Sisämaaneläjänä on aina vaivannut tuo aallonkorkeus. Täällä järvillä näet puheet edes muutaman metrin aallosta tuntuvat järjettömiltä. Järvisyvyyksissä sellainen kaatuisi niskaan.
Merellä aalto on muodoltaan erilaista, mutta miten tuo korkeus, paljonko se on esimerkiksi tässä? Arvaan että merkitsevä aallonkorkeus on metristä kahteen. Osuuko oikeaan?
https:// www.youtube.com/watch?v=_GqosjN3Yho
Aallonkorke.us
us.vaell
69
2359
Vastaukset
- Ei ihan hirvee
Yleisesti aallonkorkeus uskotaan suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Merkitsevä aallonkorkeus on yleensä se, mistä puhutaan, mutta silloin yksittäinen aalto voi olla melkein kaksi kertaa suurempi.
Kovin kummoinen keli ei voi olla kyseessä koska vain harvojen aaltojen harja on murtunut. Olisko korkeintaan metrin merkitsevä ja isoimmat reilua puoltatoista. - 866h8
Tuo video on kuvattu englannin kanaalissa vuorovesialueella. Tuossa Calaisin ja Bolougne-sur-merin välisessä paikassa voi olla yli 3 solmun virta, joka vaikuttaa jo paljon aallokkoon, erityisesti jos virta ja tuuli ovat vastakkain. Pahempiakin virtapaikkoja on, mutta jo pari solmua muuttaa olosuhteita merkittävästi. Tällöin vaikka aallonkorkeus ei ole kummoinen niin eteneminen voi olla todella vaikeaa ja näyttää kuin meri kiehuisi. Tätä on vaikea selittää, mutta ilmiöstä lienee paljon videoita youtubessa ja muuallakin.
Yleisesti ottaen aaltoja ei Itämerellä juuri tarvi pelätä. Toki syysmyrskyissä voi tulla vähän suurempaa, mutta silloin ei huviveneitä oikein ole liikkeellä. Muistaakseni joku muistisääntö oli, että jos aallonkorkeus on 1/3 veneen pituudesta se voi kaataa veneen ja jos aallonkorkeus on yli 2/3 veneen pituudesta aalto ennenpitkää todenäköisesti kaataa veneen. Pari kertaa näin on käynyt itselle, molemmilla kerroilla valtamerellä ja aalto tuli sivulta ja murtui päälle, jolloin vene kippasi kyljelleen, mutta ei mennyt ympäri. Aallonkorkeus oli noin puolet veneen pituudesta. Kyllä purkkari nousi hyvin pystyyn ja samoin olisi varmasti tehnyt vaikka olisi mennyt ympäri, olettaen.
Aallonkorkeus ei sinänsä vielä kerro mitään, sillä valtamerellä 5-6 metrin aallot voicat olla hyvinkin leppoisia jos aallonväli on pitkä ja aallot tulevat sopivasta suunnasta, eli lähinnä takaa. Toisaalta meilläpäin ja valtamerellä sama tuulenvoimakkuus tuntuu ihan erilaiselta. Joku 50kn vastatuuleen kryssiminen on todella nihkeää atlantilla, mutta täällä saaristossa homma voi vielä onnistua suhteellisen helposti kokeneemmalta purjehtijalta. Aallot on jotain ihan muuta.- No huomenta!
"Yleisesti ottaen aaltoja ei Itämerellä juuri tarvi pelätä"
No niin eipä tietenkään! Itämeren jyrkät aallothan ovat niin leppoisia!
Tuolta : http://ilmatieteenlaitos.fi/aallonkorkeus voi katsella aallonkorkeuksia niin ei tarvitse arvailla ja voin sanoa että "huvivenekaudellakin" lukemat ovat usein yli 2 m!
- rtyujkl
Optista harhaa esiintyy myös. Helposti mielletään matka aallon pohjasta huipulle korkeudeksi.
- Significant Wave
Joka se muuten onkin. Lisää asiantuntemusta kehiin.
- normaali purjehduske
Ei todellakaan ole. Aallon videossa oli 60...70 cm.
2m aallonkorkeudella aalto olisi ollut kameran ja horisontin välissä, eli horisonttia ei olisi lainkaan kuvassa näkynyt!
Nyt olisi näkynyt jopa suojanpuolen sivukannella maaten, joten yli 70cm ei aallonkorkeus voinut mitenkään olla.- melkein 50-jalkainen
Hieman nyt mittasuhteet heittää. Kamera on puomin yläpuolella, koko puomin ylpinta näkyy. Kameran korkeus on siis vedenpinnasta 2,5 - 3 m, aallot ovat kyllä selvästi sitä matalampia. Ei siis tosiaan mikään myrskyinen keli, kova tuuli kylläkin ja virran takia meno ryppyistä.
- Vene 2,5 m aalloissa
melkein 50-jalkainen kirjoitti:
Hieman nyt mittasuhteet heittää. Kamera on puomin yläpuolella, koko puomin ylpinta näkyy. Kameran korkeus on siis vedenpinnasta 2,5 - 3 m, aallot ovat kyllä selvästi sitä matalampia. Ei siis tosiaan mikään myrskyinen keli, kova tuuli kylläkin ja virran takia meno ryppyistä.
Tältä näyttää vene 2,5 metrin aallokossa. Kuvassa Beneteau Oceanis 46, aallot 2,5 - 3 m ja tuulta kuvaushetkellä 17-18 m/s, vielä noususuunnassa.
http://www.penelope.fi/kesa2010/2010_thaleia.jpg - hiukan pienempi
Vene 2,5 m aalloissa kirjoitti:
Tältä näyttää vene 2,5 metrin aallokossa. Kuvassa Beneteau Oceanis 46, aallot 2,5 - 3 m ja tuulta kuvaushetkellä 17-18 m/s, vielä noususuunnassa.
http://www.penelope.fi/kesa2010/2010_thaleia.jpgJa tuossakin puomi on vielä reilusti aallonharjojen yläpuolella.
- iso penetöö
Vene 2,5 m aalloissa kirjoitti:
Tältä näyttää vene 2,5 metrin aallokossa. Kuvassa Beneteau Oceanis 46, aallot 2,5 - 3 m ja tuulta kuvaushetkellä 17-18 m/s, vielä noususuunnassa.
http://www.penelope.fi/kesa2010/2010_thaleia.jpgKuvassa puomin etuosa on hieman aallonharjojen yläpuolella, mutta puomin peräpää taitaa olla jo aallonharjojen välissä, veneen keula näyttää olevan hieman koholla eli kai jo nousemassa aallonpohjalta. Oceanis 46 puomi on mittapiirroksista katsoen noin 3,1 m vesirajan yläpuolella. Siitä päätellen veneen viereisten aaltojen korkeus on noin 3 m.
- aaltopoijut
iso penetöö kirjoitti:
Kuvassa puomin etuosa on hieman aallonharjojen yläpuolella, mutta puomin peräpää taitaa olla jo aallonharjojen välissä, veneen keula näyttää olevan hieman koholla eli kai jo nousemassa aallonpohjalta. Oceanis 46 puomi on mittapiirroksista katsoen noin 3,1 m vesirajan yläpuolella. Siitä päätellen veneen viereisten aaltojen korkeus on noin 3 m.
Valokuvista on vaikea arvioida aallonkorkeuksia. Näyttäisi, että kamera on ollut kuvaushetkellä vähän korkemmalla kuin kuvattava Oceanis 46. Ehkä aallonkorkeus oli juuri tuo 2.5-3m. Vaikea sitä on todistaa toiseksi.
Jokainen avomerikisoja kolunnut purjehtija tietää, kuinka naaapuriveneestä saattaa näkyä pelkkää mastoa eivätkä aallot siltikään ole "kivitalon korkuisia" niinkuin laiturijutuissa liioitellaan. Jostain syystä on tapana liioitella myös tuulen nopeuksia kertomalla yksittäisen puuskan huippulukema tai AWS:n maksimi kryssissä eikä keskimääräistä tosituulen nopeutta (vrt havaintoasemien mittaustulokset ja ennusteiden tuulitiedot).
Itämerellä purjehtiessa omia arvioita on kiva verrata Ilmatieteen laitoksen aaltopoijujen mittaamiin (Merisää). Onko muuta luotettavaa tapaa aallonkorkeuden rekisteröintiin kuin aaltopijut?
- 2-19
Aallon korkeus on 1 - 1,5 m. Vene kulkee sivuvastaiseen koneella. Iso on hieman avattuna. Nopeus veden suhteen on selvästi alle 10 solmua.
- Näin näyttäisi
Halparassi puskevan koneella ehkäpä nousevan tuulen tekemään jyrkkään, aallonpituudeltaan lyhyeen maininkiin, johon 48 jalkainen ei tahdo mahtua väliin vaan puskee läpi. Sanovat kyllä purjehtivansa kymmentä solmua - pelkkä iso skuutattuna suunnilleen jarruttamaan?!
