Olen väsynyt tähän harhaoppisuuteemme ja kaksinaamasuuteemme. Peinnäissäännöistä ja juutalaisuudesta on tullu meidän uskontomme ja uskonelämämme keksipiste.
Saako ehkäisyä käyttää? Saako hiuksia värjätä? Saako kuunnella rockia? saako käyttää alkoholia? Saako avioitua epäuskoisen kanssa? Muut kun me ei palastu. Homot pitää tuomita.
Kaikki nämä perinnäissäännöt ja säännöt ja tavat joita me opetetaan ovat harhaoppia ja vievät pois Kristuksen armosta. Niistä ja niiden noudattamisesta on tullut keskipiste. Turha väittää vastaan.
Sinä saat värjätä hiuksesi, ehkäisyä saa käyttää, alkoholia saa käyttää, saat kuunnella rockia, saat avioitua epäuskoisen kanssa, muutkin kuin me voivat uskossa olla Jumalan lapsia eikä vain Srk:n kuulumalla päästä Taivaaseen.
Seurakuntamme on avoimesti langennut juutalaisuuteen ja avoimesti hukuttavat evankeliumin riivaajien oppeihin. Raamattu sanoo näet perinnäissääntöjä riivaajien opeiksi siinä (1 Tim. 4:1-3)
tapauksessa, että niiden opetetaan olevan hyödyllisiä jumalanpalvelusmenoja syntien
anteeksiantamuksen ja armon ansaitsemiseksi.
Silloinhan ne pimentävät evankeliumin, Kristuksen
hyvän teon ja uskonvanhurskauden. Evankeliumi opettaa, että me uskolla, Kristuksen tähden ja
lahjaksi saamme syntien anteeksiantamuksen ja pääsemme sovintoon Jumalan kanssa.
Vastustajamme kuitenkin asettavat hänen sijaansa toisen välittäjän, puheena olevat perinnäissäännöt.
Niiden varassa he tahtovat saada osakseen syntien anteeksiantamuksen, niillä he tahtovat lepyttää
Jumalan vihan. Mutta Kristus sanoo selvästi: (Matt. 15:9) "Turhaan he palvelevat minua
ihmiskäskyillä."
Meidän säännöt ja opit on vain ihmiskäskyjä ja ne on parempi erottaa siitä, mikä on UT:ssä. Kaikki me joudutaan helvettiin jos vielä vaaditaan ettei ehkäisyä saa käyttää ja jos sanotaan toisten musiikin kuuntelua synniksi, tai hiusten värjäämistä tai meikkausta. Nämä on ihmisten keksimiä sääntöjä, joiden keskisijaisuus elämässämme on kadottanu meiltä Kristuksen. Tämän tähden me mennään helvettiin koko Srk ja tästä olen varma, sillä me ollaan harhaopin vallassa nykyään.
Saako ehkäisyä käyttää? Saako hiuksia värjätä? Saako kuunnella rockia? saako käyttää alkoholia? Saako avioitua epäuskoisen kanssa? Muut kun me ei palastu. Homot pitää tuomita.
Kaikki nämä perinnäissäännöt ja säännöt ja tavat joita me opetetaan ovat harhaoppia ja vievät pois Kristuksen armosta. Niistä ja niiden noudattamisesta on tullut keskipiste. Turha väittää vastaan.
Sinä saat värjätä hiuksesi, ehkäisyä saa käyttää, alkoholia saa käyttää, saat kuunnella rockia, saat avioitua epäuskoisen kanssa, muutkin kuin me voivat uskossa olla Jumalan lapsia eikä vain Srk:n kuulumalla päästä Taivaaseen.
Seurakuntamme on avoimesti langennut juutalaisuuteen ja avoimesti hukuttavat evankeliumin riivaajien oppeihin. Raamattu sanoo näet perinnäissääntöjä riivaajien opeiksi siinä (1 Tim. 4:1-3)
tapauksessa, että niiden opetetaan olevan hyödyllisiä jumalanpalvelusmenoja syntien
anteeksiantamuksen ja armon ansaitsemiseksi.
Silloinhan ne pimentävät evankeliumin, Kristuksen
hyvän teon ja uskonvanhurskauden. Evankeliumi opettaa, että me uskolla, Kristuksen tähden ja
lahjaksi saamme syntien anteeksiantamuksen ja pääsemme sovintoon Jumalan kanssa.
Vastustajamme kuitenkin asettavat hänen sijaansa toisen välittäjän, puheena olevat perinnäissäännöt.
Niiden varassa he tahtovat saada osakseen syntien anteeksiantamuksen, niillä he tahtovat lepyttää
Jumalan vihan. Mutta Kristus sanoo selvästi: (Matt. 15:9) "Turhaan he palvelevat minua
ihmiskäskyillä."
