miten te uskallatte nukkua vauvan kans vierekkäin? eikö teitä pelota että käännytte unissanne vahingossa vauvan päälle? on sattunut hirveitä tapauksia, kun aamulla vierestä löytyy kylmä pienokainen...mua ainaki pelottaa..
moni sanoo ettei äidinvaistolla varmasti koskaan kääntyisi oman vauvan päälle mutta jos olet oikein väsynyt ja monta yötä valvonut niin kuka tietää.. minä en ikänä uskaltais riskeerata..mielipiteitä, kiitos!
moni sanoo ettei äidinvaistolla varmasti koskaan kääntyisi oman vauvan päälle mutta jos olet oikein väsynyt ja monta yötä valvonut niin kuka tietää.. minä en ikänä uskaltais riskeerata..mielipiteitä, kiitos!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen samaa mieltä, että en uskalla ottaa vauvaa viereen nukkumaan! Monet neuvovat ottamaan sen vuoksi että itsekin sais nukuttua paremmin. Tasan varmasti nukkuisin erittäin huonosti koska koko ajan pelkäisin että vauva jää alle tai tukehtuu. Parisänkymme on ns. jenkkisänky, ah niin mukavan pehmeä nukkua, mutta jo pitkällään imettäessäni olen huomannut kuinka helposti vauva pyörähtää nenilleen jos itse liikahdan sängyssä. Ei puhettakaan että vaavi nukkuis samassa sängyssä!
nuorimmaiseni nukkuu ensimmäisen syötön jälkeen vieressä.. mutta se johtuukin siitä etten enää sen jälkeen nuku sikeästi ja isukki on jo yleensä silloin lähtenyt töihin joten meillä on koko sänky käytössämme!!
en itse saisi nukuttua sen jälkeen ollenkaan jos nousisin vielä vauvaa nukuttamaan oman sänkyynsä hänkin kun on herkkäuninen ja herää siirtelemisiin - joten näin meillä..
oma tätini sekä isotätini ovat kyllä aikanaan kumpikin nukkuneet oman vauvansa päälle ja seurauksena on ollut vauvan tukehtuminen - itse herään kyllä normaalioloissakin jos vaikka käännän kylkeä.. saati sitten silloin kun lapsi nukkuu vieressä -ja muutenkin vauva-aikana uni on kevyempää itselläni..
Minä olen yrittänyt nukkua vaavin kanssa mutta ei siitä mitään tule. Ei ole todellakaan pelkoa että voisin vahingossa kierähtää hänen päälle. En nimittäin nukahda vaikka olisin kuinka väsynyt. Tämä meitin pienokainen pitää sen verran kovaa tuhinaa ja ähinää että en saa nukutuksi.
Paremmin siis nukun kun hän on omassa sängyssä ja minä toisessa huoneessa. Kohta puolin kyllä pitäisi opetella nukkumaan samassa huoneessa kun isukki alottaa työt.
Kaipa tuokin on yksilöllistä. Ja itehän sen tietää paremmin mikä järjestely sopii. Ja kyllä kai sängylläkin on merkitystä; vesisänky voisi olla aika riski?
Meidän poika on nukkunut aina minun vieressäni. Alkuun nukkui minun ja isänsä välissä, mutta yhtenä yönä havahduin siihen, että mies oli kiepahtanut vauvan päälle ja sen jälkeen minä olen nukkunut keskellä ja lapsi reunassa. Kaikki tapaukset joista olen kuullut, joissa vanhempi on kierähtänyt lapsensa päälle, on olleet niin, että se kierähtäjä on ollut nimenomaan isä.
Otsikon väittämä perustuu siihen, että kun lapsi on äidin vieressä, äiti unen läpi vaistoaa lapsen hengitysliikkeet ja niiden muutokset. Tällaisen tutkimustuloksen luin joskus jostain vauvalehdestä (siis ei Vauva ja Leikki-ikä vaan joku muu aihepiirin lehti). On huomattu, että omassa sängyssä ja omassa huoneessa nukkuvat lapset ovat alttiimpia kätkytkuolemalle kuin perhepedissä nukkuvat. Ja perhepetiin riittää myös se, että lapsen sänky on aivan vanhemman sängyssä kiinni.