- Significant Wave #1
Näin näyttäisi kirjoitti:
Halparassi puskevan koneella ehkäpä nousevan tuulen tekemään jyrkkään, aallonpituudeltaan lyhyeen maininkiin, johon 48 jalkainen ei tahdo mahtua väliin vaan puskee läpi. Sanovat kyllä purjehtivansa kymmentä solmua - pelkkä iso skuutattuna suunnilleen jarruttamaan?!
Lyhyt maininki???? Lisää asinatuntemusta, kiitos...
- Näin näyttäisi
Significant Wave #1 kirjoitti:
Lyhyt maininki???? Lisää asinatuntemusta, kiitos...
Vääntää rautalangasta:
Aallonpituus nousevassa tuulessa tyynemmän kelin jälkeen on lyhyt niin myös aallonkorkeus matala, mutta aalto suhteessa jyrkempi kuin avoimen meren pitkään samasta suunnasta puhaltaneen vieläpä tasaisen tuulen aikaansaama maininki.
48 jalkaa, reilut 15 metrinen vene ei jyrkässä aallonpituudeltaan lyhyessä mainingissa ehdi nostaa keulaa vaan yrittää puskea läpi...
Ristiaallokossa saadaan kyllä välillä myös sivusuuntaan lyhyt aalto vaikka ihan pyramidimallinen - Significant Wave #1
Näin näyttäisi kirjoitti:
Vääntää rautalangasta:
Aallonpituus nousevassa tuulessa tyynemmän kelin jälkeen on lyhyt niin myös aallonkorkeus matala, mutta aalto suhteessa jyrkempi kuin avoimen meren pitkään samasta suunnasta puhaltaneen vieläpä tasaisen tuulen aikaansaama maininki.
48 jalkaa, reilut 15 metrinen vene ei jyrkässä aallonpituudeltaan lyhyessä mainingissa ehdi nostaa keulaa vaan yrittää puskea läpi...
Ristiaallokossa saadaan kyllä välillä myös sivusuuntaan lyhyt aalto vaikka ihan pyramidimallinenVäännä lisää poika.
Maininki on vanhaa aaltoa, eli swelliä. Siitä on jyrkkyys kaukana, eli periodi on aina pitkä suhteessa korkeuteen. Eli jos _maininki_ on lyhyt, se on perin matala, eikä sillä ole siten suurempaa merkitystä.
- seppomartti
Merkitsevä aallon korkeus on purjehtijan kannalta täysin älytön mittayksikkö. Purjehtijan ongelma on juuri ne suurimmat aallot ja siinä mielessä "merkitsevä" on merkityksetön. Aaltoon vaikuttaa tuulen kesto ja vapaan merialueen pituus. Ikävimmät jyrkät ja lyhyet aallot olen tavannut järvillä (esim. Vänern) korkeusarvio 1-2 m. Toiseksi ikävimmät Itämerellä. Jos lounaistuuli puhaltaa koko pituudeltaan niin aallokko ei korkeudessaan ole huima mutta jo 20m/s vaikea kryssiä. Järvillä ja Suomenlahdella maininki puuttuu.
Valtamerellä 4-6m aallot 8-12 sekunnin välein 100-150m pitkinä ovat normaalia ja avotuulissa mukavaa surffikeliä. Suurin osa korkeudessta on "swelliä" eli maininkia ja murtuva osa kohtuullisen pieni eikä häiritsevästi murru istuinlaatikkoon. 35 solmun tuuleen em olosuhteissa vielä joten kuten kryssii märkänä mutta 50 solmun tuuleen kryssiminen onnistuu vain netissä. Silloin aallon korkeuskin lähestyy 10 metriä. Jostain löytyy kyllä taulukkojakin tuulen nopeuden ja valtameriaallon korkeuden välille, em arviot perustuvat muistikuviin.- seppomartti
"Valtamerellä 4-6m aallot 8-12 sekunnin välein 100-150m pitkinä ovat normaalia"
Lisään vielä tähän normikelin kuvaukseen, että sivutuulessa ja strekkiä purjehtiessa aina joskus tulee se muita isompi aalto kippaamaan veneen. Silloin leen puolelta tulee reilu aalto istuinlaatikkoon. Kun venevauhti on esim 8s niin aallon voimasta kaikki peräkaiteisiin ripustetut varusteet ovat vaarassa irrota tai rikkoontua.. Minulla esim. pelastusrengas rosteritelineineen useita kertoja, rescue sling ja ankaroliina. Lautta ei toistaiseksi kun on taakkaliinalla varmistettu, - Googlevene
Miksi aina on joku, joka kopioi tänne jonkin vtun oppaan.
Eikö kukaan enää veneile muuta kuin googlella? - enää muutama kk
Googlevene kirjoitti:
Miksi aina on joku, joka kopioi tänne jonkin vtun oppaan.
Eikö kukaan enää veneile muuta kuin googlella?Useimmilla vene on telakoitu tähän aikaan vuodesta ;-)
Netissä sinäkin nyt veneilet etkä merellä!
- Estonian upotessa
Vertailun vuoksi voi palauttaa mieleen 15 vuoden takaisen Estonian uppoamisen. Onnettomuustutkinnassa todettiin, että Estonia ajoi vasten 20 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta. Merkitsevä aallonkorkeus oli 3-4,5 metriä. Laivan nopeus oli noin 18 solmua.
- kuvista arviointi
Siis 20 vuotta sitten!
Joissakin kuvissa aallot näyttävät korkeilta, joissakin ei.
Vaikea tästäkin on arvioida
http://wwwmedia.sanomamagazines.fi/files/nettiet/images/articles/331285/1411479599_620x0_estoniaonnettomuuskuvalehtikuva.jpg
- hurja-aalto
Aallonkorkeus varsinkin lähellä rannikkoa on pääsääntöisesti alle metrin jopa 14 m/s tuulella jos saaret ja matalat vähänkin rikkovat syvässä vedessä muodostunutta aaltoa. Yli 2 metrin aallokko syntyy linjalla Utö- Bengtskär-Jussarö-UlkoTammio, kun tuulee navakasti lähinnä lounaisesta tai lännestä. Merkitsevä aallonkorkeus tarkoittaa korkeimman kolmanneksen keskiarvoa ja silloin suurimmat aallot (n 1%) voivat olla jotain 3,6 metrisiä siellä seassa. Purjeveneessä pää heiluu istuellaan siinä 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Vierekkäin ajettaessa jos kaverin paatti katoaa välillä (noin joka kolmas aalto) aallon harjan taakse niin on yli metrin aallonkorkeutta havaittavissa.
- inhimilliset tekijät
Näinhän se on. Gotlannin lähellä otin valokuvia, kun kaverin veneen 14-metrisestä mastosta näkyi aallon takaa vain maston toppi. Purjeen toppi ei näkynyt (isossa reivit), kun kumpikin vene oli samaan aikaan eri aallon pohjassa. Varmaankin aallonkorkeus oli yli metrin. Sitä kai ei voi sanoa, oliko paljon yli 2 m vai peräti 3.
Sivuvastaisella kurssilla aallokko tuntuu ryskimisen ja kannen yli menevän veden takia korkeammalta kuin samassa kelissä lenssiä lasketellessa (varsinkin kun ei katso taaksepäin). Meritautinen voi arvioida aallokon korkeammaksi kuin terve. Pointtini on, että purjeveneestä käsin on vaikea arvioida aaltojen korkeutta. Monet inhimilliset tekijätkin vaikuttavat arvioon eikä arvauksilla ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, että merenkäynnissä selviää ilman vahinkoja. - sähköinssi
inhimilliset tekijät kirjoitti:
Näinhän se on. Gotlannin lähellä otin valokuvia, kun kaverin veneen 14-metrisestä mastosta näkyi aallon takaa vain maston toppi. Purjeen toppi ei näkynyt (isossa reivit), kun kumpikin vene oli samaan aikaan eri aallon pohjassa. Varmaankin aallonkorkeus oli yli metrin. Sitä kai ei voi sanoa, oliko paljon yli 2 m vai peräti 3.
Sivuvastaisella kurssilla aallokko tuntuu ryskimisen ja kannen yli menevän veden takia korkeammalta kuin samassa kelissä lenssiä lasketellessa (varsinkin kun ei katso taaksepäin). Meritautinen voi arvioida aallokon korkeammaksi kuin terve. Pointtini on, että purjeveneestä käsin on vaikea arvioida aaltojen korkeutta. Monet inhimilliset tekijätkin vaikuttavat arvioon eikä arvauksilla ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, että merenkäynnissä selviää ilman vahinkoja.Voiko merkitsevää aallonkorkeutta verrata analogisesti vaihtovirran tehollisarvoon,RMS.
