Ihan yhtä hienosti juotokset onnistuvat lyijyttömälläkin tinalla. Eikä jälkikasvulle tule mutaatioita.
Ammattimiehelle lyijytön juotos ei ole ongelma
Lyijytön rulettaa
24
3965
Vastaukset
- tinavapaa lyijy
Vai niin, miten ja millä sitten tinaavat ei-ammattimiehet? Niitä kuitenkin on suurin osa maapallon tinaajista.
- kckkflffklffkfkfkkff
Se oikea lämpötilahan siinä on kaiken a ja o. En ole edes miettinyt, että lyijyttömällä tinaaminen olisi jotenkin vaikeampaa.
Omat värkit tosiaan molempiin juotoksiin ja lyijyllä tinattu juotos aina korjataankin lyijyllisellä. "Sekakäytöllä" on testeissä saatu juotoksia, jotka sulavat auki alle 80 asteessa..- tinausmies
""Sekakäytöllä" on testeissä saatu juotoksia, jotka sulavat auki alle 80 asteessa.."
Minua hiukan epäilyttää noin alhainen sulamislämpötila. Olisko sulla jotain lähdettä laittaa tuosta?
Nimittäin: eutektinen kolmen metallin juotostina, Sn62 Pb36 Ag2, sulaa 179 asteessa, ja kahden metallin eutektinen tina, Sn63 Pb37, 183 asteessa.
Juuri eutektisen tinan sulamispiste on matalin mahdollinen niillä metalleilla, mitä siinä on. Jos seossuhdetta muuttaa, sulamislämpötila nousee. On vaikea uskoa, että satunnainen seos tinaa, lyijyä ja mahdollisesti vähän hopeaa tai kuparia, sulaisi niin matalassa lämpötilassa kuin alle 80 astetta!
- vanha ammattilainen
Ammattimies tietää myös, että kaikki vaativammat laitteet (esim. sotilas-elektroniikka) tehdään edelleen lyijyllisellä tinalla, sen paremman luotettavuuden vuoksi.
- lead pipe
Kuinkas monta mutanttia moderni tiede on todistanut johtuvan lyijyllisistä juotoksist?
- uuden vuoden tinat
Sitä lyijyä ei saa kiskoa hampailla sieltä tuubista pojat! Enemmän kyllä huolestuttaa nämä tinaa sisältävät hammastahnat..
Kyllä se lyijytön tina tietysti sulaa, kun sille tarpeeksi antaa lämpöä. Se vaan tuppaa muuttumaan herkästi yhdisteeksi, joka on hohkaista, eikä hevillä ota lämpöä vastaan. Johtuuko sitten kuparilevyn pinnasta imetystä kuparista vaikko tinakolvin kärjestä tulleista lyijyllisen tinan rippeistä. Uuteen kolviin ei nyt kuitenkaan rahoja satsata, joten pysyy se lyijykin tinassa. Kahden standardin välissä on aina hankala elää, jos osat pääasiassa poimitaan vanhoista levyistä.. Antakaa lisää rahaa - tuollainen jeesustelu hyvä-paha tinasta ei ketään hyödytä. - bbfdndkbfkfldld
Niin. Mitä alan miehiä tiedän, suurin osa on kuollut lyijyn sijaan alkoholiin.
- RoHS-mies
ROHS 2 laajensi lyijyttömyyden koskemaan kaikkia elektroniikkalaitteita. Nyt on nähty, ettei lyijyttömyys ole ongelma. Sony teki lyijyttömiä laitteita jo 20 vuotta sitten.
- juotosmies
"Nyt on nähty, ettei lyijyttömyys ole ongelma."
Tinasta kasvaa hyvin ohuita "viiksiä", jotka aiheuttavat oikosulkuja laitteissa. Nämä ns. karvat ovat mikroskooppisen ohuita.
Ilmiöstä löytyy lisätietoa ja kuviakin hakusanalla "Whiskering". Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Whisker_(metallurgy)
Lyijyttömyys juotostinoissa on siis hyvinkin suuri ongelma. - SnOt
juotosmies kirjoitti:
"Nyt on nähty, ettei lyijyttömyys ole ongelma."
Tinasta kasvaa hyvin ohuita "viiksiä", jotka aiheuttavat oikosulkuja laitteissa. Nämä ns. karvat ovat mikroskooppisen ohuita.
