HS:n selvittämien tilastojen mukaan lakon aloituksen kohteena olleissa yhtiöissä ei ole osa-aikaisten määrä noussut 10 vuoden tarkastelujaksolla.
Voisi siis olettaa, että näin vähäiset osa-aikaiset tekevät työtään vapaaehtoisesti. Tätä tukee myös julkisuuteen tulleet osa-aikaisten omat lausunnot. Ja tämähän ei AKT:lle näytä sopivan.
Nyt voi jokainen itse kysyä itseltään, miksi näin pienen osa-aikaisten työsuhteiden savustaminen ulos työpaikoistaan on näin äärimmäisen tärkeää? Kenen etua siinä ajetaan? Miten, jos kuljetusalalla ei saisi tehdä yhtään osa-aikaista (siltähän tämä AKT:n vaatimus sivullisesta näyttää) - ei edes vapaaehtoisesti?
Ettei vain olisi sittenkin kyse joukkovoiman näyttämisen halusta
oman liiton edun ajamiseksi - siis liittopolitiikka?
Yleensähän nämä osa-aikaiset kun eivät eivät kuulu liittoon.
Ja jos haetaan niitä taustoja päätöksentekoketjussa vielä syvemmältä:
Nämä bussifirmathan ovat niitä sikamaisia liikaosinkoja maksavia kvartaalitalouden pahimpia esimerkkejä??? Taitaa vain olla niin, että näiden yritysten tuottotaso ei ole näiden 'osingonjakajien' tasoa? Eli eipä taida kelvata esimerkiksi sopivasta kohteesta?
Miksi sitten kuluja pitäisi karsia jos liikennöintiala ei ole niitä tuottavimpia. No tietysti kilpailuttamisen takia, lienee useimpien vastaus.
Kukas se kilpailuttaa näitä työnantajia???
Ettei vain olisi YTV?
Miksi se YTV kilpailuttaa? Ettei vain siksi, että saataisiin palvelujen hinnat mahdollisimman alas???
Eikös YTV:n päätösten takana ole julkinen valta, palveluita käyttätävät kuluttajat, valitsemiemme päättäjien kautta me kaikki?
Voisi siis olettaa, että näin vähäiset osa-aikaiset tekevät työtään vapaaehtoisesti. Tätä tukee myös julkisuuteen tulleet osa-aikaisten omat lausunnot. Ja tämähän ei AKT:lle näytä sopivan.
Nyt voi jokainen itse kysyä itseltään, miksi näin pienen osa-aikaisten työsuhteiden savustaminen ulos työpaikoistaan on näin äärimmäisen tärkeää? Kenen etua siinä ajetaan? Miten, jos kuljetusalalla ei saisi tehdä yhtään osa-aikaista (siltähän tämä AKT:n vaatimus sivullisesta näyttää) - ei edes vapaaehtoisesti?
Ettei vain olisi sittenkin kyse joukkovoiman näyttämisen halusta
oman liiton edun ajamiseksi - siis liittopolitiikka?
Yleensähän nämä osa-aikaiset kun eivät eivät kuulu liittoon.
Ja jos haetaan niitä taustoja päätöksentekoketjussa vielä syvemmältä:
Nämä bussifirmathan ovat niitä sikamaisia liikaosinkoja maksavia kvartaalitalouden pahimpia esimerkkejä??? Taitaa vain olla niin, että näiden yritysten tuottotaso ei ole näiden 'osingonjakajien' tasoa? Eli eipä taida kelvata esimerkiksi sopivasta kohteesta?
Miksi sitten kuluja pitäisi karsia jos liikennöintiala ei ole niitä tuottavimpia. No tietysti kilpailuttamisen takia, lienee useimpien vastaus.
Kukas se kilpailuttaa näitä työnantajia???
Ettei vain olisi YTV?
Miksi se YTV kilpailuttaa? Ettei vain siksi, että saataisiin palvelujen hinnat mahdollisimman alas???
Eikös YTV:n päätösten takana ole julkinen valta, palveluita käyttätävät kuluttajat, valitsemiemme päättäjien kautta me kaikki?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Erinomaisen hyvä kirjoitus. Asiaa tarkasteltu hieman uudesta näkökulmasta.
kilpailuttaakaan
"Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla on edelleen takanaan kansalaisten suuren enemmistön vankka tuki. Esimerkiksi Suomessa vain kymmenesosa ihmisistä haluaisi maaliskuussa 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan vähentää julkisia palveluja. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta piti tutkimuksen mukaan julkisia palveluja ensiarvoisen tärkeänä turvaverkkona, ja 70 prosenttia oli sitä mieltä että esimerkiksi valtion terveydenhuoltomenoista oli jo karsittu liikaa.
Suomalaisten enemmistö oli sitä mieltä, että julkisia palveluja tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti, eikä pitänyt julkisten palvelujen kilpailuttamista hyvänä ideana. Neljä viidesosaa ihmisistä oli sitä mieltä, että julkisten palvelujen kilpailuttamisessa mennään liian pitkälle, jos työntekijöiden palkkataso tai työsuhdeturva heikkenee kilpailuttamisen seurauksena. Vain neljä prosenttia kannatti julkisten palvelujen laajaa yksityistämistä.
Toisen, samaan aikaan julkistetun tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa tuloerojen tasaamista ja on sitä mieltä että hallituksen velvollisuus on tasata tuloeroja pieni- ja suurituloisten välillä. Suurin piirtein yhtä suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että tuloerot maassamme ovat jo kasvaneet liian suuriksi. Myös Suomen rikkaimman viidesosan keskuudessa tuloerojen tasaamisen kannatus on lähes 60 prosentin suuruusluokkaa.
Huolimatta näistä luvuista kaikki Suomen suuremmat poliittiset puolueet ovat edelleen sitoutuneet toteuttamaan politiikkaa, joka voi pidemmällä aikavälillä johtaa ainoastaan hyvinvointivaltion asteittaiseen purkamiseen ja julkisten palvelujen yhä pidemmälle vietyyn yksityistämiseen.
Nykyinen, uusliberalistinen talouspolitiikka uhkaa hyvinvointi-valtiota kahta eri kautta.Ensimmäinen, ja ehkä välittömämpi uhka hyvinvointivaltiolle ovat vaatimukset erilaisten julkisten palvelujen kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä. Uusliberalistit vaativat kaikkien julkisten palvelujen yksityistämistä. Suomessa ei vielä ole edetty kovin pitkälle tähän suuntaan..."
http://www.google.fi/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf kohti vuotta 1929?&hl=fi&lr=lang_fi