- Verratta voi, miksi?
sähköinssi kirjoitti:
Voiko merkitsevää aallonkorkeutta verrata analogisesti vaihtovirran tehollisarvoon,RMS.
Aina voi verrata, mutta vain yhtä vaihetta ja vene ei ole pelkkä vastus vaan siihen myös indusoituu virtaa...
- seppomartti
sähköinssi kirjoitti:
Voiko merkitsevää aallonkorkeutta verrata analogisesti vaihtovirran tehollisarvoon,RMS.
Sähkössä "aallon korkeus" eli amplitudi on vain puolet huipun ja laakson erosta eikä sähkön aaltoliike ole kaoottista kuten merellä. Ei taida olla paljon yhtymäkohtia.
- sähköinssi
seppomartti kirjoitti:
Sähkössä "aallon korkeus" eli amplitudi on vain puolet huipun ja laakson erosta eikä sähkön aaltoliike ole kaoottista kuten merellä. Ei taida olla paljon yhtymäkohtia.
Itse asiassa ideani aallokon "tehollisarvosta" lähti siitä kun Seppomartti totesi merkittävän aallonkorkeuden olevan hänen mielestään merkitystä vailla so käyttökelvoton.
Voitaneen olla yhtä mieltä siitä että mitä suurempi merkittävä aallonkorkeus on, sitä raskaampaa, vaikeampaa jne. kulku aallokossa on. Ja päinvastoin myös, eli merkittävä aallonkorkeus on ainakin vahvasti viitteellinen ja oikeansuuntainen suure.
Yhtymäkohta sähkötekniikkaan ei varmaankaan synny jännitteen kautta, ehkä kenttäsuureet olisivat parempia. Mutta se "tehollisarvo" on siitä hyvä että se ottaa huomioon erilaiset aaltomuodot ja taajuudet, aivan kuten kuvaamallasi "kaoottisella" merellä aallot ovat. - Sähköinssi too
sähköinssi kirjoitti:
Itse asiassa ideani aallokon "tehollisarvosta" lähti siitä kun Seppomartti totesi merkittävän aallonkorkeuden olevan hänen mielestään merkitystä vailla so käyttökelvoton.
Voitaneen olla yhtä mieltä siitä että mitä suurempi merkittävä aallonkorkeus on, sitä raskaampaa, vaikeampaa jne. kulku aallokossa on. Ja päinvastoin myös, eli merkittävä aallonkorkeus on ainakin vahvasti viitteellinen ja oikeansuuntainen suure.
Yhtymäkohta sähkötekniikkaan ei varmaankaan synny jännitteen kautta, ehkä kenttäsuureet olisivat parempia. Mutta se "tehollisarvo" on siitä hyvä että se ottaa huomioon erilaiset aaltomuodot ja taajuudet, aivan kuten kuvaamallasi "kaoottisella" merellä aallot ovat.Kun vielä lisätään sähköisen aallon kuvaan useamman taajuuden aikaansaama spektri ja vielä särö (murtuva aalto), ollaan jo aika lähellä merellä olevan aallokon kuvausta.
Itse asiassa 3D-animaatioohjelmat pystyvät tekemään matemaattisesta funktiosta hyvin aidon näköistä kovaa merenkäyntiä. Siis toisinpäin, hankalastakin merenkäynnistä voi löytää sitä kuvaavan luvun, Seppomartin etsimän purjehduksen "hankaluuskertoimen". - aaltoa eri suunnista
sähköinssi kirjoitti:
Itse asiassa ideani aallokon "tehollisarvosta" lähti siitä kun Seppomartti totesi merkittävän aallonkorkeuden olevan hänen mielestään merkitystä vailla so käyttökelvoton.
Voitaneen olla yhtä mieltä siitä että mitä suurempi merkittävä aallonkorkeus on, sitä raskaampaa, vaikeampaa jne. kulku aallokossa on. Ja päinvastoin myös, eli merkittävä aallonkorkeus on ainakin vahvasti viitteellinen ja oikeansuuntainen suure.
Yhtymäkohta sähkötekniikkaan ei varmaankaan synny jännitteen kautta, ehkä kenttäsuureet olisivat parempia. Mutta se "tehollisarvo" on siitä hyvä että se ottaa huomioon erilaiset aaltomuodot ja taajuudet, aivan kuten kuvaamallasi "kaoottisella" merellä aallot ovat.Avomeriä purjehtiessa (niin Itämerellä, Pohjanmerellä kuin valtamerilläkin) huomaa kyllä, että myrskyiset tuulet ja niistä syntyvä aallokko liittyvät syvään matalapaineeseen sekä matalapaineen liikeeseen. Matalapaine liikkuu yleensä nopeasti ja siitä syystä tuulen suunta muuttuu toisinaan hyvinkin nopeasti. Seurauksena on ristiaallokko, joka on säännöllistä aallokkoa paljon hankalampi. Kun mainingit tulevat vanhasta tuulen suunnasta ja uusi aallokko eri suunnasta, aika ajoin eri suunnista tulevat aallot kohtaavat ja muodostavat korkeita "resultantti"-aaltoja.
Omasta mielestäni tieto keskimääräiestä aallonkorkeudesta on avomerellä hyödyllinen informaatio - sääfaksien ohella. Niiden perusteella voi arvioida minkälaista merenkäyntiä on odotettavissa, kun matalapaine liikkuu ja muuttaa tuulen suuntaa. Valtamerillä on oma hankala aallokkonsa, koska maininkeja kulkeutuu jopa tuhansia kilometrejä kauempana olevista myrskyistä ja sotkee navakan pasaatituulen aallokon hyvin sekavaksi (tyyppi-ilmiö Intian valtamerellä).
Voiko matemaattisilla malleilla kuvata ristiaallokon muodostumista ja ennustaa ristiaallokon aallonkorkeuksia? - Keksi parempi
aaltoa eri suunnista kirjoitti:
Avomeriä purjehtiessa (niin Itämerellä, Pohjanmerellä kuin valtamerilläkin) huomaa kyllä, että myrskyiset tuulet ja niistä syntyvä aallokko liittyvät syvään matalapaineeseen sekä matalapaineen liikeeseen. Matalapaine liikkuu yleensä nopeasti ja siitä syystä tuulen suunta muuttuu toisinaan hyvinkin nopeasti. Seurauksena on ristiaallokko, joka on säännöllistä aallokkoa paljon hankalampi. Kun mainingit tulevat vanhasta tuulen suunnasta ja uusi aallokko eri suunnasta, aika ajoin eri suunnista tulevat aallot kohtaavat ja muodostavat korkeita "resultantti"-aaltoja.
Omasta mielestäni tieto keskimääräiestä aallonkorkeudesta on avomerellä hyödyllinen informaatio - sääfaksien ohella. Niiden perusteella voi arvioida minkälaista merenkäyntiä on odotettavissa, kun matalapaine liikkuu ja muuttaa tuulen suuntaa. Valtamerillä on oma hankala aallokkonsa, koska maininkeja kulkeutuu jopa tuhansia kilometrejä kauempana olevista myrskyistä ja sotkee navakan pasaatituulen aallokon hyvin sekavaksi (tyyppi-ilmiö Intian valtamerellä).
Voiko matemaattisilla malleilla kuvata ristiaallokon muodostumista ja ennustaa ristiaallokon aallonkorkeuksia?Aaltoliike on niitä kaikkein helpoimpia asioita mallintaa. Aaltoja voi simuloida mielivaltaisilla ja satunnaisilla muodoilla (taajuus ja amplitudi) ja aallon suuntaa myös. Interferenssiaalto on suorastaan lapsellisen helppo haaste sekä matemaattisesti että simulaationa.
Ei ole myöskään vaikeaa lähteä veden tai ilman virtauksesta liikkeelle koska niiden vaikutuksesta aallon syntymiseen on olemassa paljon tietoa.
Se, miten syntyneestä simulaatiosta pystytään tuottamaan riittävän yksinkertaisia ja helposti tajuttavia suureita on toinen asia. Merkitsevä aallonkorkeus on mielestäni hyvä suure, kun tietää, mitä se tarkoittaa ja mitkä sen rajoitukset ovat.
Sen lisäksi suurimman yksittäisen aallon korkeudesta on apua, mutta se on vain matematiikkaa. Aallon (ja tuulen) suunnalla on myös paljon merkitystä reitin suunnittelussa koska silloin voi päätellä mistä ja miten löytyy suojaa, jos keli osoittautuu pahemmaksi kuin alunperin uskottiin. - seppomartti
Sähköinssi too kirjoitti:
Kun vielä lisätään sähköisen aallon kuvaan useamman taajuuden aikaansaama spektri ja vielä särö (murtuva aalto), ollaan jo aika lähellä merellä olevan aallokon kuvausta.