Ilmiöstä löytyy lisätietoa ja kuviakin hakusanalla "Whiskering". Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Whisker_(metallurgy)
Lyijyttömyys juotostinoissa on siis hyvinkin suuri ongelma.Nykylaitevalmistajille sopii oikein mainiosti. Voi sitten syyttää RoHS-direktiiviä, kun laite oli alunperinkin suunniteltu kestämään vaan enintään 3v. Maailma varmaan pelastuu, kun voi myydä uuden vähemmän saastuttavan tilalle.
- Joakim1
SnOt kirjoitti:
Nykylaitevalmistajille sopii oikein mainiosti. Voi sitten syyttää RoHS-direktiiviä, kun laite oli alunperinkin suunniteltu kestämään vaan enintään 3v. Maailma varmaan pelastuu, kun voi myydä uuden vähemmän saastuttavan tilalle.
Kertoisitko tapauksista, joissa laite vikaantuun RoHS-vaatimusten takia? Onhan noita muutama, mutta vaikkapa alimittaiset elkot aiheuttavat monta kertaluokkaa enemmän ongelmia.
Itse olen valmistanut mittalaitteita reilut 7 vuotta lyijyttomänä ja yhtään joutos/piirilevy/komponenttivikaa ei ole vielä tullut vastaan. - SnoT
Joakim1 kirjoitti:
Kertoisitko tapauksista, joissa laite vikaantuun RoHS-vaatimusten takia? Onhan noita muutama, mutta vaikkapa alimittaiset elkot aiheuttavat monta kertaluokkaa enemmän ongelmia.
Itse olen valmistanut mittalaitteita reilut 7 vuotta lyijyttomänä ja yhtään joutos/piirilevy/komponenttivikaa ei ole vielä tullut vastaan.Vähän selänpäästä ehkä tuo kommentti, muuta se olikin uudenvuodenaaton jälkeen :)
Käsin tinaillut laitteet varmaankin kestää vanhaan malliin, mutta liukuhihnaprosessissa komponenteille tulee suuremmat lämpörasitukset. Niitä vältellessä kasvaa taas kylmäjuotosten mahdollisuus.
Vaikea todistaa mitään yksittäistapauksia, että se johtui juuri RoHS-direktiivistä.
Yleinen mielipide on vaan, että kulutuselektroniikka ei kestä enää kuten ennen.
Tuossa joku kommentti asiasta, tosin en tiedä onko lyijyfirman palkkalistoilla.
http://www.ecnmag.com/articles/2011/12/was-lead-free-solder-worth-effort - Joakim1
SnoT kirjoitti:
Vähän selänpäästä ehkä tuo kommentti, muuta se olikin uudenvuodenaaton jälkeen :)
Käsin tinaillut laitteet varmaankin kestää vanhaan malliin, mutta liukuhihnaprosessissa komponenteille tulee suuremmat lämpörasitukset. Niitä vältellessä kasvaa taas kylmäjuotosten mahdollisuus.
Vaikea todistaa mitään yksittäistapauksia, että se johtui juuri RoHS-direktiivistä.
Yleinen mielipide on vaan, että kulutuselektroniikka ei kestä enää kuten ennen.
Tuossa joku kommentti asiasta, tosin en tiedä onko lyijyfirman palkkalistoilla.
http://www.ecnmag.com/articles/2011/12/was-lead-free-solder-worth-effortEn ota kantaa siihen onko RoHS ollut mielekästä vai ei, mutta en usko, että sillä on ollut oleellista vaikutusta elektroniikan luotettavuuteen.
Ericssonin kokemuksen mukaan eroa ei ole: http://www.ericsson.com/res/thecompany/docs/journal_conference_papers/other_tech_papers/lead-free_soldering_of_telecom_network_infrastructure_products.pdf
Joissain suhteissa lyijytön on kestävämpää: http://www4.uic.com/wcms/Images.nsf/c06db59d70a043cc85256809004d8cbe/ef1e83fa37d97cf685256c7200709b8f/$FILE/IPCNewOrleans.pdf
Minun 2007- valmistamissa laitteissa on kaksi piirilevyä, joista toinen on koneellisesti ladottu ja reflow-juotettu ja toinen käsin.
En ole nähnyt kattavia tilastoja elektroniikan hajoamissyistä, mutta väittäisin, että juotosten pettäminen ja varsinkin tin whiskerit ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan hakkureiden elektrolyyttikonkat pettävät usein jo parissa vuodessa, varsinkin kulutuselektroniikassa, joihin usein on speksattu heikot konkat ja/tai ne on sijoitettu kuumaan paikkaan.
