Tekisi mieli opiskella tähtinavigointia, mutta avomerilaivurikursseja ei järjestetä ainakaan näillä kulmin tänä talvena. Onko GPS syrjäyttänyt kokonaan sekstantin, aikaisemmin niitä kursseja järjestettiin.
Onko mahdollista opiskella itsenäisesti vaadittavat jutut ja käydä sitten tentissä vaikkapa pääkaupunkiseudulla (kait edes siellä on kursseja?).
Olisi aika hyvä idea kasata itseopiskelumateriaalit nettiin. Olisin valmis maksamaan kurssimaksut, mikäli sähköpostitse voisi keskustella tehtävien ratkaisuista opettajan kanssa. Onko tälläistä etäopiskelumahdollisuutta olemassa, ja ellei ole, olisiko tässä toteuttamiskelpoista ideaa?
Onko mahdollista opiskella itsenäisesti vaadittavat jutut ja käydä sitten tentissä vaikkapa pääkaupunkiseudulla (kait edes siellä on kursseja?).
Olisi aika hyvä idea kasata itseopiskelumateriaalit nettiin. Olisin valmis maksamaan kurssimaksut, mikäli sähköpostitse voisi keskustella tehtävien ratkaisuista opettajan kanssa. Onko tälläistä etäopiskelumahdollisuutta olemassa, ja ellei ole, olisiko tässä toteuttamiskelpoista ideaa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä noita avomerilaivurinkursseja vieläkin järjestetään, kurssiin kun kuuluu paljon muutakin kuin tuo tähtitieteellinen navigointi eli ei GPS:n yleistyminen asiaan vaikuta. Kysyntä vaan on huomattavasti pienempää kuin rannikko- ja saaristolaivurikurseille koska vain pieni osa jatkaa "vaativampaan" kurssiin, monella paikkakunnalla tilanne lienee että avomerilaivurinkursseja järjestetään esim. joka toinen vuosi kun jokavuotiselle ei riitä opiskelijoita (eikä ole riittänyt oikeastaan koskaan pienemmillä paikkakunnilla). Rannikko- ja Saaristokurssit onnistuvat itseopiskeluna, tutkinnossa merkitään tällöin kouluttajaksi "vene", en ole varma onnistuuko sama avomerilaivurikurssilla mutta kurssien kouluttajat osannevat vastata tuohon eli katsoppa kuka kouluttaa sielläpäin rannikko ja saaristokurssit ja kysele häneltä/heiltä.
Kyllä ainakin Turussa avomerilaivurikurssille riittää osallistujia vuodesta toiseen. Tänä vuonnakin osallistujia tuli niin paljon, että Turun Navigaatioseuran Nautical Almanac 2000 -opukset loppuivat kesken. Toki saaristo- ja rannikkolaivurikursseilla käy kertaluokkaa enemmän opiskelijoita.
Ja Teemu Seeston kurssimateriaali löytyy netistäkin: http://www.turunnavigaatioseura.fi/koulutus/avomeri/index.html
Kyllä mä itse kokisin itseopiskelun aika raskaaksi. Tietty jos kiinnostusta, intoa ja tahdonvoimaa riittää, niin kyllä siitä ilman ohjattua opetustakin varmaan selviää.
Merikaupunki Kotkassa ei ole, eikä Haminassa eikä Lappeenrannassa eikä Kouvolassa... Liekö Lahdessa???
Kiitos tuosta materiaalilinkistä, ja myös pahvisekstantin vinkkaajalle. Jotain uutta tarttes tehdä, rannikko- ja saaristotutkinnot tuli tehtyä yli 15 vuotta sitten, myöskin Itämeren saaristoa ja rannikkoa on koluttu. Voisi kevyemmin haaveilla Daphen vanavedestä tai Karibian piitseistä kun alkaisi jotenkin valmistautumaan, vaikka pallonavigoimalla. (Rankkaa kun meri vasta jäätyy, sulamiseen on pitkä aika!)