Itse asiassa 3D-animaatioohjelmat pystyvät tekemään matemaattisesta funktiosta hyvin aidon näköistä kovaa merenkäyntiä. Siis toisinpäin, hankalastakin merenkäynnistä voi löytää sitä kuvaavan luvun, Seppomartin etsimän purjehduksen "hankaluuskertoimen".Sähköingenjööreille lisää pohdittavaa. Merellä aallot kulkevat moneen suuntaan. Nenä tuuleen niin kaukana olevasta myrskymatalasta tulee korkeaa maininkia oikean korvan takaa suunnasta 120 ja matalan läheisyydessä 90 kulmassa. Ja tietenkin kaikkea siltä väliltä.Ukkosrintaman läpäisyssä muutaman kerran ole tehnyt 360 astetta koskematta skuutteihin, 2013 taisi onnistua spinnullakin 360. Silloin erikokoiset aallot kulkevat liki kaikkiin suuntiin. Elektronit liikkuvat kaikkiin suuntiin mutta tuskin sentään sähkö. Erikokoisten aaltojen erilaista suuntaa ja syntyä voi mietiskellä avomerellä. Parin oluen jälkeen kaaoksessa voi luulla ymmärtävänsä jotain säännönmukaisuutta. Mutta tarvitaan ingengöörin koulutus, että tulisi sähkö mieleen.
- Sähköinssi too
aaltoa eri suunnista kirjoitti:
Avomeriä purjehtiessa (niin Itämerellä, Pohjanmerellä kuin valtamerilläkin) huomaa kyllä, että myrskyiset tuulet ja niistä syntyvä aallokko liittyvät syvään matalapaineeseen sekä matalapaineen liikeeseen. Matalapaine liikkuu yleensä nopeasti ja siitä syystä tuulen suunta muuttuu toisinaan hyvinkin nopeasti. Seurauksena on ristiaallokko, joka on säännöllistä aallokkoa paljon hankalampi. Kun mainingit tulevat vanhasta tuulen suunnasta ja uusi aallokko eri suunnasta, aika ajoin eri suunnista tulevat aallot kohtaavat ja muodostavat korkeita "resultantti"-aaltoja.
Omasta mielestäni tieto keskimääräiestä aallonkorkeudesta on avomerellä hyödyllinen informaatio - sääfaksien ohella. Niiden perusteella voi arvioida minkälaista merenkäyntiä on odotettavissa, kun matalapaine liikkuu ja muuttaa tuulen suuntaa. Valtamerillä on oma hankala aallokkonsa, koska maininkeja kulkeutuu jopa tuhansia kilometrejä kauempana olevista myrskyistä ja sotkee navakan pasaatituulen aallokon hyvin sekavaksi (tyyppi-ilmiö Intian valtamerellä).
Voiko matemaattisilla malleilla kuvata ristiaallokon muodostumista ja ennustaa ristiaallokon aallonkorkeuksia?Matemaattisilla malleilla ja niistä tehdyillä 3D-animaatioilla voi esittää mm. myrskyävää merta, samoin etsiä ns. rogue wave esiintymistä, niiden korkeutta, toistuvuutta jne.
Jopa 30 m korkuisista yksittäisistä aalloista, niiden esiintymisistä, aiheutuneista vahingoista ja matemaattisista kuvausmenetelmistä on lyhyet esittelyt täällä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rogue_wave - Seppomartti
Keksi parempi kirjoitti:
Aaltoliike on niitä kaikkein helpoimpia asioita mallintaa. Aaltoja voi simuloida mielivaltaisilla ja satunnaisilla muodoilla (taajuus ja amplitudi) ja aallon suuntaa myös. Interferenssiaalto on suorastaan lapsellisen helppo haaste sekä matemaattisesti että simulaationa.
Ei ole myöskään vaikeaa lähteä veden tai ilman virtauksesta liikkeelle koska niiden vaikutuksesta aallon syntymiseen on olemassa paljon tietoa.
Se, miten syntyneestä simulaatiosta pystytään tuottamaan riittävän yksinkertaisia ja helposti tajuttavia suureita on toinen asia. Merkitsevä aallonkorkeus on mielestäni hyvä suure, kun tietää, mitä se tarkoittaa ja mitkä sen rajoitukset ovat.
Sen lisäksi suurimman yksittäisen aallon korkeudesta on apua, mutta se on vain matematiikkaa. Aallon (ja tuulen) suunnalla on myös paljon merkitystä reitin suunnittelussa koska silloin voi päätellä mistä ja miten löytyy suojaa, jos keli osoittautuu pahemmaksi kuin alunperin uskottiin."Aaltoa eri suunnista" puhuu keskimääräisestä aallon korkeudesta. Keskiarvo vai mediaani muttei "merkitsevä" aallon korkeus?. Kaikki ovat eri asioita. Nyt menee pikkuisen arvauksen puolelle, mutta arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä. Siis siellä, missä aallon koekeus voi olla " merkitsevä". Jos pasaatissa ilmoitetaan aallon korkeudeksi esim 5 m, niin ei tule 10 m aaltoja esiintymään vaikka aallot ovat liki samansuuntaisia eli resultanttien syntymiselle olisi tavanomaista paremmat edellytykset.
- purjehtijan kannalta
Keksi parempi kirjoitti:
Aaltoliike on niitä kaikkein helpoimpia asioita mallintaa. Aaltoja voi simuloida mielivaltaisilla ja satunnaisilla muodoilla (taajuus ja amplitudi) ja aallon suuntaa myös. Interferenssiaalto on suorastaan lapsellisen helppo haaste sekä matemaattisesti että simulaationa.
Ei ole myöskään vaikeaa lähteä veden tai ilman virtauksesta liikkeelle koska niiden vaikutuksesta aallon syntymiseen on olemassa paljon tietoa.
Se, miten syntyneestä simulaatiosta pystytään tuottamaan riittävän yksinkertaisia ja helposti tajuttavia suureita on toinen asia. Merkitsevä aallonkorkeus on mielestäni hyvä suure, kun tietää, mitä se tarkoittaa ja mitkä sen rajoitukset ovat.
Sen lisäksi suurimman yksittäisen aallon korkeudesta on apua, mutta se on vain matematiikkaa. Aallon (ja tuulen) suunnalla on myös paljon merkitystä reitin suunnittelussa koska silloin voi päätellä mistä ja miten löytyy suojaa, jos keli osoittautuu pahemmaksi kuin alunperin uskottiin.Se suojan hakeminen liittyy enemmänkin rannikkopurjehdukseen kuin merten ylityksiin, joissa lähin suoja voi olla useiden tuntien - vuorokausien tai jopa parin viikon purjehduksen päässä.
Mielestäni matalapaineiden seuraaminen sääfaksien avulla on se työkalu, josta isojen merten ylityksissä saa eniten hyötyä. Kurssia ja vauhtia voi muuttaa ( pysäyttää jäämällä piihin tai koettamalla lisätä vauhtia), jos matalapaine on vasta lähestymässä ja väistämiseen on mahdollisuuksia.
Valtamerien ylityksillä on hyötyä purjehtijoille tarkoitetuista venekohtaisista sääpalveluista ja toimintaohjeista (esim. Uuden-Seelannin Russel Radio eteläisellä Tyynellä valtamerellä). Itämerellä etäisyydet ovat niin lyhyitä, että sääennusteita seuraamalla pystyy useimmiten, ei aina, välttämään myrskytuuliin joutumisen.
Aallokon muodostuksen arvoinnissa veden ja ilman virtausten perusteella on sekin hankaluus, että molemmat muuttuvat. Vuoroveden muutokset toki on ennakoitavissa, mutta ilmanpainekin vaikuttaa virtoihin (meilläkin veden korkeuteen). - Significant Wave
Seppomartti kirjoitti:
"Aaltoa eri suunnista" puhuu keskimääräisestä aallon korkeudesta. Keskiarvo vai mediaani muttei "merkitsevä" aallon korkeus?. Kaikki ovat eri asioita. Nyt menee pikkuisen arvauksen puolelle, mutta arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä. Siis siellä, missä aallon koekeus voi olla " merkitsevä". Jos pasaatissa ilmoitetaan aallon korkeudeksi esim 5 m, niin ei tule 10 m aaltoja esiintymään vaikka aallot ovat liki samansuuntaisia eli resultanttien syntymiselle olisi tavanomaista paremmat edellytykset.
http://ilmatieteenlaitos.fi/aallonkorkeus
Aloita opiskelu vaikkapa tuosta. - Significant wave
Seppomartti kirjoitti:
"Aaltoa eri suunnista" puhuu keskimääräisestä aallon korkeudesta. Keskiarvo vai mediaani muttei "merkitsevä" aallon korkeus?. Kaikki ovat eri asioita. Nyt menee pikkuisen arvauksen puolelle, mutta arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä. Siis siellä, missä aallon koekeus voi olla " merkitsevä". Jos pasaatissa ilmoitetaan aallon korkeudeksi esim 5 m, niin ei tule 10 m aaltoja esiintymään vaikka aallot ovat liki samansuuntaisia eli resultanttien syntymiselle olisi tavanomaista paremmat edellytykset.
"arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä"
Arvaan että arvaat väärin. Minä arvaan että significant wave height on sama mitä fmi käyttää
http://www.oceanweather.com/data/index.html - Significant wave
Significant wave kirjoitti:
"arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä"
Arvaan että arvaat väärin. Minä arvaan että significant wave height on sama mitä fmi käyttää
http://www.oceanweather.com/data/index.htmlHups, tuli ihan vahingossa sama nimmari kuin edellisellä, sorry vaan, olen eri kirjoittaja.
- Significant Wave #1
Significant wave kirjoitti:
Hups, tuli ihan vahingossa sama nimmari kuin edellisellä, sorry vaan, olen eri kirjoittaja.
Tiedän.
- Muuallakin
Seppomartti kirjoitti:
"Aaltoa eri suunnista" puhuu keskimääräisestä aallon korkeudesta. Keskiarvo vai mediaani muttei "merkitsevä" aallon korkeus?. Kaikki ovat eri asioita. Nyt menee pikkuisen arvauksen puolelle, mutta arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä. Siis siellä, missä aallon koekeus voi olla " merkitsevä". Jos pasaatissa ilmoitetaan aallon korkeudeksi esim 5 m, niin ei tule 10 m aaltoja esiintymään vaikka aallot ovat liki samansuuntaisia eli resultanttien syntymiselle olisi tavanomaista paremmat edellytykset.
Ei ole suomalaisten keksintö
http://www.bom.gov.au/australia/charts/viewer/index.shtml?domain=combinedW&type=sigWaveHgt - Ei rannikolla saa
purjehtijan kannalta kirjoitti:
Se suojan hakeminen liittyy enemmänkin rannikkopurjehdukseen kuin merten ylityksiin, joissa lähin suoja voi olla useiden tuntien - vuorokausien tai jopa parin viikon purjehduksen päässä.
Mielestäni matalapaineiden seuraaminen sääfaksien avulla on se työkalu, josta isojen merten ylityksissä saa eniten hyötyä. Kurssia ja vauhtia voi muuttaa ( pysäyttää jäämällä piihin tai koettamalla lisätä vauhtia), jos matalapaine on vasta lähestymässä ja väistämiseen on mahdollisuuksia.
Valtamerien ylityksillä on hyötyä purjehtijoille tarkoitetuista venekohtaisista sääpalveluista ja toimintaohjeista (esim. Uuden-Seelannin Russel Radio eteläisellä Tyynellä valtamerellä). Itämerellä etäisyydet ovat niin lyhyitä, että sääennusteita seuraamalla pystyy useimmiten, ei aina, välttämään myrskytuuliin joutumisen.
Aallokon muodostuksen arvoinnissa veden ja ilman virtausten perusteella on sekin hankaluus, että molemmat muuttuvat. Vuoroveden muutokset toki on ennakoitavissa, mutta ilmanpainekin vaikuttaa virtoihin (meilläkin veden korkeuteen).Voi olla noinkin, mutta en tiennyt että purjeveneellä ei voi tehdä muuta kuin purjehtia avomerellä.
- Sähköinssi too
seppomartti kirjoitti:
Sähköingenjööreille lisää pohdittavaa. Merellä aallot kulkevat moneen suuntaan. Nenä tuuleen niin kaukana olevasta myrskymatalasta tulee korkeaa maininkia oikean korvan takaa suunnasta 120 ja matalan läheisyydessä 90 kulmassa. Ja tietenkin kaikkea siltä väliltä.Ukkosrintaman läpäisyssä muutaman kerran ole tehnyt 360 astetta koskematta skuutteihin, 2013 taisi onnistua spinnullakin 360. Silloin erikokoiset aallot kulkevat liki kaikkiin suuntiin. Elektronit liikkuvat kaikkiin suuntiin mutta tuskin sentään sähkö. Erikokoisten aaltojen erilaista suuntaa ja syntyä voi mietiskellä avomerellä. Parin oluen jälkeen kaaoksessa voi luulla ymmärtävänsä jotain säännönmukaisuutta. Mutta tarvitaan ingengöörin koulutus, että tulisi sähkö mieleen.
Oikeastaan kyse on aallokon matemaattisesta mallennuksesta ja sen 3D-kuvaamisesta tietokoneen ruudulle tai tallentamisesta kovalevylle tms. Siinä mielessä sähköinen malli.
Mikroaaltotekniikassa esim. aaltoputkien yhtymäkohdissa on ihan käytännössäkin usean sähköisen aallon muodostama palanen sähköisesti aaltoilevaa "merta", jossa sähkökentän (aaltojen) muoto riippuu syöttötavasta, taajuuksista, heijastuksista jne. aika lailla tavallisten aaltojen tapaan. - sähköinssi
Sähköinssi too kirjoitti:
Matemaattisilla malleilla ja niistä tehdyillä 3D-animaatioilla voi esittää mm. myrskyävää merta, samoin etsiä ns. rogue wave esiintymistä, niiden korkeutta, toistuvuutta jne.
Jopa 30 m korkuisista yksittäisistä aalloista, niiden esiintymisistä, aiheutuneista vahingoista ja matemaattisista kuvausmenetelmistä on lyhyet esittelyt täällä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rogue_waveKiitos mielenkiintoisesta lisäyksesta, jossa oli enemmän "pihviä" kuin mulla.
- termit tärkeitä?
Seppomartti kirjoitti:
"Aaltoa eri suunnista" puhuu keskimääräisestä aallon korkeudesta. Keskiarvo vai mediaani muttei "merkitsevä" aallon korkeus?. Kaikki ovat eri asioita. Nyt menee pikkuisen arvauksen puolelle, mutta arvaan, ettei merkitsevää aallon korkeutta käytetä maailmalla yksikkönä. Siis siellä, missä aallon koekeus voi olla " merkitsevä". Jos pasaatissa ilmoitetaan aallon korkeudeksi esim 5 m, niin ei tule 10 m aaltoja esiintymään vaikka aallot ovat liki samansuuntaisia eli resultanttien syntymiselle olisi tavanomaista paremmat edellytykset.
Varmaankin käytin väärää sanaa SSB:n sääfakseissa ja RTTY-viesteissä ilmoitetuista aallonkorkeuksista. Fakseissa ja RTTY:ssä on yleensä pelkkä merkintä "wave height". Aaltofakseissa (niissä joissa ei ole isobaareja, mutta on aaltojen suunta ja korkeus) taitaa faksin otsikossa kyllä olla merkintä "significant wave heights" samnoin kuin tuulikartoissa "significant winds". Ehkä nuo ilmotetut aallonkorkeudet sitten ovatkin aina "merkitseviä aallonkorkeuksia"?
Sakemannien lähettämät tekstimuotoiset RTTY-sääennusteet kattavat Euroopan merialueet Suomenlahtea ja Perämerta myöten. Jos niissä aallonkorkeudeksi on ilmoitettu vaikkapa 0.5 m, korkeus ei tunnu kovin merkitsevältä. Sorry, etten tuntenut oikeaa terminologiaa. - ks. sääfaxin teksti
termit tärkeitä? kirjoitti:
Varmaankin käytin väärää sanaa SSB:n sääfakseissa ja RTTY-viesteissä ilmoitetuista aallonkorkeuksista. Fakseissa ja RTTY:ssä on yleensä pelkkä merkintä "wave height". Aaltofakseissa (niissä joissa ei ole isobaareja, mutta on aaltojen suunta ja korkeus) taitaa faksin otsikossa kyllä olla merkintä "significant wave heights" samnoin kuin tuulikartoissa "significant winds". Ehkä nuo ilmotetut aallonkorkeudet sitten ovatkin aina "merkitseviä aallonkorkeuksia"?
Sakemannien lähettämät tekstimuotoiset RTTY-sääennusteet kattavat Euroopan merialueet Suomenlahtea ja Perämerta myöten. Jos niissä aallonkorkeudeksi on ilmoitettu vaikkapa 0.5 m, korkeus ei tunnu kovin merkitsevältä. Sorry, etten tuntenut oikeaa terminologiaa.Jäi sen verran terminologia vaivaamaan, että tarkistin maailman merillä käytetyn termin "significant wave height" (merkitsevä aallonkorkeus) katsomalla NOAA:n sääfaksin:
http://www.opc.ncep.noaa.gov/shtml/A_24hrwind_wave.gif
Näinhän siinä todetaan:
significant wave height ( the average height of the highest of the highest one-third of the waves) eli se on keskiarvo, joka on laskettu kolmasosasta korkeimpia aaltoja. - Tärkeä aalto
Significant Wave #1 kirjoitti:
Tiedän.