Omia kokomuksia on useammasta kovalevyn hajoamisesta, mutta muuten tietokoneet ovat minulla olleet äärimmäisen luotettavia. Kännyköistä ovat pettäneet akut, näytöt (mekaanisesti) ja mekaaniset kytkimet tai kontaktit. Useamman laitteen (digiboksi, hakkuriakkulaturi jne) olen korjannut vaihtamalla elektrolyyttikonkat.
Juotosongelmia on tullut vastaan vain yhdessä TV:ssä, mutta se oli varmasti lyijyllisellä tehty, koska oli vuodelta 1991. Sitä korjautettiin kahdesti reilun 10 vuoden elinaikanaan ja molemmilla kerroilla syynä oli lukuisat pettäneet juotokset. Ilmeisesti kävi aika kuumana? Tilalle hankittu LCD-malli lienee jo RoHS ja on toiminut virheittä n. 10 vuotta.
Nyt tuli mieleen toinenkin juotosongelma. Halpisdigiboksin kaukasäätimestä irtosi jalallinen IR-LEDi ja myöhemmin vielä mikropiirissä oli joku pinni irti. Ei kestänyt jatkuvaa tiputtelua. Tuo lienee RoHS. Sitä ennen tuo oli pitänyt purkaa monta kertaa, koska näppäimet eivät enää toimineet kontaktihäiriöiden takia, joten tuossakin mekaniikka petti ennen juotoksia. - beats me
Joakim1 kirjoitti:
En ota kantaa siihen onko RoHS ollut mielekästä vai ei, mutta en usko, että sillä on ollut oleellista vaikutusta elektroniikan luotettavuuteen.
Ericssonin kokemuksen mukaan eroa ei ole: http://www.ericsson.com/res/thecompany/docs/journal_conference_papers/other_tech_papers/lead-free_soldering_of_telecom_network_infrastructure_products.pdf
Joissain suhteissa lyijytön on kestävämpää: http://www4.uic.com/wcms/Images.nsf/c06db59d70a043cc85256809004d8cbe/ef1e83fa37d97cf685256c7200709b8f/$FILE/IPCNewOrleans.pdf
Minun 2007- valmistamissa laitteissa on kaksi piirilevyä, joista toinen on koneellisesti ladottu ja reflow-juotettu ja toinen käsin.
En ole nähnyt kattavia tilastoja elektroniikan hajoamissyistä, mutta väittäisin, että juotosten pettäminen ja varsinkin tin whiskerit ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan hakkureiden elektrolyyttikonkat pettävät usein jo parissa vuodessa, varsinkin kulutuselektroniikassa, joihin usein on speksattu heikot konkat ja/tai ne on sijoitettu kuumaan paikkaan.
Omia kokomuksia on useammasta kovalevyn hajoamisesta, mutta muuten tietokoneet ovat minulla olleet äärimmäisen luotettavia. Kännyköistä ovat pettäneet akut, näytöt (mekaanisesti) ja mekaaniset kytkimet tai kontaktit. Useamman laitteen (digiboksi, hakkuriakkulaturi jne) olen korjannut vaihtamalla elektrolyyttikonkat.
Juotosongelmia on tullut vastaan vain yhdessä TV:ssä, mutta se oli varmasti lyijyllisellä tehty, koska oli vuodelta 1991. Sitä korjautettiin kahdesti reilun 10 vuoden elinaikanaan ja molemmilla kerroilla syynä oli lukuisat pettäneet juotokset. Ilmeisesti kävi aika kuumana? Tilalle hankittu LCD-malli lienee jo RoHS ja on toiminut virheittä n. 10 vuotta.
Nyt tuli mieleen toinenkin juotosongelma. Halpisdigiboksin kaukasäätimestä irtosi jalallinen IR-LEDi ja myöhemmin vielä mikropiirissä oli joku pinni irti. Ei kestänyt jatkuvaa tiputtelua. Tuo lienee RoHS. Sitä ennen tuo oli pitänyt purkaa monta kertaa, koska näppäimet eivät enää toimineet kontaktihäiriöiden takia, joten tuossakin mekaniikka petti ennen juotoksia.Hyvin perusteltu.
Ericssonin dokumentti oli propagandaa, mutta jälkimmäisessä oli enemmän järkeä. Abstract ja conclusions on kuitenkin ainoa asia minkä joku jaksaa lukea.