Meidän säännöt ja opit on vain ihmiskäskyjä ja ne on parempi erottaa siitä, mikä on UT:ssä. Kaikki me joudutaan helvettiin jos vielä vaaditaan ettei ehkäisyä saa käyttää ja jos sanotaan toisten musiikin kuuntelua synniksi, tai hiusten värjäämistä tai meikkausta. Nämä on ihmisten keksimiä sääntöjä, joiden keskisijaisuus elämässämme on kadottanu meiltä Kristuksen. Tämän tähden me mennään helvettiin koko Srk ja tästä olen varma, sillä me ollaan harhaopin vallassa nykyään.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Sanoohan Paavali Ef. 2:8-9 selvästi: "Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja, se ei ole peräisin ihmisistä." Nyt nuo
kuitenkin väittävät, että me ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen noudattamalla ihmisten
säädöksiä.
Eikö tämä ole selvästikin sitä, että Kristuksen sijaan asetetaan toinen vanhurskaaksitekijä ja toinen välimies? Paavali sanoo galatalaisille: (Gal. 5:4) "Te olette joutuneet pois Kristuksesta, jotka tahdotte lain kautta
tulla vanhurskaiksi", toisin sanoen: jos luulette lakia noudattamalla saavuttavanne sen, että tiedät luetaan Jumalan edessä vanhurskaiksi, ei Kristus ole tielle miksikään hyödyksi. Mihin näet tarvitsevat Kristusta ne, jotka luulevat
olevansa vanhurskaita oman lainnoudattamisensa varassa? Jumala on asettanut Kristuksen, koska hän tahtoo leppyä meihin tämän välittäjän tähden, ei sen perusteella, että me osoittaudumme vanhurskaiksi.
Nuo sen sijaan ovat sitä mieltä, että Jumala on lepytetty ja anteeksiantava perinnäissääntöjen eikä Kristuksen tähden. Näin he siis
riistävät Kristukselta välimiehen kunnian.
Tässä suhteessa ei liioin oman aikamme perinnäissääntöjen ja Mooseksen lain seremonioiden välillä ole mitään eroa.
Paavali hylkää Mooseksen seremonialain, ja aivan
samasta syystä hän hylkää perinnäissäännötkin, nimittäin koska niitä pidettiin tekoina, joilla muka ansaitaan vanhurskaus Jumalan edessä. Sitten pimentyivät Kristuksen virka ja uskonvanhurskaus. Sen vuoksi hän siirtää
syrjään lain, samoin perinnäissäännöt, ja vakuuttaa, ettei syntien anteeksiantamusta ole luvattu noiden tekojen
tähden, vaan lahjaksi Kristuksen tähden, kunhan sen vain uskolla omaksi otamme.
Lupaustahan ei voida ottaa vastaan muutoin kuin uskomalla. Kun me siis uskolla saamme omaksemme syntien anteeksiantamuksen ja kun
meillä uskon kautta on leppeä Jumala Kristuksen tähden, niin harhaa ja jumalattomuutta on päätellä, että me
perinnäissääntöjä noudattamalla ansaitsemme syntien anteeksiantamuksen.
Joku saattaa nyt tämän johdosta
väittää, ettemme kylläkään ansaitse syntien anteeksiantamusta, mutta jo vanhurskautettuina me näitä
perinnäissääntöjä noudattamalla ansaitsemme armon.
Paavali kuitenkin vastustaa häntä sanoen (Gal. 2:17)
Kristuksen tulevan "synnin palvelijaksi", jos meidän vanhurskauttamisemme jälkeen on ajateltava, ettei meitä sitten enää luetakaan Kristuksen tähden vanhurskaiksi vaan että meidän ensin on joitakin sääntöjä noudattamalla ansaittava vanhurskaaksilukemisemme.
Edelleen: (Gal. 3:15)
"Ihmisen testamenttiin ei tule mitään lisätä." Ei siis Jumalankaan testamenttiin, jossa hän lupaa
Kristuksen tähden meihin leppyä, saa lisätä sitä, että meidän otollisiksi ja vanhurskaiksi
tullaksemme pitää mainittuja sääntöjä noudattamalla tämä ensin itse ansaita.
Tämä koskee meidän SRk:n sääntöjä, tapoja, toistemme syntien kyttäystä, hoitokokouksia, vaatimuksia, vaatimuksia ja toistemme pakottamista käyttäytymään meidän itse keksimiemme sääntöjen ja syntilistojen mukaan vastoin Jeesuksen armoa ja Sanaa.
On vaikea ymmärtää ja selittää näitä asioita. Luulen, että Paavali tunsi sen totuuden, kuinka elää siten, ettei olisi lain alla, mutta ettei samalla käyttäisi tätä ilman lakia elämistä "yllykkeeksi lihalle" ja eläisi synnissä. Kun lukee Paavalin kirjeitä, huomaa kuinka hän kehottaa toisia seurakuntia varomaan elämästä lain alla omavanhurskaudessa ja ihmissääntöjen mukaan ja toisia seurakuntia hän kehottaa olemaan käyttämästä armoa väärin eli ts. elämään synnissä.
"Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Teemmeko siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain." Room. 3:27,31
"Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! Room. 6:1-2, 14-15.
"Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme." Gal. 3:13 "Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle." Room. 7:4
Room. 7:4 "Mutta ennen kuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten." Gal.3:23 "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta- se on Jumalan lahja-ette tekojenne kautta, ettei kukaan kerskaisi." Ef. 2:8-9
Siis usein kuulee, että sinun ei pidä tehdä mitään, pelkästään uskoa Jeesuksen lunastustyöhön ja sitä kautta saada syntisi anteeksi. Mutta syvimmässä merkityksessä Jeesus osti meidät vapaaksi synnin laista ja sen armon kautta meidän ei tarvitse elää tietoisessa synnissä.
Joskus noin 8 vuotta sitten yksi pappi selitti tätä niin, että jokainen Paavalin seurakunta oli niin erilaisessa tilanteessa. Niillä kellään ei ollut Raamattua ja koska ne ei olleet juutalaisia niin niiden ei Paavalin opetusten mukaan tarvinnut lukea ja eikä seurata Vanhaa Testamenttia, vaan oman maansa lakeja ja tapoja. Siksi ne olivat niin erilaisia seurakuntia ja erilaisessa tilanteessa kaikki.
Paavali kirjeissään kullekin seurakunnalle kirjoitti ohjeita sen mukaan mitä oli kuullut kussakin seurakunnassa tapahtuvan. Siksi hän kirjoitti toisille toisenlaisia asioita painottaen ja toisille toisenlaisia. Seurakunnat ja niissä harjoitettu uskonelämä olivat ihan erilaisia, kun ne oli ihan erilaisissa kulttuureissa.
Vaikuttaa siltä, että Kirkkoisät painottaa Paavalin opettaneen sitä, että ihminen pelastuu yksin uskossa armosta, eikä tekojen kautta. Paavalille juutalaisten opeista ja säännöksistä oli tullut kirous, kuten hän kirjoitti. Jotkuthan sanoo Paavalin kirjoittaneen itsensä kanssa ristiin, kun hän kirjoittaa Mooseksen lain olevan kirous ja ettei siihen lakiin eikä perinnäissääntöihin saa Kristuksen vapauttama ihminen enää itseään orjuuttaa. Mutta ei se ole ristiin kirjoittamista kun hän kuitenkin eri tavoin neuvoo eri seurakuntia, joissa on erilaiset tavat harjoitaa uskonelämää. Paavali ei tarkoittanut antaa uusia oppeja ja lakeja, mutta jotkut tekivät hänenkin sanoistaan uusia perinnäistapoja ja lakeja.
Mielettömän vaikeaa. Olen vuosia ajtellut, että tapamme kasvattaa lapset ja toisemme lakien ja sääntöjen alaisuuteen, ei ole Kristuksesta, vaan sielunvihollisesta. Yhä vahvemmin se sillä tavoin minulle kirkastuu. Säännöistä, Mooseksen laista ja toisten kyttäämisestä on tullut meidän uskonelämän keskipiste.
Onko meissä enää ketään joka oikeasti olisi Kristuksen vapauttama? Sekin joka sanoo olevansa Kristuksen vapauttama, on kuitenkin sellainen joka on lakien alla ja noudattaa niitä ja pelkää uskonsisarten ja veljien saavan tietää, ettei taaskaan pystynyt niitä noudattaan. Samalla hän kyttää toisten uskonelämää saadakseen tuomita tai ojentaa sääntöjen ja Mooseksen lakien mukaan. Hän ei siis sittenkään ole Kristuksen vapauttama, eikä pelastumassa uskossa yksin armosta.
En tiedä mitään vastauksia, koska en ole opiskellut teologiaa enkä ole muutenkaan kirjanoppinut. Mutta järkeä minulla on kuten muillakin ja en voi enää silmiä ummistaa tältä, että Siion elää lain alla ja harhaopissa. En tiedä mihin tämä johtaa... Jos Siionissa ei ala tapahtua "uskonpuhdistusta" pois perinnäissääntöjen ja Mooseksen lakien orjuudesta, silloin koko Siionille käy huonosti.
Johdon, pappien ja saarnaajien on tehtävä parannus uskonelämässään ja alettava puhdistamaan uskomme perinnäissääntöjen orjuudesta ja toisten kyttäämisestä ja Mooseksen lain alla elämisestä.
Muutoin meille käy huonosti.
Tiedän ette useimmat sanoo että olen eksynyt, mutta uskon näin vahvasti sydämessäni, tiedän tuhansien muidenkin Siionissa näin uskovan. Tiedän etten ole eksynyt, vaan päinvastoin.
