Hei! Minä olen ihstunut erääseen poikaan joka on uskonnoltaan lestadialainen. hän sanoi että hänkin on ihastunut minuun mutta uskontonsa takia emme voi olla yhdessä koska minä en itse ole lestadialainen. Onko tämä ihan normaalia? tai siis sillee.. pitäiskö mun nyt vaan unohtaa tää jätkä ja yrittää ymmärtää sitä? vai mitä ? onks se niin että lestadiolainen voi olla yhdessä jonkun kanssa vain silloin kun toinenkin on lestadiolainen vai onko tämä poika keksinyt tämän jutun?
Mitä teen?
jipjei
3598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen itse lestadiolainen, ja me ajatellaan, että seurustelu johtaa avioliittoon. Yleensä lestadiolaiset menee naimisiin toisten lestadiolaisten kanssa, koska silloin molemmilla on yhteiset arvot ja elämäntavat, jotka poikkeaa useimmiten ei-lestadiolaisten tavoista. On parasta että omassa perheessä on tuki ja turva jonka kanssa asiat voidaan sitten sopiakin.
Ymmärrän kyllä että sun tilanne ei oo helppo, ja monella lestadiolaisella on ollut varmasti vaikea valinta ei-lestadiolaisen kumppanin ja uskon välillä, sillä meidän usko on niin heikko, että helposti sitä menee sitten "maailmaan", joten pitää olla tosi rohkea että edes uskaltaa valita molempia, usko on meille kuitenkin elämän tärkein asia.
riippuu varmaan kuinka kiihkovaisia uskovaisia ne on.ite olen 23v 2.7v ja 7 kk poikien äiti,enkä usko jumalaan tms.lasten isä/suku on lestadiolaisia.ollaan oltu kohta 9v yhessä ei kihloissa tms.lasten isän suku ei tietenkään ole mielissään kun ei olla naimisissa.mutta mua se ei kiinnosta,kun kenenkään painostuksesta en naimisiin mene.eli seurustele ihmeessä jos siltä tuntuu ja jos poikakin hyväksyy sen.ite en ymmärrä varsinkaan lestadiolaisia että mikä niitten uskonnon periaate on."miehen" vanhemmat ei ole koskaan puhunut minun kuulteni lestaadiolaisuudestaan ja heiän lapset ei myöskään oikeestaan puhu siitä.joten siitä tulee mieleen että ne häpeisivät uskontoaan.en tiedä onko ne vl:ä vai mitä,mutta tv,internet niillä esim on.joskus olen kuullut että ei saisi koruja käyttää,värjätä hiuksia,valokuvata,mutta ne kyllä tekee kaikkea tätä.ainoa näkyvä asia oikeestaan on se että alkoholia ne ei hyväksy (mitä niitten 2 poikaa juo ja toinen vähän reilumminkin)eikä niillä oikeestaan mitään huveja ole.istuu vaan kotona,kesällä mökillä, töitten lisäksi.niiden pojat kiroilee tekee kaikkea mitä mun käsittäkseni ei saa tehdäja ainakin toinen pojista myöntää olevansa KAI uskovainen.mun mielestä se on enemmän sitä,kun lapsena on väkisin tuputettu uskontoa eikä halua pettää vanhempiansa ja sen takia ei voi myöntää.. lestadiolaiset kai rakastaa lapsiaan todella paljon (niinkuin kaikki vanhemmat) ja koittaa kasvattaa lapset paljolla rakkaudella,mutta mun mielestä se ei ole rakkautta että ei ole rajoja ym.oon kuullu paljon tapauksia ja nähnyt muutamia minkälaisia lestadiolaisten"lapset" on,kun niiltä kielletään periaattessa monet asiat,mutta toisaalta ei sitten puututa niihin kovemmin kun muka rakastetaan lapsia niin paljon.mäkin oon niitten mielestä tehny varmaa paljon mitä ne ei hyväksy lastenkasvatuksessa,mutta mun lapsihan se on ja kasvatan miten ite haluan enkä niitten uskontojen ja kasvatustapojen mukaan.joku vois myös mua valasta tästä uskonnosta..
... alkaa seurustelemaan ns. epäuskoisen kanssa niin samalla sitä kieltää oman uskonsa. Näin itselleni on opetettu. Olen sitäkin miettinyt, että onhan niitä sellaisia, jotka saavat parannuksen armon myöhemmin ja toinenpuoliso ei niin ollaanhan sitä edelleen samasanlaisessa tilanteessa, kuin jos nuori alkaisi seurustelemaan epäuskoisen kanssa. Onhan tietenkin parempi, jos molemmat omaavat samanlaiset arvot on helpompi sitä matkaa taivaltaa, mutta jos toinen hyväksyy ja kunnioittaa toisen "erilaiset tavat" niin eihän siinä mitää ongekmia pitäisi olla. Jos jotain rakastaa miksi sitä pitää usko kieltää, jos haluaa sen kuitenkin säilyttää. Kommentoikaa, jos olen itse käsittänyt asian väärin.