Onkohan mitään toivoa enää?
Miten saada lääkärit kertomaan missä mennään?
Kuinka paljon on elinaikaa?
Syövän vuoksi on poistettu kaikki mahdolliset sisäelimet...munuainen, lisämunuaiset, keuhko.
Syöpä levisi luuhun...sääri murtui.
Nyt syöpä on maksassa. Ihminen on kuitenkin vasta 55 vuotias.
Onkohan enää mitään tehtävissä?
" mitä tahansa vailla "
Miten saada lääkärit kertomaan missä mennään?
Kuinka paljon on elinaikaa?
Syövän vuoksi on poistettu kaikki mahdolliset sisäelimet...munuainen, lisämunuaiset, keuhko.
Syöpä levisi luuhun...sääri murtui.
Nyt syöpä on maksassa. Ihminen on kuitenkin vasta 55 vuotias.
Onkohan enää mitään tehtävissä?
" mitä tahansa vailla "
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vakavalta kuulostaa. Mutta kaiken kokemani jälkeen ja syöpään sairastuneiden vanhempien taistelua seuratessani, en voi kuin neuvoa pitämään mielen korkealla. Periksiantamattomuus ja elämisen halu ovat kaikista parhaimpia syövän tappajia. Vaikka syöpä ei näillä aseilla paranisikaan, aika usein se antaa lisäkuukausia, jopa -vuosia.
Toisaalta jos sairastunut ei jaksa enää taistella, silloin on turha enää monilla keinoilla lähteä häntä parantamaan, sillä se tuottaa vain tuskaa ja väsymystä.
Itse yritin loppuun asti antaa vanhemmilleni iloa ja lämpöä.. kauniita asioita.. keskustelua... rakkautta... niin, että kun heidän aikansa tuli, ei se tuntunut niin pahalta.
Setäni, joka sairasti haimasyöpää, eli viisi ylimääräistä vuotta ( lääkärit kun lupasivat kolme kuukautta) kun ei antanut periksi,hän söi hyvin ja ulkoili, nautti elämästä. Vitamiineja ja hivenaineita söi monenlaisia suoraan purkista.
Hänellä kertoi, että hän puhuttelee syöpäänsä joka aamu, sanoo sille, että vielä tänään et minulta elämääni vie. Kun hän oli valmis lähtemään, hän pakkasi kassinsa, hyvästeli vaimonsa ja lähti sairaalaan, omin jaloin...
kolmen päivän päästä hän kuoli.
Näin suuri oli hänen tahtonsa elää.
Väsyneelle ja sairaalle voi ikuiseen uneen pääsy olla suuri helpotus, me tänne kaipaamaan jäävät, vaan emme voi sitä sillä hetkellä hyväksyä ja se onkin ihan luonnollista.
Sitten, kun aika on mennä, me vain jäämme tänne, niin se on.
Voimaa koko teen perheelle!