Ainakin ennen tuo Avomerilaivurikurssi on kuulunut Kotkan Opiston ohjelmaan joka toinen talvi.
itse ratkaisin asian niin, että hankin helposti ymmärrettävän opuksen aiheesta, reedsin astro navigation tables 2005 ja pahvisen sekstantin harjoitteluun (http://www.astromedia.de/shop/csc_fullview.php?Artikelnummer=206.SXT&VID=kcKC1dHP0Zj0MnsQ )
Jos osaa Englantia niin Svend T Simonsenin "Blue Water Navigation" on hyvä.
Se perustuu jenkkien käyttämään opetusohjelmaan, millä ne 2. maailmansodan aikana kouluttivat nopeasti "syvän preerian punaniskaisista maalaisjunteista" kykeneviä navigaattoreita "Auxiliary Navy":n tarpeisiin.
Vajaa 200 sivua jotka sisältää tekstin lisäksi tarvittavat otteet NA:sta ja taulukoista.
Sekstantti olisi hyvä olla, mutta kyllä pelkän kirjankin avulla pääsee alkuun.
Laskuthan sinällään ovat kutakuinkin yksinkertaisia mutta kun ne ovat pitkiä ja monivaiheisia niin ne vaativat paljon harjoittelemista.
Toivottavasti em. on jotain hyötyä sopivan kurssin kohdalle tulemista odotellessa.
Hyvänä kriteerinä harjoitellessa voi pitää mielessä, että laskuthan elävässä elämässä tehdään liikkuvassa aluksessa tai veneessä ja laskujen sujuvuus täytyy olla sen mukaista.
Sitten kun tuo puoli on hallinnassa voi alkaa ajatella sekstantin käteen ottamista.
Jos matka vie Pietariin, niin sieltä saa ihan asiallisen pelin siinä 150 Eur kieppeillä.
Vanhaa kunnon Neukkumuotoilua.Karkealla viilalla ja kirveellä viimeisteltyä, mutta todella hyvä optiikka.
Jos löydät vielä jostain "The Captains Guide to Lifeboat Survival" niin siellä on korjaustaulukot joiden avulla saa vanhasta NA:sta toimivan.
alkavat avomerilaivurin osalta aina syksyllä koska kestävät sekä syys että kevät lukukauden. Tenttihän on sitten keväällä, joten tarkastele asiaa uudestaan ensi syksynä jolloin seuraavat kurssit alkavat.
Olen tietoinen kurssien aikatauluista, ja kyselin syyskuussa Kymen navigaattoreilta, josko kaakkoisessa Suomessa järjestettäisiin kurssia. Ehkä ensi vuonna, oli vastaus, ja nyt tuli tuo itseopiskeluvaihtoehto mieleen. Tenttiinhän on kuitenkin vielä monta kuukautta
on kurssin suorittamisesta paitsi,että saa käyttää avomerilaivurin viiriä ja kokardia?
Tarvittavat tiedot ja taidot voi hankkia tarpeeseensa ilman tenttejäkin.
Totta kai voi hankkia!
Kysehän on vain tietynlaisesta sertifioinnista. Mitä järkeä on hankkia ylioppilastutkinto, kun samat tiedot voi opiskella kirjoista ilman ylioppilaskirjoitusten riemuja? Tai mitä järkeä on hankkia MCSE- tai CISSP-sertifikaatti? No toki MCSE- tai CISSP-sertifikaateilla voit hankkia työpaikan, mitä avomerilaivurin kokardilla välttämättä et - siihen tarvitaan vähän toisenlaiset tutkinnot ;)
Käymällä avomerilaivuritutkinnossa voi todistaa lähinnä itselleen, että on omaksunut kurssilla opetut tiedot ja taidot. Ja onhan se kiva benchmarkata omat taidot tuollaisessa valtakunnallisessa tentissä. Saa käsityksen omista taidoistaan.
Kun itse menin ensimmäiselle avomerilaivurikurssin tunnille, niin opettaja piti hyvän (toki hieman kärjistetyn) motivointipuheenvuoron: "tästä kurssista ei ole teille käytännön hyötyä" ;) Itämeren saaristoissa pärjää vallan hyvin ilman avomerilaivurikurssin sisällön omaksumista.