Jumala on suurempi meitä. Jumalan ajatukset on meidän ajatuksia suuremmat, eikä me voida ymmärtää Jumalan ajatuksia.
Eikä minullakaan ole mihinkään mitään vastauksia.
Juutalaisilla oli Toora. Eli suurin piirtein meidän tuntemamme vanha testamentti. Sehän sisälsi uskon tulevaan Kristukseen.
Jumalan lakihan on voimassa muuttumattomana maailman loppuun asti. Eihän Kristus tullut lakia päästämään, vaan täyttämään. Hyvin usein Jeesus avasi Tooran ja aloitti puheensa sanoilla, kirjoitettu on.
Laki on tänäänkin kurittajana Kristuksen tykö. Näin ON, siksi että me USKOSTA vanhurskaiksi tulisimme. Tämä on Jumalan Sana!
Paavali oli pakanain apostoli. Hänen seurakuntansa eivät olleet juutalaisia, vaan roomalaisia, kreikkalaisia jne. Paavali myös opetti ja Apostolit yhdessä päättivät, ettei pakanauskovaisten (Paavalin seurakunnat) tarvitse lukea Vanhaa Testamenttia, eikä lukea juutalaisten hengellisiä lakeja ja ettei Mooseksen lait koske heitä.
Jeesuksen opetuslapset perusti juutalaisia seurakuntia. He saarnasivat juutalaisille ja niissä seurakunnissa luettiin Vanhaa Testamenttia ja seurattiin Mooseksen lakeja. Paavalin seurakunnissa niin ei tehty: pakanat jotka kääntyi seuraamaan Jeesusta, ei käännytetty juutalaisuuteen, eikä niiden tarvinnut siksi juutalaisten tapoja noudattaa, eikä Mooseksen lakeja.
Pakana uskovaisilla tarkotetaan ei-juutalaisia Jeesukseen uskovia.
Laki osoittaa rikkomuksen, Jeesus Kristus tuo rikkoneelle armahduksen.
Mutta vain sille JOKA USKOO.
MISSÄ hERRAN HENKI ON SIELLÄ ON MYÖS VAPAUS.
Ei vapautta tehdä syntiä, mutta vapaus uskoa kaikki syntinsa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ole sitten mikään siion, paina se nyt mieleesi.
Että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Laki on Jumalan tahto tänäänkin.
Äläkä sinä sekoita Jumalan lakia Juutalaisten isänsäädöksiin ollenkaan. Näihin säädöksiin Juutalaiset vaativat myös pakanakäännynnäisiä ja niistä Paavali meitä varottaa. Sinä sekotat asioita.
Kirjoitusvirhe.
Minulle on Siionissa opetettu, että ihminen ei voi lakia täyttää. Jeesus täytti lain. Se tarkoittaa sitä, että Jeesuksen viattomassa ristinkuolemassa laki täyttyi. Uskova saa Jeesuksen armossa vastaanottaa vapautensa: Jeesus täytti lain meidän puolesta, koska kukaan meistä ei siihen kykene.
Siksi meille opetetaan, että me pelastutaan yksin armosta, Jeesuksen sovitustyön tähden.
Ihminen ei tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Ihminen tulee vanhurskaaksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, eikä mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
Minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.
En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
Jo ennen Jeesuksen tuloa maan päälle oli olemassa laki, kymmenen käskyä, jotka Jumala antoi Moosekselle laintauluina. Ja Jumala siunasi niitä ihmisiä, jotka noudattivat näitä käskyjä. Näiden käskyjen avulla ihmiset pysyivät erossa synnissä, mutta synti "eli" edelleen heidän mielessään. "Mikään liha ei tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto." Room. 3:20
Jumala halusi tarjota ihmisille jotain parempaa lähettämällä Jeesuksen maan päälle. "Sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi- mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa." Hebr.7:19 "Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa." Room. 8:3
"Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat." Gal.3:21-23 "Sillä Kristus on lain loppu, vanhuskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." Room.10:4
Laki ei pystynyt kuolettamaan syntiä lihassa eikä tekemään ihmisiä eläviksi uskossa, ja siksi Jumala lähetti Jeesuksen, joka avasi "tien lihan läpi". Hebr.10:20. Jeesus halusi seuraajia, kuten lukee Room. 8:29 "hän on esikoinen monien veljien joukossa." sekä Hebr. 12:2 "Juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen." Jeesus kantaa meidän syntimme, mutta haluaa myös ohjata meidät pois synnistä.
Jeesus ei todellakaan tullut lakia kumoamaan, vaan TÄYDENTÄMÄÄN. "Te olette kuulleet sanotuksi: Älä tee huorin. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa."
Laki kielsi tekemästä huorin, mutta laki ei voinut mennä sen syvemmälle. Vuorisaarnassa Jeesus tuomitsee myös syntiä edeltävän himon, joka johtaa syntiin. "Jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin." Jaak. 1:14-15.