Kestänee aikansa, ennenkuin alkavat käyttämään low ESR konkkia niille
tarkoitetuissa paikoissa. Joko olivat sekundaa jo ostettaessa tai sitten yritetään
pitää huolto leivässä.
- Ammattilaitteet
Tehdään nyt ja aina lyijyllisellä juotoksella.
Onneksi. - joo2
Halpisdigiboksin kaukasäätimestä irtosi jalallinen IR-LEDi ja myöhemmin vielä mikropiirissä oli joku pinni irti. Ei kestänyt jatkuvaa tiputtelua.
-50% kaukosäädinvioista on aina ollut näitä, ennen lyijytöntakin. Lopuissa on vanhat patterit. - ex-exä
Kyllähän sitä tinaa juottaa samanlailla, ongelmahan on siinä, että tina "murenee" helpommin kuin lyijy. Lyijyhän on aika joustavaa ja siksi toimii hyvin varsinkin liikuteltavissa kohteissa, joiden täytyy kestää tärinää.
- niin pärjää
Tilannehan on sellainen, että jos jotain komponenttia yrittää irroittaa nykyvehkeistä, ensin on lisättävä padiin lyijyllistä tinaa sekaan aika kimpale, että saadaan imusukka tai tinanimuri toimimaan.
- vitun röhs
tuohon purkutoimintaan on ties missä halpakaupoissa "juotetta", jonka seos on SnPb 40/60 ja jopa 30/70 -versiotakin näkynyt.. Rullassa hätäisesti katsoen lukee 60/40, mutta se ei olekaan tyypilliseen tapaan SnPb, vaan PbSn...
- Anonyymi
Mä käytän ainakin 100kiloo lyijyy kun korjaan puhelimen akkuongelmaa tai mikrofoniongelmaa. Käytän ainakin miljardi kiloo lyijyy kun korjaan web kameraa tai tietokoneen emolevyjä. Vihervassarit haistakoon mun hikiset munat.
- Anonyymi
Mä olen sitä ikäluokkaa kun releet oli vielä in. Eli 70- luvulla tehtiin elintarviketeollisuudelle ohjainkeskuksia joissa oli ns. relemattoja. Useita kymmeniä releitä vieriviressä ja niihin tinattiin johtoja. Paikat oli ahtaita joten usein piti tinaa pitää suussa ja johto toisessa kädessä sekä kolvi toisessa. Eikä sillon puhuttu mistään lyijystä mitään. Ja aaltojuotokoneessa juotetiin piirikortteja (oli jonkinlainen imuri) käsin juotettiin eikä imuria.
Siltikin vielä hengissä ja ehkä ilman dementiaa.
kevennys... paino on noussut vanhemmiten oisko saatu lyijyannos siihen syynä? ;)- Anonyymi
Ei lyijy, vaan hyvä ruoka ;)
- Anonyymi
Mitäköhän tinaa noissa 2000-luvun emolevyjen teho-osissa on käytetty, kun perus 48W säädettävällä juottimella ei lämpene tarpeeksi tina että sulaisi vaan menee kokkareiseksi - erittäin hankalasti juotettavaa. Alkaa kuitenkin jotenkin toimia, kun lisää siihen lyijyllistä tinaa.
Uusi tinaus on helppo nakki lyijyttömälläkin - se uudelleen sulatus on se, missä voi tulla ongelmia!- Anonyymi
Ensimmäiset lyijyttömät juotteet elivät vähän sekalaista kautta. Oikein hyvä ja nykyisin valta seoksena oleva laatu oli patentinalainen eikä sitä muut saaneet tehdä. Kokeellisia seoksia oli kirjava määrä ja kaikki toimi "jotenkin". Hankala juotettavuus vuosien jälkeen voi olla juuri tuota. Juotteita ei pitäisi mennä mitenkään sekoittelemaan. Siinä on vaarana ettei luote muutu nestemäisestä suoraan kiinteäksi vaan siinä on tahnavaihe välissä. Siitä tulee valmiiksi tilanne joka muistuttaa kylmäjuotosta ja on siten viallinen valmiiksi. Lyijyttömään vain lyijytöntä ellet puhdista liitosta kokonaan tinasta ja sitten juota millä haluat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 172373
- 441261
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa70907Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää135838- 45831
- 59797
- 42766
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.44735Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe164722Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis130684