Avomerilaivurikurssi on menetelmäkurssi. Siellä opetellaan erilaisia MENETELMIÄ, joilla voi itsensä paikantaa maapallon pinnalta. Tarkoitus ei olekaan opetella ulkoa kaikkea kurssila opetettua. Ja tentissähän saakin olla mukana vaikka repullinen alan kirjallisuutta ja muistiinpanoja. Tentissä ei tosin ole sitten enää aikaa alkaa opetella paikannusmenetelmiä. Se rutiini pitää hankkia talven aikana laskuharjoituksissa, joita kurssilla tehdään.
Kyllä ainakin 10 vuotta sitten otettiin tenttiin ilman että oli ollut tentin valvojan ja tarkastajan pitämillä kursseilla. Saattoi riippua henkilöstäkin, mene tiedä.
Tentin vaatimus ei tuntunut sinänsä kohtuuttomalta: jo 15 pistettä riitti, kun maksimi oli 30 pistettä.
Kävin itse asiassa ensin kurssinkin. Tentissä sitten paukahti komeat 14,5 pojoa ja reput.
Vuotta myöhemmin menin yrittämään uudestaan, tällä kertaa toisen kouluttajan pitämään koetilaisuuteen. Tulos: 12 pistettä ja reput.
Homman juju on siinä, että tehtävät ovat suhteellisen monivaiheisia ja tarkkuutta vaativia laskentatehtäviä, joihin on pengottava tarvittavat tiedot kahdesta taulukkokirjasta (Nautical Almanac ja Sight Reduction Tables). Mitään korkeampaa matematiikkaa ei tarvita, mutta laskut eivät vain ota luonnistuakseen harjoittelematta. Niihin on saatava tietty rutiini. Koetilanteessa ei enää ehdi opetella, vaikka aikaa on varattu ruhtinaalliset 6 tuntia.
Minun ainakin olisi pitänyt harjoitella. Vaan kun ei mukamas ollut aikaa moiseen, niin kolmas tähti jäi puuttumaan kokardista – ehkäpä iäksi!
Kaksi kertaa olen kurssin aloittanut ja kaksi kertaa jättänyt kesken. Motivaatio on loppunut joulun ja hiihtoloman välillä :( No, kolmas kerta toden sanoo...
Kunnioitan kaikkia tutkinnon läpäisseitä!
..yleensä kurssin kesken lopettavat, lopettavat sen keskimääräisesti juuri noina aikoina, kuulemma!
VÄHÄN LISÄÄ SITKEYTTÄ hyvä henkilö, itsellenikin laskut "valkenivat" vasta loppupaniikissa - kun oli kertakaikkiaan pakko jo oivaltaa asia hiihtoloman JÄLKEEN keväällä!!
Tuon ahaa-ELÄMYKSEN jälkeen homma oli helppo ja tentistä tuli lähes maksimipisteet, mutta raskasta oli juuri joulu- ja tammikuussa raahustaa luennolle kun ei MITÄÄN ymmärtänyt.
Siis sitkeyttä, sitkeyttä ja vielä kerran sitkeyttä - ei saa lopettaa kesken!
Luullakseni asian tekee vaikeaksi se että tuo opiskelu on niin irrallaan kaikesta muusta joka olisi hyvä ymmärtää kokonaisuuden hahmottamiseksi.. ja siksi se ottaa aikaa. Ymmärrettävästi tähtitiedettä ei tuohon kurssiin voi enempää sisällyttää tai muuta fysiikkaa, ilmakehän vaikutusta valon kulkuun jne..
On se viiri arvoisensa siellä saalingissa liehuessaan ja hatunnoston arvoinen sitkeyden ja sinnikkyyden osoitus.
Kokemuksesta voin sanoa, että pitää olla aika mestari, joka oppii käyttämään Nautical Almanacan taulukoita ja laskemaan niitä kieroja Löfgrenin laskuja ihan itsekseen lukemalla.
Olen itse parasta aikaa ko.kurssilla. laskuja käydään läpi yksityiskohtaisesti ja yhteen laskutyyppiin on varattu aikaa parikin tuntia. opettaja on tehnyt hyvät demot erilaisista laskuista ja erittäin havainnolliset vuokaaviot. Käyn itse kurssia puhtaasta mielenkiinnosta asiaan. Ja sitten kun jenkkipoika sammuttaa satelliitit, matka jatkuu taivaankappaleiden mukaan...
Nautical Almanacin käyttö omin päin on aikamoinen haaste.