Monethan ajattelevat kiusauksissa, esimerkiksi kun heillä on "likaisia ajatuksia" (joita he eivät halua), että he ovat tehneet synnin, vaikka oikeasti heitä vasta kiusataan tekemään syntiä. Kun itse "suostuu" näihin ajatuksiin, niin silloin on suostunut himoon.
"Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." Hebr. 2:18 "Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan." Hebr. 4:15-16
"Lapsukaiset, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi, mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on Puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien." 1 Joh. 2:1-2
Kun tämä viisauden ja vanhurskauden harhakuva on pettänyt ihmiset, seuraa onnettomuus toisensa jälkeen.
Evankeliumi vanhurskaudesta, joka saadaan Kristukseen uskomalla, jää pimentoon, ja sen sijaan tulee petollinen luottamus puheena oleviin tekoihin.
Sitten jäävät pimentoon myös Jumalan käskyt, kun nämä tällaiset teot alkavat käydä täydellisen ja hengellisen elämäntunto merkeistä ja niitä pidetään verrattomasti tärkeämpinä kuin Jumalan
käskyihin perustuvia tekoja, niitä joita kukin kutsumuksessaan tekee hoitaakseen tehtäviä yhteiskunnallisen elämän
ja talouden, avioelämän ja lasten kasvatuksen alalla.
Eikä siinä kyllin. Kohta kun on saanut jalansijaa se vakaumus, että moisten sääntöjen noudattaminen on vanhurskauttamiseen välttämätöntä, joutuvat ihmiset tunnossaan surkean ahdingon valtaan siitä syystä, etteivät he pysty kaikkia sääntöjä täsmälleen noudattamaan. Kuka ne kaikki kykenee edes luettelemaan!
Onhan määrätön määrä kirjoja, kokonaisia kirjastoja, joissa ei ole tavuakaan Kristuksesta, uskosta Kristukseen eikä niistä hyvistä
teoista, joita kunkin tulee kutsumuksessaan tehdä, - kirjoihin on koottuna vain perinnäissääntöjä ja niiden tulkintaa,
jolla sääntöjä välistä tiukennetaan, välistä lievennetään.
Mikä tuska onkaan kunnon Gersonilla, kun hän tapailee määräysten pätevyysasteita ja alaa, jolle ne ulottuvat! Kuitenkaan hän ei kykene löytämään sitä porrasta, jolle
(kreikkaa epieikeia), kohtuus, varmuudella on asetettava.
Välistä hän valittaa syvästi niitä vaaroja, joihin tällainen perinnäissääntöjen pikkumainen tulkinta hurskaat ihmiset tunnossaan saattaa.
Tuota ihmisten säätämiin menoihin liittyvää petollista viisauden ja vanhurskauden harhakuvaa vastaan meidän tulee näin ollen varustautua Jumalan sanalla.
Kaikkein ensimmäiseksi meidän tulee olla selvillä siitä, ettei noilla menoilla Jumalan edessä ansaita syntien anteeksiantamusta eikä vanhurskautusta ja etteivät ne ole välttämättömiä
vanhurskauttamiseen. Yllä viittasimme joihinkin todisteihin. Paavalin kirjeet ovat niitä täynnä.
Kol. 2. hän kirjoittaa selvästi: (Kol. 2:16s.) "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös
minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
Tässä hän kytkee yhteen Mooseksen lain ja ihmisten perinnäissäännöt, jotteivät vastustajat yrittäisi väistää näitä todisteita tapansa mukaan väittämällä Paavalin puhuvan vain Mooseksen laista. Hänhän osoittaa selvästi
puhuvansa tässä ihmisten säätämistä perinnäissäännöistä.
Mutta eiväthän vastustajamme edes tajua, mitä
väittävät: Jos evankeliumi sanoo: etteivät Mooseksen seremoniat, jotka olivat Jumalan säätämiä, vanhurskauta, kuinka paljon vähemmän voivat ihmisten säätämät perinnäissäännöt vanhurskauttaa!
Apostolien tahto on siis, että kirkossa säilyy tämä vapaus, ettei mitään lain eikä perinnäissääntöjen määräämiä menoja katsota välttämättömiksi, niin kuin seremoniat olivat lain alaisina elettäessä väliaikaisesti välttämättömiä.
Joutuuhan uskonvanhurskaus pimentoon, jos ihmiset ajattelevat, että noilla menoilla ansaitaan vanhurskaus tai että ne ovat vanhurskautukseen välttämättömät.