Se on totta, että uni on kevyempää kun lapsi on vieressä. Mutta muistan hyvin vauva-ajalta sen, että havahduin vauvan nälkätuhinaan, lykkäsin nännin suuhun ja olin unessa ennen kuin olin edes herännyt. Huomattavasti parempi vaihtoehto kuin että olisin herännyt itkuun, noussut, imettänyt ja laskenut lapsen takaisin sänkyynsä. Useaan kertaan yössä toistuen (vauvamme imi 5-7 kertaa yössä koko ensimmäisen puoli vuotta) TÄMÄ olisi ollut huomattavasti perhepetiä vahingollisempaa minun yöunilleni. :)
Kaikki asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia kuin miltä näyttää. Ja äidinvaisto tietää uskomattomia asioita. Esim. jos olin vaikka kaupassa käymässä, osasin sanoa minuutilleen, mihin aikaan vauva oli alkanut pyytää ruokaa kotona. Sitä yhteyttä olisi mielenkiintoista tutkia, niin tiivis se on.
joo, ja jos kädet nostaa ylös raskausaikana, napanuora kiertyy lapsen kaulan ympäri... jos et oo jurrissa/pameissa/muissa mömmöissä, ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköistä... jos pelkäät, ota joku teletappi tms. viereen yheks yöks ja kato kuin helposti "kierähdät" sen päälle. vauva on sentään kohtalaisen kokonen eikä ihan pehmeäkään... itellä 3 muksua, nukkuneet vieressä 3-vuotiaaks kukin, ja ihan hengissä ovat ; )
kätkytkuolemaa on usein luultu "päälle kierähtämisen" seuraukseksi, vars. ennen vanhaan kun kätkytkuolema ei ollut yleisesti tunnettu ja vauvat nukkuivat pääsääntöisesti äitiensä vieressä... itse asiassa tutkimusten mukaan vieressä nukuttaminen vähentää kätkytkuoleman riskiä...
Minä en tarkoituksella nukuta vauvaa vieressä, mutta usein aamuvarhaisella kun imetän vauvan, olen niin uninen, että nukahdan siihen ja vauva jää viereen nukkumaan. Mielummin veisin sen takaisin sänkyyn, koska silloin saisin itsekin mukavammin ja leveämmin nukkua, mutta usein tosiaankin vaan nukahdan. En kuitenkaan ollenkaan usko mihinkään kierähtämiseen. Nukun ylipäänsä hyvin rauhassa. Vaavin kanssa nukkuessani olen lisäksi koko ajan vähän varpaillani siitä, että vaavilla on kaikki hyvin, että se ei putoa eikä jää peiton alle huppuun tai etten paina sen kättä. Juuri siksi se oma nukkuminen ei silloin aivan maksimaalista olekaan.
Itse olen vasta tulossa tähän äitiyden maailmaan, mutta otetaan nyt oma kokemus "harjoituskappaleista" eli koiranpennuista :) Jouduin vahtimaan aikoinaan koiranpentua vähintään kahden tunnin välein että lämpötila pysyy oikeana ja että pentu syö, oli huomattavasti heikompi kun muut. Nukahdin siis useinkin pentujen viereen (koiranpentu painaa vain n. 300 g). Vaikkei ne ollutkaan omia vauvoja, niin kyllä sitä heräsi pienimpäänkin inahdukseen, enkä kertaakaan liikahtanutkaan nukkuessa, vaikka normaalisti pyörin kuin hyrrä.
Nyt olen odotusaikana huomannut että nukun myös liikkumatta paikallani.
Ehkä tästä nyt joku ottaa taas herneet nenään että koiranpentu on ihan eri asia, mutta kävi se yövalvomisharjoituksista hyvin muutaman viikon ajan ;)
Jos tuommoisia "hirveitä tapauksia" jostain löydät, on äiti ollut varmaan kännissä tai muuten tolkuttomana... Joskus menneinä vuosikymmeninä/vuosisatoina, kun vauvat nukkuivat automaattisesti äitinsä vieressä, monet kätkytkuolemat laitettiin huolimattoman äidin syyksi.
