Olen ollut tunteiden osalta lamaantunut sen jälkeen, mitä sanoit minulle. Olen toistanut sitä monta kertaa mielessäni, jotta muistaisin. Sattuu, mutta pitää kestää. En pysty näkemään sinua enää, en sanomasi jälkeen. Oletkin sen ehkä huomannut.
Pienestä särkyvää
jäädyin jaloistani
12342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä se sanoi?
Joko jäät sitä miettimään tai sitten yrität löytää keinon antaa toisen hölmöt sanat anteeksi jos toinen kuitenkin oikeasti sinusta välittää.
En tiedä aloittajan tarinaa, mutta olen kokenut vastaavaa.
Itse olen yrittänyt antaa anteeksi toisen satuttavat sanat, kun en halua kaunaa kuitenkaan kantaa. Mutta eihän sellaisia sanoja täysin unohtamaan pysty.
Etenkin kun ei ollut edes mitään riitaa sitä ennen, täysin puskista tuli haukut.
Toivon että ihmiset miettisivät, että jos on joku joka oikeasti merkitsee jotain,
tai on merkinnyt, niin ei tieten tahtoen loukkaisi tai satuttaisi.
Riitaan tarvitaan ainakin kaksi!
Ei tässä tapauksessa tarvittu. Ei siis ollut riitaa eikä muutakaan sanomista.
Toinen vain yllättäen lähetti s-postia, jossa sitten "avautui" . Mutta se siitä.
Puhu hänelle jos on olemassa jotain puhumisen arvoista jota haluat säilyttää.
Marttyyrin kruunu loistaa kauas, ai oih, miten hieno on!
Tuttu tilanne. Toinen sanoo jotain niin lopullista, että sen jälkeen näkee sanojan aivan tosin silmin. Ja tajuaa erehtyneensä kaikesta.
Joitakin asioita ei vain voi unohtaa.
Anteeksikin voi antaa, mutta kaikkea ei vaan pysty unohtamaan.
Ei sellaisen ihmisen kanssa voikaan olla joka on pienestä särkyvä. Elämässä sattuu ja tapahtuu, kaikki meistä tarvitsee paksunahkaisuutta.
Jokainen voi voimakkaiden tunteiden vallassa sanoa mitä tahansa typerää, jota ei todellakaan tarkoita. Suosittelisin laittamaan sanomiset kontekstiin. Mikä tilanne, mitä on tapahtunut, onko provosoitu jne..
Itse arvostelen ihmisiä pitkän aikavälin tekojen perusteella, en todellakaan jonkun yksittäisen tunteenpurkauksen perusteella.
Toki eihän sille mitään voi, jos ei pääse loukkauksen yli. Silloin täytyy jatkaa etsintöjä täydellisen ihmisen löytämiseksi. Elämä on kuitenkin rajallinen, varsinkin armottomalle.
Ne suorasuut, loukkaajat, toista sanoilla satuttavat ja haukkuvat voisivat muistaa yhden pienen sanan, siis jos sattuvat sanomisiaan katumaan, nimittäin "anteeksi".
Sillä pelastaisi jo paljon, jos tahtoa siihen on.