Monet etsivät perinnäissäännöistä lieventäviä näkökohtia
lääkitäkseen omiatuntoja, löytämättä kuitenkaan varmoja arvioita, joiden nojalla selvittäisivät omattunnot näistä kahleista vapaiksi. Mutta avasihan Aleksanteri Gordionissa solmun, jota ei kyennyt selvittämään, miekan
sivalluksella:
samalla tavoin apostolit vapauttavat omattunnot perinnäissäännöistä yhdellä iskulla, vallankin
jos niillä ohjataan ihmisiä ansaitsemaan vanhurskautusta. Opetuksellaan ja esimerkillään apostolit pakottavat
meidät vastustamaan tätä oppia. He pakottavat meitä opettamaan, etteivät perinnäissäännöt vanhurskauta,
että ne eivät ole välttämättömiä vanhurskautukseen ja ettei kenenkään tule sääntöjä säätää eikä niihin alistua
siinä luulossa, että niillä ansaittaisiin vanhurskaus.
Ja jos joku sitten niitä noudattaakin, noudattakoon niitä
tunnossaan vapaasti, samalla tavoin kuin yhteiskunnallisia tapoja noudatetaan ja sotilaat vastaavasti käyttävät tietynlaista pukua, koulumiehet taas toista.
Kun apostolit rikkoivat perinnäissääntöjä, Kristus puolusti heitä.
Olihan fariseuksille elävällä esimerkillä osoitettava, että nuo menot olivat hyödyttömiä. Ja jos meikäläiset jättävät noudattamatta joitakin perinnäissääntöjä, joiden hyöty on kyseenalainen, ei heitä voida tästä nyttemmin
lainkaan syyttää, kun niiden noudattamista vaaditaan siinä mielessä, että niillä ansaitaan vanhurskaus.
APOSTOLIT VAPAUTTAVAT OMATTUNNOT PRINNÄISSÄÄNNÖISTÄ YHDELLÄ ISKULLA.
KUN APOSTOLIT RIKKOUIVAT PERINNÄISSÄÄNTÖJÄ, KRISTUS PUOLUSTI HEITÄ.
Tähän perinnäissääntöjä koskevaan opinkohtaan liittyy monia vaikeita kiistoja, ja itsekin me olemme saaneet katkerasti kokea, että perinnäissäännöt ovat todella omientuntojen ansoja.
Milloin niitä vaaditaan välttämättöminä,
ne voivat kummasti kiusata niiden ihmisten omaatuntoa, joilta jokin sääntöjen kohta on joskus jäänyt noudattamatta.
Omat varjopuolensa ja pulmansa on sääntöjen lakkauttamisellakin. Meidän tapauksemme on kuitenkin helppo
ja yksinkertainen, koska vastustajamme tuomitsevat meidät siitä syystä, ettemme opeta ihmisten säätämien perinnäissääntöjen nojalla ansaittavan syntien anteeksiantamusta. Samoin he vaativat yleiskirkollisten
perinnäissääntöjen - niin he niitä nimittävät - noudattamista vanhurskautuksen kannalta välttämättöminä.
Tässä asiassa on meillä järkähtämättömänä (Gal. 4:3, 9) puolustajanamme Paavali, joka kaikkialla on tiukasti sillä kannalla,
(Kol. 2:20ss.) ettei tällaisten sääntöjen noudattaminen vanhurskauta ja etteivät ne ole
uskonvanhurskauden lisäksi välttämättömiä.
Kaikki näissä viesteissä olevat tekstit on Augsburghin tunnustuksen puolustuksesta kopioitu. Minä uskon meidän menneen harhaan, eikä tätä uskoani enää mikään muuta. Liian paljon me vaa kärsimystä toisillemme tuotetaan säännöillä ja niiden kyttäämisellä ja toisemme pelkäämisellä, että kristuksen armosta on tullut Siionissa ihan toissijainen asia.
Juutalaisten lait ja meidän Srk:n säännöt ja opit eivät ole välttämättömiä, eikä niillä ole mitään tekemistä pelastumisen kannalta. Yksin Kristuksen armosta uskossa ihminen pelastuu.
Älä hauku juutalaisuutta, Jeesuskin oli juutalainen ja noudatti juutalaisten oppeja!
Mutta juutalaiset vihasivat häntä.
muuten viestisi oli kyllä hyvä. Kristityn ei pitäisi tuomita ja keksiä käskyjä joita noudattamalla muka pääsee taivaaseen, se ei ole todellakaan kristillistä.
Oletko todellakin vanhoillislestadiolaisena tullut tällaiseen johtopäätökseen?
Jos olet, niin saanhan onnitella sydämen pohjasta!
Olet löytänyt ihmissääntöjen sijaan uskonvanhurskauden! Vastustajia ei tule puuttumaan!
Siunausta ja voimia taistelussa!
mie ihan pikkusen epäilen sun vl:läisyyttä....ei millää pahal, mut noi yritykset ei mee oikee läpi, sori!
väliä sillä on? henkilö puhui kuitenkin paljon asiaa. jo on mennyt jeesusteluksi tää kuka on vl ja kuka ei. ei mitään väliä!!!!