Minun tyttöni nukkui usein vauvana vieressäni. En tiedä onko tämä mitenkään tavallista, mutta aina lasta imettäessäni nukahdin, väistämättä, vaikka en olisi ollut edes lainkaan väsynyt. Imetys vaikutti minuun kuin nuijanukutus.
Vaan jos nukkuessa esim. käsivarteni sattui hiukan painamaan vauvaa tai sillä oli muuten epämukavaa, pieninkin vinkaisu kyllä herätti. Yleensä normaali äiti herää, jos vauva inahtaa vaikka viereisessä huoneessa: jo biologia saa aikaan sen, että äiti on äärimmäisen herkistynyt oman vauvansa äänille.
Ei kukaan vauvaansa tukehduksiin nuku - ainakaan vahingossa....
Meillä kaikki lapset ovat nukkuneet yöt vieressäni niin kauan kuin olen heitä yölläkin syöttänyt eli vähintään vuoden. Itse olen silloin saanut nukuttua, samoin muu perhe, kun ei ole tarvinnut vauvan yöllisiin huutoihin ja itkuihin herätä. Vahingossa ei vauvan päälle voi kierähtää; sen verran pinnallista pikkuvauvan äidin uni on. Olen muuten aloittanut tuon vieressä nukuttamisen jo sairaalassa, koska usein nukahdin imettäessäni. Ei siihen ollut hoitajillakaan vastaan sanomista. Minäkin uskon, että vauvan päälle nukkuneet ovat olleet päihtyneitä.
Vauvan vieressä nukkuminen voi olla vaarallista, jos äiti (tai isä) ei noudata turvaohjeita. Vauvan vieressä ei saa nukkua, jos on humalassa, huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen, kovassa kuumeessa tai äärimmäisen väsynyt. Jos siis arvelet, ettet heräisi vauvan itkuun, ei kannata mennä vauvan viereen nukkumaan.
Vauvaa ei saa nukuttaa liian pehmeässä sängyssä, vesisängyssä tai sohvalla aikuisen vieressä. Vauva ei saa päästä kiilautumaan sängyn koloihin esim. patjan ja päädyn väliin tai seinän viereen työnnetyn sängyn ja seinän väliin.
Vauvan kasvoja ei saa peittää, eikä vauvan viereen pidä päästää taaperoita tai isompiakaan lapsia. He eivät välttämättä osaa varoa vauvaa nukkuessaan.
Makuuhuoneen lämpötilan olisi hyvä olla viileä, eikä vauvaa saa pukea liian lämpöisesti. Jos äiti on tupakoinut raskausaikana tai jompikumpi vanhemmista tupakoi, ei vauvaa kannata välttämättä ottaa viereen nukkumaan. On todettu yhteys kätkytkuolemien ja tupakoivien vanhempien vieressä nukkumisen välillä.
Kun turvallisuusasiat on otettu huomioon, on vauvan nukuttaminen vieressä vähintään yhtä turvallista kuin vauvan nukuttaminen omassa sängyssään.
Lisäisin vielä, että jos tietää puolison olevan sikeäuninen, ei kannata lasta välissä nukuttaa, koska todellakaan isälle ei välttämättä samanlaista vaistoa ole suotu kuin äidille ja hänen unensa ei häiriydy vauvan päälle kierähtämisestä, kuten äidin. Oma mieheni on juuri sellainen, että nukkuu kuin tukki vaikka ei olisi kovin väsynytkään.
Ne "päälle vyörymistapaukset" on ollut kätkytkuolemia tai salattija lapsen murhia.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei oman lapsen päälle vyöry. Ollaan nukuttu vierekkäin jo 2 kuukautta. =)
minä sitte otin ja yritin muka nukkua, vaan ei onnistunut. kun vauva nukahti viereen niin niinpäs otin ja siirsin omaan sänkyynsä. itse olin tosi väsyny mut eipä vaan tullu uni eli ei ole pelkoa vauvan tukahduttamisesta kun loppuu uni itsellä siihen paikkaan... kun eihän sitä tod.näk.tarvitse kierähtää vauvan päälle ku kerran, taitaa olla joku äidillinen suojeluvaisto tämäki.. mutta kiitos kaikille vastanneille ja mukavaa joulunalusaikaa äideille ja vauvoille!!