Kienböckin tauti / lunatum malasia

Kiitos vastauksesta. Minulla leikkaus tehtiin tiistaina. Luu poistettiin ja ruuvattiin.
Ihan mielenkiinnosta, onko tämä katsottu sinulla aiheutuvan rannetta rasittavasta työstä? Itse olen vuotta aikaisemmin lyönyt ranteeni kolarissa työmatkalla. Lääkäri sanoo ettei voi poissulkea, toisaalta ei todistaa. Vakuutusasioita mietin. Vaikuttaa tulevaisuudessa myös työhön, opiskelen sairaanhoitajaksi.

Hei! Kienböckin tauti vaivaa oikeassa ranteessa ja Marraskuun alussa on aika käsikirurgille. Hieman mietityttää leikkauksen jälkeinen kuntoutumisaika ja sairausloman määrä.

ladyPuolikuu kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Minulla leikkaus tehtiin tiistaina. Luu poistettiin ja ruuvattiin.
Ihan mielenkiinnosta, onko tämä katsottu sinulla aiheutuvan rannetta rasittavasta työstä? Itse olen vuotta aikaisemmin lyönyt ranteeni kolarissa työmatkalla. Lääkäri sanoo ettei voi poissulkea, toisaalta ei todistaa. Vakuutusasioita mietin. Vaikuttaa tulevaisuudessa myös työhön, opiskelen sairaanhoitajaksi.

Lue lisää

Vastaan nyt aikojen päästä.. Ei oltu osoitettu että tulisi raskaasta työstä. Itse kyllä tiesin tasan tarkkaan mistä on tullut mutta enpähän aloittanut sitä enää selvittelemään. Sanottiin vaan että hakeutuisin helpompiin töihin jos alkaa vaivata. (Kuin kohtalon irvaamiseksi menin sitten seuraavaksi vieläkin raskaampaan työhön) No kaksikymmentä vuotta on nyt takana, ja vasen käsi on ihan hyvä. Nyt kolme viikkoa sitten leikattiin vuorostaan oikea käsi - peukalon tyvinivelen vaikea-asteinen kuluma. Leikkaus oli suuri ja poistettiin myös iso monikulmaluu. Vielä olisi kolme vuotta työelämää ennenkuin pääsisin eläkkeelle, mutta ilman muuta lähtisin vaikka heti. Katsotaan miten käy..
Samainen Tuulikki62

Moikka! Kamalaa ja samalla helpottavaa löytää kohtalotovereita! Mulla alkoi kovat oikean ranten kivut ja vasemmassa lievemmät syyskuussa 2013. Ekan kerran lekuriin lokakuu -13. Kaks ekaa diagnoosia oli jännetupentulehdus. vasta kolmannella lääkärikäynnillä tammikuu -14 sanoi taas uusi lääkäri, että on varma, että minulla on hermopinne. Vaikka muita ongelmia ei ollut kuin todella kova kipu keskellä rannetta. Tällöin jouduin jo jäämään pois töistä, kampaajana omassa liikkeessä. Sain lähetteen ainoastaan hermopinnetutkimuksiin helmikuu -14. Kummassakin kädessä todettiin lievä pinne. Oikeassa pikkusen isompi, mutta pieni. vaikka lääkärit hokivat kokoajan pinteiden olevan pieni, eikä vaativan leikkausta. Sain kuulla kokoajan minulla olevan vain pieni kipukynnys. Eihäm pinteet olleet kuin lievät. No, koska en pystynyt enää nukkumaan ja elää kipujen kanssa, olivat niin sietämättömät, päätettiin pinteey leikata. Huhtikuussa -14 leikattiin oikea käsi ja touko -14 vasen. Kivut eivät lähteneet vaan pahenivat kokoajan. Tästä alkoi "loputon" soittaminen lääkäriin. Toistik itseäni viikottain, kivut eivät lähteneet niinkuin minulle sanottiin että käy kun pinne vapautetaan. Mutta näin ei käynyt. Sain aina vaan vastauksesi, sinulla on pieni kipukynnys, tunnet leikkausarvet. Meinasi järki lähteä kipujen kanssa ja kun tiesin, että jotain on vialla ja minua ei otettu tosissaan. Syyskuussa marssin lääkäriin ja sanoin että en lähde ennenkuin mut kannetaan ulos ennen kun saan lähetteen sekä perus verikokeisiin ja röntgeniin. Olin monta kertaa kysynyt miksei minua ole tutkittu muuten. Aina sama vastaus, ei ole tarvetta, mulle on jo tehty kaksi leikkausta mitä ei edes olisi tarvinnut. No, mutta, sain kuin sainkin sen lähetteen röntgeniin syyskuussa -14. Tosin lääkäri sanoi että ei ole mitään kiirettä mennä sinne, käy nyt sit joskus niin saat mielenrauhan. No mä ajoin heti sairaalalle röntgeniin. Ei mennyt kauaa kun mulle soitettiin, että jotain on löytynyt ja annettiin lääkärinaika. No tällä lääkärikäynnillä uusi lääkäri epäili reumaa, mutta koska kokeet oli negatiiviset sain lähetteen vihdoin Töölööseen. Yli vuosi sen jälkeen kun ekan kerran marssin lääkäriin. Töölöön aika kun tuli marraskuussa -14, vei se tieto sairaudesta jalat altani. Kienböckin tauti. Luultavasti erittäin pitkälle edennyt. Sain kiireisen lähetteen magneettiin johon pääsin parin viikon päästä. Kummatkin kädet kuvattiin magneetissa, oikeassa kienböckin tauti ja vasemmassa paha jännetulehdus. Tulos 3a, pitkälle edennyt. (1-4). ("Hienoa, kaksi turhaa ja väärää leikkausta takana). Lääkärit halusivat tähystysleikkauksella varmistaa vielä mitä on tehtävissä ennen isoa leikkausta. Tähystys tehtiin tammikuussa -15. Suunnitelma oli luunsiirto, lumatumin poisto, ruuveilla kiinni, jäykistys. Maaliskuussa -15 tämä leikkaus tehtiin. Kohta 5kk sitten käsi leikattiin, luunsiirto ja käden jäykistys tehtiin suunnitelmien mukaisesti. 5kk tosiaan nyt mennyt ja kipsi on mulla edelleen kädessä. Kk välein kuvat ja kontrolli. Luutumista ei ole tapahtunut vaikka olen 32v. enkä tupakoi. Viime käynnillä lääkäri sanoi tilanteeni olevan erittäin huolestuttava. Kivut on edelleen hirveät. Käsi erittäin voimaton ja jos vähänkin käytän, esim. Ruuanlaitossa voin heittää hyvästit seuraaville yöunille. Mun työt kampaajana on tehty. mutta enpä oo keksinyt työtä-/ammattia missä ei käsiä tarvita. Vasemman käden jännetulehdusta ei myöskään ole saatu pois. Se vaikeuttaa elämää kun mitään ei pysty-jaksa käsillä tehdä. Henkisesti ollut todella rankkaa. Huoli tulevasta on suuri. 20.8.15 seuraava lääkäri ja viipalekuvat. Jos ei sitten ole luutumisen merkkejä, harkitaan kuulemma koko leikkauksen uusimista. En vain ymmärrä mikä siinä menisi erilailla kuin nyt. Kipupolille lähete syyskuulle. Mistään lääkkeistä ei tähän mennessä ole ollut apua. Kk päästä kahteen vuoteen ei ole ollut kivutonta päivää.
Tämä oli mun tarina joka vielä jatkuu.
Olisi erittäin kiva kuulla teidän muiden etenemisestä lisää! Miten pärjäätte käden-/käsien kanssa? Millasta työtä olette keksineet?
Tiina