Ja tärkeä aalto numero 1
:-)
- Garbage in / out
Ehkä sen verran pitää todeta näin simulaattoreita rakentaneena, että on olemassa termi "garbage in, garbage out".
Se tarkoittaa sitä, että mallit ovat korkeintaa yhtä hyviä kuin niihin syötetty alkutieto. Jos tiedot eivät pidä paikkaansa, tulos ei pidä paikkaansa. Siksi malleille tehdään herkkyysanalyysi, jonka tarkoituksena on selvittää miten virhe vaikuttaa tulokseen.
Jos mallin aallon koko vaatii vaikka asteen läpötilaheitto aiheuttaa aallossa 100% muutoksen, malli on melko hyödytön. - seppomartti
Yllä arvasin tosiaan väärin. Kyllä merkitsevä aallonkorkeus on ollut globaali yksikkö jo yli 10 v. vaikka joissakin lukee vain aallon korkeus/ wave hight.
Yritin etsiä yhtä lukemaani aallon mallinnusjulkaisua, mitä en löytänyt mutta törmäsin:
The new record
The giant waves from Quirin were measured by the radar altimeter onboard the Jason 2 satellite. 20.1 m is the largest significant wave height recorded by a satellite altimeter ever since the first routine space-borne measurements in the late 1980s. The significant wave height is an average of the top third of the highest waves. Although the radar cannot measure individual waves from space, usual statistics tell us that the highest wave in Quirin was probably higher than 36m. Larger waves have probably existed, but we still have not measured them in the open ocean.
Jossain aikaisemmassa ketjussa väitettiin korkeimmaksi koskaan todetuksi aalloksi 20m. mutta siinäkin ilmeisesti on sekoitettu merkitsevään aallon korkeuteen ja yksittäinen aalto on voinut olla lähes 40m.!- Agulhas current
Hirmumyrskyjen aikana on mitattu hurjia aallonkorkeuksia, mutta hurrikaani-, syklooni- ja taifuunikaudet seuraavat vuodenaikoja ja ovat sen takia aika hyvin vältettävissä - tietenkin sääpalvelu auttaa.
Purjehtijan näkövinkkelistä ajateltuna tavanomaisen pallonkiertoreitin vaarapaikka on Agulhasin virran ylittäminen Afrikan itärannikolla. Alue tunnetaan laivojen hautausmaana poikkeuksellisen korkeiden aaltojensa takia. East African Pilot -kirjassa on toimintaohjeet riskin välttämiseksi.
British Admiraltyn julkaisemaan Etelä-Afrikan itärannikon meriokarttaan on painettu tällainen Agulhasin virtaan liittyvä varoitus:
“Abnormal waves of up to 20 metres in height, preceeded by deep troughts may be encountered in the area between the edge of the continental shelf and twenty miles to seaward thereof”. - seppomartti
Agulhas current kirjoitti:
Hirmumyrskyjen aikana on mitattu hurjia aallonkorkeuksia, mutta hurrikaani-, syklooni- ja taifuunikaudet seuraavat vuodenaikoja ja ovat sen takia aika hyvin vältettävissä - tietenkin sääpalvelu auttaa.
Purjehtijan näkövinkkelistä ajateltuna tavanomaisen pallonkiertoreitin vaarapaikka on Agulhasin virran ylittäminen Afrikan itärannikolla. Alue tunnetaan laivojen hautausmaana poikkeuksellisen korkeiden aaltojensa takia. East African Pilot -kirjassa on toimintaohjeet riskin välttämiseksi.
British Admiraltyn julkaisemaan Etelä-Afrikan itärannikon meriokarttaan on painettu tällainen Agulhasin virtaan liittyvä varoitus:
“Abnormal waves of up to 20 metres in height, preceeded by deep troughts may be encountered in the area between the edge of the continental shelf and twenty miles to seaward thereof”.Miten tulkitset tuon wave hight up to 20m. Maksimi vai merkitsevä?. Jälkimmäisessä tapauksessa voisi tulla vastaan 40m monsteri. Aallon korkeuden ilmaisussa on epätarkkuutta tai tulkinnan varaa.
- lontoon murre
seppomartti kirjoitti:
Miten tulkitset tuon wave hight up to 20m. Maksimi vai merkitsevä?. Jälkimmäisessä tapauksessa voisi tulla vastaan 40m monsteri. Aallon korkeuden ilmaisussa on epätarkkuutta tai tulkinnan varaa.
Up to on maksimi. Se on lontoota.
- ilman tulkintaa!
seppomartti kirjoitti:
Miten tulkitset tuon wave hight up to 20m. Maksimi vai merkitsevä?. Jälkimmäisessä tapauksessa voisi tulla vastaan 40m monsteri. Aallon korkeuden ilmaisussa on epätarkkuutta tai tulkinnan varaa.
Ymmärtäisin, että karttaan painetussa varoituksessa tarkoitetaan nimenomaan aluksille vaarallisia aaltoja ( "abnormal waves up to 20 m") eikä monien korkeiden aaltojen keskiarvoa. Olisikohan ilmaisu voinut olla esim. "significant wave height up to 20 m", jos olisi tarkoitettu jälkimmäistä?
Itse en koe ainakaan ko aaltovaroitusta mitenkään tulkinnan varaiseksi ;-) - Significant Wave #1
ilman tulkintaa! kirjoitti:
Ymmärtäisin, että karttaan painetussa varoituksessa tarkoitetaan nimenomaan aluksille vaarallisia aaltoja ( "abnormal waves up to 20 m") eikä monien korkeiden aaltojen keskiarvoa. Olisikohan ilmaisu voinut olla esim. "significant wave height up to 20 m", jos olisi tarkoitettu jälkimmäistä?
Itse en koe ainakaan ko aaltovaroitusta mitenkään tulkinnan varaiseksi ;-)Samaa mieltä. Jos puhutaan aallonkorkeudesta, on kyseessä yksittäisen aallon korkeus, jos puhutaan merkitsevästä aallon korkeudesta, niin sitten on kyse siitä. "Waves up to 20 m" tarkoittaa mielestäni sitä, että suurimmat aallot ovat 20m. Tällöin Hs on tyypillisesti 10 m.
- lontoon murre?
lontoon murre kirjoitti:
Up to on maksimi. Se on lontoota.
Ethän oikeasti usko, että "up to" olisikin lontoon murretta?
Tässä on malliksi muutama lontoolaisen cockney-murteen ilmaus (lähde wikipedia) :
Are you telling porkies? porkies = pork pies = lies
I don’t Adam and Eve it! Adam and Eve = believe
Baker’s dozens can be a bit irritating. Baker’s dozen = cousin
I was a bit Brahms and Liszt yesterday. Brahms and Liszt = pissed = drunk
Do you have any sausages and mash? Sausages and mash = cash
- seppomartti
Katsoin Barcelona world race säätä Gibraltaria lähestyttäessä: swell 0.8-1m. Ei mainintaa mitä aallonkorkeus edustaa, =Hs?. Näin pienissä aalloissa ei ole merkitystä mutta myrskytilanteessa paljonkin. Sama tilanne ARC:ssä, aallon korkeus jalkoina mutta onko Hs?. Talvi-illan lukuharjoitukseksi ARC :n sääennustuksen alku 4.12.2013. Kirjainyhdistemät CC, II,EE, QQ jne ovat ruutuja Atlantilla eivätkä aukea ilman ruutukarttaa.
Good morning. Cut-off gale south of the Azores near 34N/27W will wobble S towards 32N/28W by this evening, then wobble N towards 34N by late 5/12. Gale will weaken into a low by 6/12 while remaining semi-stationary, then merge with a second cut-off gale. This second cut-off gale will form near 33N/43W by midday 6/12, moving ESE towards 30N/35W thru early 9/12 while weakening into a low. This cut-off gale will be weaker than the first, and is not forecast to develop tropical characteristics.
Ridging extends SSW between 55W and the Western circulations of the first cut-off gale (near 40W), and will remain in place though early tomorrow.
Ridging then weakens and dissipates by early 6/12, leaving broad weak high pressure extended across the central Atlantic between 15N and 25N. High pressure will extend S between the N Caribbean and 50W towards 19N by 7/8/12 as the second gale moves ESE as described above.
FORECASTS FOR TODAY 4/12 0600 UTC (=T BELOW)
CC:
T: WINDS W-NW(270 - 315) 19-24 GUSTS 27KTS. SEAS 4-5 SWELLS NNW-NNE 9-11FT (8SEC). SKIES PARTLY CLOUDY. SHWRS/SQUALLS*. CURRENTS FROM NNE @ 0.1KTS.