On sillä kuule aika paljonkin väliä!!!
Ensinnäkin, jos esittää vl:lää tällä palstalla, eikä oikeasti ole, niin silloin VALEHTELEE!!
Toiseksi, kun alentuu valehteluun menettää ainakin minun osaltani arvostusta ja uskottavuutta.
Kolmanneksi voi vain miettiä, miten paljon henkilön viestissä on aitoa rakkautta ja vilpittömyyttä lähimmäistä kohtaan, jos koko viesti perustuu valheelle.
Ja pahinta on se, että antaa väärän kuvan vl:istä. Mutta se kai on se tarkoituskin mustamaalata kaikki vl:t.
Ei minun tarkoitus ole mustamaalata yhtään ketään, mutta olen hirvittävän väsynyt tähän kaksinaamaisuuteen ja olen hirvittävän huolissani.
Pyydän sinuakin lukemaan Kirkkoisien tekstit ja sovittamaan sitä itseesi ja Siioniin. Ei sinun minua tartte uskoa enkä pyydäkään sinulta uskoa itseäni kohtaan. Toivoisin vain, että lukisit ja sovittaisit sitä sanaa itseesi ja Siioniin.
Ihana asia, että vl-piireissäkin herätään tuohon asiaan. Juuri tätä olen vajavaisesti yrittänyt tuoda esille, mutta nyt se tuli paljon taitavammin sanoin ja Raamattuun pohjautuen, kuin se on tullut minun kirjoituksissani.
Jumala sinua siunatkoon, Sinitaivas:)
Sellaista panettelua ja valehtelua että on pilkkaajien ihana kuunnella ja nukkua syvää synnin unta
Jumala sanassaan muistuttaa kuitenkin että jos tänäpäivänä vielä kuulet hänen äänen älä paaduta sydäntä vaan tee parannus
Siitä taivaan enkelitkin iloitsisivat
vaan feikki.
Ei vl.ät puhu niinkuin sinitaivas puhuu...
Pitäishän sinun se tietää, etkä sinä saa tahtoas läpi vaikka yrittäisitkin saada oikeat vl:ät puhmumaan niinkuin haluat, siis vl:iä vastaan.
sinitaivas ei ole myöskään=sini
Ei sinun minuun tarvikkaan uskoa, eikä haittaa jos pidät minua vääräuskoisena.
Usko kuitenkin Raamattua ja Kirkkoisiemme Raamatun selitystä. Ne ei ole minun kirjoittamia.
Ota myös tosissaan pohdinnan alle tuo mitä Kirkkoisät kirjottaa ja mieti sitä omalle kohdalles. Ei se sinun uskoasi kadota eikä pois sinulta ota. Voi olla että paremminkin Jeesus alkaisi kirkastua.
Tietenkin minä sovitan sitä myös itseeni ja ennenkaikkea kokoajan itseeni, mutta se että me ollaan kadotettu kosketus Kristuksen armoon ja perinnäissäännöistä ja ite keksimistä säännöistä on tullut uskonelämän keskipiste Siionissa on kyllä järkyttävä tosiasia. Ei se näy vain esimerkiksi tällä palstalla, vaan ihan kaikkialla kokoajan.
Samaa olen miettinyt jo kauan jopa muiden nuorten vl-ihmisten kanssa, että perinnäissäädökset ovat nousseet liian tärkeiksi ja Jeesuksen sovitustyön osuus pelastumisessa on jäänyt sääntöjen varjoon. Vaikka väitetään, ettei mitään sääntöjä ole, kyllä niitä on ja paljonkin. Rippikoululeirillä harrastettiin kysymyslaatikkoa, johon laitettiin kysymyksiä "Saako tehdä näin? Onko sopivaa, että...?" Sitten isoset ja teologit vastailivat ja määrittelisvät, mikä on oikein ja mikä ei.
Alun perin uskon suojaksi tehdyistä ohjeista on noussut sääntöjä, joiden rikkominen on syntiä. Tästä taas aiheutuu kyttäilyä ja panettelua, eli ihan todellista syntiä - rakkaudettomuutta.
En ole minäkään nuoren elämäni aikana ymmärtänyt, mitä eroa on esimerkiksi permanentilla ja hiusten värjäämisellä. Mutta niin vain jälkimmäinen johtaa valtaosan mielestä kadotukseen, koska on merkki uskon sammumisesta sydämessä. Ensimmäinen ei sitä ole. Enkä sen paremmin ymmärrä, miksen voi laittaa korviini koruja, mutta kaulalla saan roikuttaa jos minkälaista killutinta. Kyllä nämä ovat minulle ainakin perinnäissääntöjä, sillä omatuntoni ei näe näitä olennaisina uskonkysymyksinä, vaikka niillä sellainen asema kristillisyydessämme onkin. Jos hiusten värjääminen olisi "sallittua", jokaikinen ystäväpiirissäni rientäisi sävyttämään maantienharmaat hiuksensa. Tämän olen kuullut jo tarpeeksi monen suusta, että uskallan sen sanoa.