Heipä Kienböckki kolleegat. Tiina mkl:lle kovasti myötätuntoa ja jaksamista. Mulla todettiin Kienböckki kesäkuussa 2018 vasemmassa ranteessa sekä myös kulumaa. Shokki tuo tieto oli. Soitan kitaraa ja huolihan syntyi, että meneekö kyky sen soittamiseen. Oikean käden alueen lihaksistossa on kaularangan välilevyjen pullistumisesta seurannut kohtalainen hermovaurio ja lihasten surkastumista. Tällä oikealla kädellä painelen otelaudalta kieliä. Salibänby on mulle rakas harrastus ja päätin lopettaa sen kun ranne hieman oireilee siittä. Onhan se tosi surutyötä kun täytyy lopettaa rakkaita tekemisiä. Kuntosali ja uiminen hyvien tuttujen kera kuitenkin on ja jää. Kienböckin tauti ei kuvissa ollut vielä paha, muoto ehyt ja turvotuspatti poistui. Seuraava kontrolli käsikirurkille vasta kesälle 2019, mutta saan mennä heti jos tilanne pahenee. Tiina mkl:ää kompaan hoitoasioiden ongelmallisuudessa, minun käsikirurkilta on pitänyt kysymällä kysyä taudista tietoja, eikä hän puhunut mitään kipulääkkeistä. Olen ammatiltani 62 vuotias fysioterapeutti, joten tiedän aika paljon fysiikasta. Tänään vasen ranne antaa kohtalaista kipua tietyssä taittoasennossa, mutta kipua ei muutoin ole kuin henkistä huolta. Sitä kun meikäläinen on erityisherkkä niin psyykkeen kehveli tuottaa tuntemuksia. Otan parasetamoolia ibuprofeenia kun tuntuu ranteet helliltä. Käytän myös ranteisiin kylmäpakkauksia. Jumppaan käsien liikeratoja useasti päivän aikana, sekä hoidan hermokudosten liikkuvuutta. Olen aloittanut kokeilun pillerillä nimeltään Nivelamin Strong , jota saa ainakin luontaistuotekaupoista. Se sisältää niin sanottuun hiljaiseen tulehdukseen alentavasti vaikuttavia aineita, kuten kurkumiini, inkivääri jne. (nivelkuluman ehkäisyyn ja toivottavasti luuston kuntoon parantavasti vaikuttavaa). Oon syöny vasta vähän aikaa, joten mitään erikoista en oo huomannu. Katotaan kun 3 kuukautta on menny. Tuleepahan yritettyä. Mielestäni kantasoluhoitoa pitäisi tutkia yhtenä hoitomahdollisuutena, nimittäin tulee mieleen kuinka mullistavia tuloksia on saatu kyseisellä hoidolla selän välilevy jne ongelmissa. Onneksi pystyin jättämään työelämän. Liikuntaa kannattaa ehdottomasti harrastaa verenkierron ja mahdollisimman hyvän mielen perustaksi. Kasikesta huolimatta, oikein hyvää mieltä. Usk56