T 12: WINDS WSW-WNW(248 - 293) 24-29 GUSTS 33KTS. SEAS 5-6 SWELLS NW-N 11-13FT (7SEC)
T 24: WINDS WSW-WNW(248 - 293) 25-30 GUSTS 33KTS. SEAS 5-6 SWELLS NW-N 10-12FT (7SEC)
T 36: WINDS WSW-WNW(248 - 293) 22-27 GUSTS 30KTS. SEAS 5-6 SWELLS WNW-NNW 9-11FT (7SEC)
DD:
T: WINDS NNW-NNE(338 - 23) 22-27 GUSTS 30KTS. SEAS 5-6 SWELLS N-NE 8-10FT (9SEC). SKIES CLOUDY. SHWRS/SQUALLS*. CURRENTS FROM E @ 0.4KTS.
T 12: WINDS NW-N(315 - 0) 25-30 GUSTS 33KTS. SEAS 5-6 SWELLS N-NE 10-12FT (9SEC)
T 24: WINDS NW-N(315 - 0) 22-27 GUSTS 30KTS. SEAS 4-5 SWELLS N-NE 11-13FT (10SEC)
T 36: WINDS WNW-NNW(293 - 338) EASE 22-08KTS. SEAS 4-1 SWELLS N-NE 9-11FT (11SEC)
EE: - takapulpetti_
elikkäs epäsäännöllinen merenkäynti voidaan esittää aaltospektrin avulla
http://www.wikiwaves.org/Ocean-Wave_Spectra
spektri ilmoittaa taajuuksien ja amplitudien jakauman. Eri merialueille voidaan soveltaa erilaisia mallispekrejä. Eräs hyvin tunnettu jakauma on linkissä mainittu jonswap-spektri.
Merkitsevä aallonkorkeus on 1/3 korkeimpien aaltojen keskiarvo. Se voidaan integroida suoraan tunnetusta aaltospektristä (wikilinkissä kaava). Miksi merkitsevä aallonkorkeus on sitten tärkeä mittari?
http://www.vos.noaa.gov/MWL/aug_05/nws.shtml
"The Scripps Institute of Oceanography has shown that observed wave heights correspond to the average of the highest 20-40% of the waves, and the significant wave height has evolved to become the highest 1/3 of the waves (Wiegel 1964)."
Merkitsevä aallonkorkeus on todellakin merkittävä suure merenkulkijoille.- seppomartti
Luultavasti kaikki tietävät, mikä on merkitsevä aallon korkeus= tilastollinen suure. Pointtini ei ollut miten se oceanografiassa lasketaan tai satelliiteilla mitataan. Pointtini oli, ettei ole aina selvää mitä purjehtijan sääennusteen aallon korkeus on. Esim ARC:n sääennustuksessa, jonka laatija Tibbs on erittäin kokenut purjehtina ja metronomi, tuskin on Hs. Jos swelli on12 ft niin Hs olisi paljon korkeampi ja korkeimmat aallot voisi olettaa olevan up to 10 m. Sellaisia ei yleensä pasaatialueella ole ilman trooppista myrskyä.
- mukava kaveri se
seppomartti kirjoitti:
Luultavasti kaikki tietävät, mikä on merkitsevä aallon korkeus= tilastollinen suure. Pointtini ei ollut miten se oceanografiassa lasketaan tai satelliiteilla mitataan. Pointtini oli, ettei ole aina selvää mitä purjehtijan sääennusteen aallon korkeus on. Esim ARC:n sääennustuksessa, jonka laatija Tibbs on erittäin kokenut purjehtina ja metronomi, tuskin on Hs. Jos swelli on12 ft niin Hs olisi paljon korkeampi ja korkeimmat aallot voisi olettaa olevan up to 10 m. Sellaisia ei yleensä pasaatialueella ole ilman trooppista myrskyä.
Heh. Tuo "metronomi Tibbs" tunnetaan tavallisesti meteorologin ja purjehtijan titteleillä, MSc. Meteorology.
Ehkä metronomikin kuvaa Chris Tibbsiä, kun on purjehtinut nyt jo noin 30 kertaa Atlantin yli, aika tasaseen on menty ees taas.
Ihan viime aikoina veneilijöille suunnatun sääennuste-bisneksen pyörittäminen on tainnut haukata purjehdusajasta ison osan, pitkät matkapurjehdukset vähemmällä.
http://www.sailing-weather.com/ - maksuttomat palvelut
mukava kaveri se kirjoitti:
Heh. Tuo "metronomi Tibbs" tunnetaan tavallisesti meteorologin ja purjehtijan titteleillä, MSc. Meteorology.
Ehkä metronomikin kuvaa Chris Tibbsiä, kun on purjehtinut nyt jo noin 30 kertaa Atlantin yli, aika tasaseen on menty ees taas.
Ihan viime aikoina veneilijöille suunnatun sääennuste-bisneksen pyörittäminen on tainnut haukata purjehdusajasta ison osan, pitkät matkapurjehdukset vähemmällä.
http://www.sailing-weather.com/Purjehtijoiden maksuton sääpalvelu Atlantin ylitysten aikana oli Herb´s Net, joka valitettavasti on loppunut.
Myös Tyynenmeren alueella HF-taajuudella toiminut Russel Radio on lopettanut venekohtaisen maksuttoman palvelunsa, mutta jatkaja onneksi on järjestynyt:
http://www.noonsite.com/General/Communications/south-pacific-new-zealand-russell-radio-discontinues-ssb-service
Noonsiten sivuilla on lueteltu toiminnassa olevat radio netit:
http://www.noonsite.com/General/Communications - seppomartti
maksuttomat palvelut kirjoitti:
Purjehtijoiden maksuton sääpalvelu Atlantin ylitysten aikana oli Herb´s Net, joka valitettavasti on loppunut.
Myös Tyynenmeren alueella HF-taajuudella toiminut Russel Radio on lopettanut venekohtaisen maksuttoman palvelunsa, mutta jatkaja onneksi on järjestynyt:
http://www.noonsite.com/General/Communications/south-pacific-new-zealand-russell-radio-discontinues-ssb-service
Noonsiten sivuilla on lueteltu toiminnassa olevat radio netit:
http://www.noonsite.com/General/CommunicationsAjattelen, että on nykyaikaisempaa käyttää satelliittiyhteyksiä radioyhteyksien sijaan. Grib filet ja synoptiset kartat tulee hetkessä kaikkialla pallomme pinnalla-muttei ole ihan ilmaista.
- "molempi parempi"
seppomartti kirjoitti:
Ajattelen, että on nykyaikaisempaa käyttää satelliittiyhteyksiä radioyhteyksien sijaan. Grib filet ja synoptiset kartat tulee hetkessä kaikkialla pallomme pinnalla-muttei ole ihan ilmaista.
Tietenkin satelliittiyhteys on nykyaikainen, mutta HF-radio (SSB) on yhä GMSSS järjestelmään kuuluva hätäradio. Siihen liitettävä Pactor-modeemikin on vuosien saatossa kehittynyt. Sääkartat, grib-filet ja RTTY-tekstimuotioiset tiedotteet voi vastaanottaa ilmaiseksi. Radioamatööreille HF-radion ja Pactor-modeemin avulla toimiva Winlink sähköpostiyhteys on ilmainen. Ei-radioamatööreille tarkoitettu SSB:n Sailmail- sähköpostipalvelu maksaa 250 USD/vuosi eikä riipu viestiyhteyksien lukumäärästä.
Satelliittiyhteyksien huono puoli on paitsi maksullisuus myös se, ettei sillä pääse purjehtijoiden radionetteihin.
Pitkille valtamerireissuille monet hankkivat sekä SSB:n että Iridium-satelliittikännykän. Immarsat satelliittipuhelin (joka myös on GMDSS-järjestelmään hyväkytty) lienee vaihtoehdoista kallein. - seppomartti
seppomartti kirjoitti:
Luultavasti kaikki tietävät, mikä on merkitsevä aallon korkeus= tilastollinen suure. Pointtini ei ollut miten se oceanografiassa lasketaan tai satelliiteilla mitataan. Pointtini oli, ettei ole aina selvää mitä purjehtijan sääennusteen aallon korkeus on. Esim ARC:n sääennustuksessa, jonka laatija Tibbs on erittäin kokenut purjehtina ja metronomi, tuskin on Hs. Jos swelli on12 ft niin Hs olisi paljon korkeampi ja korkeimmat aallot voisi olettaa olevan up to 10 m. Sellaisia ei yleensä pasaatialueella ole ilman trooppista myrskyä.
"SEAS: 0.5-1m. Rougher in the Gibraltar Strait where and when wind opposes
tide. In the Gulf of Cadiz, waves up to 2-3 in the acceleration zone,
decreasing to 1m outside the zone toward the Spanish coast and the Moroccan
coast."