Kiitos sinulle rehellisestä viestistäsi!
Sinunkaltaisesi herättävät toivoa, ettei kaikki ole vielä aivojaan ripustaneet narikkaan...
Toivottavasti uusi vl-sukupolvi uskaltaa nousta vastustamaan ihmiskeskeistä oppia! Vielä näyttää kuitenkin pimeältä ja melko toivottomalta...
herättelyä ja kovaa ravistelua tarvitaan ja pidän huonona asiana sitä, että vain liikkeen ulkopuoliset sen uskaltavat tehdä. Jonkun on kuitenkin suunsa avattava vääryyden tähden, ettei kaikki tulisi kuoliaaksi vaiettua. Ehkäpä jonkun silmät avautuvat senkin kautta...
Puhukaa nuoret keskenänne avoimesti näistä asioista ja seiskää toinen toisenne tukena! Kaikki tämä koituu lopulta liikkeenne parhaaksi.
Rohkaisua toivottaen: Torfinn
lyhyt tukka ja permanentti oli syntiä.
Muutin sitten isompaan kaupunkiin opiskelemaan. Siellä oli sääntönä lyhyet tukat ja kiharat. Eräältä paikallisen puhujan vaimolta, jolla myös oli permanentti, kysyin asiaa. Hän sanoi: "Kyllä tämä synti on ja minäkin olen siihen vikapää."
Rohkaistuin sitten tilaamaan kampaajan ensi kertaa elämässäni (24-vuotiaana!) leikkuuttakseni hiukseni ja ottaakseni permanentin. Kampaajalle menomatkalla soi pääni sisällä Siionin laulu "Kuule sä Eevan lapsi, kuin kannat koreutta, se painoi raskahasti viatonta Karitsaa".
Kiharat sain, ja murheen äidilleni. Hän oli ahdistuneena puhunut asiastani Eino Kimpimäelle, silloiselle Päivämiehen päätoimittajalle, ja kuullut lohdutuksen sanat: "Kyllä Siionin tytär saa kohtuudella itseään kaunistaa."
Tämä tapahtui 70-luvulla.
Sanot, että kyllä Siionin tytär saa kohtuudella itseänsä kaunistaa. Raamatussahan lukee, että naiset kaunistaisivat itseään kainosti ja siveästi. Ainakaan tarkoitus ei ole "rumentaa", joten kauniit, asialliset vaatteet, kampaus, niin jopa meikki lienevät sallittuja. Tosin vierastan itse paljastavia vaatteita sekä voimakasta meikkiä, mielestäni luonnollinen kauneus on parempi. Ja onhan kirjoitettu, että iloinen sydän kaunistaa kasvot. Kova, katkera ilme ei kaunista ketään, vaikka kasvot olisivat muuten kuinka taidokkaasti meikatut tahansa ja kampaus "viimeisen päälle" laitettu.
Päivämiehen päätoimittaja sanoi niin.
Ei alkanut heti tuomitsemaan.
Eihän nämä kaikki ''säännöt'' olekkaan suoranaisia syntejä vaan monetkin asiat on yhteisesti sovittuja juttuja ja raamatussakin sanotaan että meidän tulee olla kuuliaisia Jumalan valtakunnalle. Kaikkia asioita kaikki ehkä ymmärräkkään että miksi niitä ei katsota hyväksi. Tarvitaan nöyryyttä olla kuitenkin kuuliainen Jumalan valtakunnalle. Moni asia voi tuntua niin pieneltä pahalta mutta kuten sanottua kun annat pikkusormen se vie koko käden.
Yleensä niissä on kuitenkin se vaaran siemen olemassa. Sen hyvin tiedän kun olen itse ollut välillä maailmalla toistakymmentä vuotta kunnes pari vuotta sitten sain parannuksen armon. Vaikkei siitä ''reissusta'' paljon hyvää sanottavaa ole niin nykyään kuitenkin osaan ajatella näitä uskonasioita ihan eri tavalla mitä ennen ja tiedän todella mitä se maailman meno on. Toivottavasti jaksan loppuun asti kilvoitella tällä matkalla. Tällä hetkellä siihen maailman elämään ei ole minkäänlaista kaipuuta.
Törmään jatkuvasti sanontaan "Jumalan valtakunta" tällä palstalla. Mitä tarkoittaa, kun Jeesus puhuu Matt. 21: 42-43:
"Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme. Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä."
Tai Matt. 25 "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä."
On myös kirjoitettu, että Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä ja että Jumalan valtakunta ei tule nähtävällä tavalla. Lisäksi on kirjoitettu, että joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.