Barcelona World Race sääennusteen aalto-osio kun fleetti koettaa purjehtia Gibraltarin läpi, mikä ei aina pikkuveneillä ole helppoa, "Aallon korkeus" ja "up to" nyt eibrittiläisten ilmaisemana. - Tämäkin vielä
seppomartti kirjoitti:
"SEAS: 0.5-1m. Rougher in the Gibraltar Strait where and when wind opposes
tide. In the Gulf of Cadiz, waves up to 2-3 in the acceleration zone,
decreasing to 1m outside the zone toward the Spanish coast and the Moroccan
coast."
Barcelona World Race sääennusteen aalto-osio kun fleetti koettaa purjehtia Gibraltarin läpi, mikä ei aina pikkuveneillä ole helppoa, "Aallon korkeus" ja "up to" nyt eibrittiläisten ilmaisemana.Ainakin Ranskan Navvtex taitaa ilmoittaa merenkäynnin Douglas-asteikon mukaan:
FQNT50 LFPW 030919
A
SECURITE
Weather bulletin on METAREA 2,
METEO-FRANCE Toulouse, Saturday 3 January 2015 at 1015 UTC.
Wind speed in BEAUFORT SCALE.
Sea state in DOUGLAS SCALE.
Please be aware, wind gusts can be a further 40 percent stronger than
the averages given here, and maximum waves may be up to twice the
significant height.
...
Douglas-asteikon selitys
http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_Sea_Scale
Navtex'in alussa kerrotaan, että Sea State in Douglas scale, mutta ennuste-osassa kuitenkin merenkäynnistä lukujen perässä on m.. - seppomartti
Tämäkin vielä kirjoitti:
Ainakin Ranskan Navvtex taitaa ilmoittaa merenkäynnin Douglas-asteikon mukaan:
FQNT50 LFPW 030919
A
SECURITE
Weather bulletin on METAREA 2,
METEO-FRANCE Toulouse, Saturday 3 January 2015 at 1015 UTC.
Wind speed in BEAUFORT SCALE.
Sea state in DOUGLAS SCALE.
Please be aware, wind gusts can be a further 40 percent stronger than
the averages given here, and maximum waves may be up to twice the
significant height.
...
Douglas-asteikon selitys
http://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_Sea_Scale
Navtex'in alussa kerrotaan, että Sea State in Douglas scale, mutta ennuste-osassa kuitenkin merenkäynnistä lukujen perässä on m..Näistä esimerkeistä voisi päätellä, että meteorologeille yksikkö on merkitsevä aallonkorkeus Hs jo parikymmentä vuotta. Purjehtijoille jaettavassa tiedossa maailmalla tuulen yksikkö yleisimmin on solmu tai Beaufort muttei koskaan m/s. Aallon korkeudesta ei voi olla maailmalla varma, ehkä Hs tai ei. Muistelen Italiassa olleen myös Douglas scale.
- iridium
"molempi parempi" kirjoitti:
Tietenkin satelliittiyhteys on nykyaikainen, mutta HF-radio (SSB) on yhä GMSSS järjestelmään kuuluva hätäradio. Siihen liitettävä Pactor-modeemikin on vuosien saatossa kehittynyt. Sääkartat, grib-filet ja RTTY-tekstimuotioiset tiedotteet voi vastaanottaa ilmaiseksi. Radioamatööreille HF-radion ja Pactor-modeemin avulla toimiva Winlink sähköpostiyhteys on ilmainen. Ei-radioamatööreille tarkoitettu SSB:n Sailmail- sähköpostipalvelu maksaa 250 USD/vuosi eikä riipu viestiyhteyksien lukumäärästä.
Satelliittiyhteyksien huono puoli on paitsi maksullisuus myös se, ettei sillä pääse purjehtijoiden radionetteihin.
Pitkille valtamerireissuille monet hankkivat sekä SSB:n että Iridium-satelliittikännykän. Immarsat satelliittipuhelin (joka myös on GMDSS-järjestelmään hyväkytty) lienee vaihtoehdoista kallein.Inmarsatin isatphone pro on hankintahinnaltaan sekä käyttökustannuksiltaan iridiumia selvästi edullisempi. Erillinen kiinteä satelliitti(puhelin)yhteys on toki omaa luokkaansa, mutta eipä sitä voikaan iridiumin kännykkään verrata. Hitaitahan satelliittipuhelimet ovat datayhteyksien osalta, mutta ihan hyvin muutamassa minuutissa sai aina gribit ladattua. Puolet yhteysajasta menee vain yhteyden muodostamiseen ja katkaisuun, jolloin efektiivinen tiedonsiirtoaika on noin puolet koko yhteysajasta. Satelliittipuhelimen suurimmat plussat on tietenkin siinä, että se toimii myös puhelimena, hätävarusteena sekä erityisesti viestien vastaanottolaitteena. Ssb on ihan hyvä kapistus, mutta ei välttämättä lopulta kustannustehokkain vaihtoehto.
- Yövalo
Videon tekstien mukaan aallonkorkeus on tässä 10 metriä. Harvoin kai tuollaista keliä sattuu vai miten?
https://www.youtube.com/watch?v=fcbGVI1ClAM- koetetaan välttää..
Rannikkoa lähestyessä syvyys vähenee ja aallot muuttuvat jyrkemmiksi.
Tässä on videoklippejä Islannin rantavesiltä. Satamaan tulo voi olla aaltojen takia suurempi riski kuin avomerelle jääminen.
https://www.youtube.com/watch?v=Zdvj2vM5XR4
https://www.youtube.com/watch?v=geR-QJVbHbc
Norjan rannikko on useammalle purjehtijalle tutumpi reviiri kuin Islannin rannikko. Sielläkään korkea meri ei ole harvinainen. Norskse Loss –kirjassa kerrotaan ne alueet, joissa aallokko on kovalla tuulella vaarallinen. Oheisen videoklipin aallonkorkeuksia ei ole ilmoitettu, mutta veneestä käsin näyttävät hankalan korkeilta.
https://www.youtube.com/watch?v=3Rjh8pLeoUg
Myös vasten tuulta ja aallokkoa tuleva merivirta nostaa aallonkorkeutta ja jyrkkyyttä. Agulhasin merivirtaan on viitattu aikaisemmassa viestissä.
Eikö korkeiden ja jyrkkien aaltojen välttäminen ole purjehtijalle tärkempi asia kuin aaltojen metrimitat?
- seppomartti
Norjan rannikon video kannattaa katsoa opiksi. Aallon korkeus on korkea mutta vesi ei lennä sumuna aallon harjalta eikä muodosta valkoisia juosteita. Tulkintani on, että jossain tuulee vielä kovempaa ja maininki tulee sieltä. Paikallinen tuuli ei ole myrskyluokkaa?. Todellisuudessa tuo keli on myötätuuleen purjehdittavissa aika kuivana. Ongelmaksi tulee hillitön surffinopeus, minkä päätteeksi vene pyrkii poikittain ja syntyy vaaratilanne.
- Norske los !
Niiden, jotka suunnittelevat purjehtimista Norjan etelä-länsirannikolle ensi kesänä, on hyvä huomata Norske Los:in ilmaiseksi ladattava versio: http://www.kartverket.no/dnl/den-norske-los-2b.pdf
Sivulla 30 kerrotaan vaarallisen aallokon alueista, joita rannikolla on useita. Lindesnes-Listan aallokkoalue on Stavangeriin purjehtiville tuttu ( lähin "oikea" vuono on Lysefjord). Ålesundiin eteläpuollella Stadtlandetin kierto voi olla hankala, pohjoisempana Hustadvika.
Vaarallisten aaltojen syntyyn ei tarvita varsinaista myrskyä. Jo 12-16 m/s tuulessa voi syntyä aika hankala aallokko syvyysmuutoksen (Norske Renna), virtojen, jyrkkien kallioseinien yms vaikutuksesta. Siksi asiaan on hyvä perehtyä jo etukäteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1202248
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten4232151Sinun ja kaipaamasi törmääminen
Missä sinä haluaisit sen satunnaisen kohtaamisen mieluiten tapahtuvan?971176Ammuskelua Eliaksenkadulla
Mikä homma? Hirven metsästykseen vielä lähemäs 3kk. Oliko lie puuman metsästystä..?13958Olen pahoillani jos kärsit.
Mutta meidän välejä ei voi korjata. Rakastin sua tiedoksi. Älä tee itelles mitään vaan hae apua.34790- 44784
Ymmärrätköhän nainen
Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi109756Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!14740Sinkkujen lapset ja kesäloman pituus
Tuli mieleeni kysyä oletteko huolissanne lasten ja nuorten tulevaisuudesta, tai siitä mitä he nyt joutuvat kokemaan yhte166706Luvattiin työpaikka, mutta mitään ei kuulukaan
Kuinka yleistä tällainen on? Ehdin jo iloita työpaikasta, turhaan, kun mitään ei kuulukaan työnantajasta, joka ilmoitti32669