Jokohan turve sitten uusiutuvan kirjoissa?

Oulun Energian uusi voimalaitos

Sijainti joko Toppilassa tai ­Laanilan teollisuusalueella
Pääpolttoaineet puu ja turve
Voi käyttää myös kierrätyspoltto­ainetta ja kivihiiltä
Polttoaineteho maksimissaan
350 tai 450 megawattia
Tuottaa kaukolämpöä, sähköä sekä mahdollisesti teollisuushöyryä
Sivutuotteina mahdollisesti ­pyrolyysiöljy ja biohiili
Kustannusarvio noin 250 miljoonaa euroa
Alustavan aikataulun mukaan valmis syksyllä 2019

2013 Oulun Energian omassa tuotannossaan käyttämät polttoaineet olivatkin lähes sataprosenttisesti lähienergiaa.

Puun määrän kasvusta huolimatta turve oli toki edelleen Oulun Energian eniten käyttämä polttoaine. Sitä jalostui sähköksi ja lämmöksi Toppilassa hieman vajaat 1,6 terawattituntia. Kolmanneksi tärkein polttoaine oli jäte, jota Laanilan ekovoimalaitos hyödyntää.

Oulun Energia haluaa pitää puun osuuden polttoaineista korkeana myös jatkossa. Se on investointi tulevaisuuteen, joka luo omalta osaltaan pohjaa puuta ja turvetta hyödyntävän – ja Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikön korvaavan – uuden voimalaitoksen rakentamiselle. Panostaminen puun energiakäyttöön varmistaa, että puupolttoainetta on jatkossakin riittävästi saatavana ja että sitä toimittava infrastruktuuri pysyy kunnossa.

Keskeistä on huolehtia siitä, että metsänomistajien ja metsäkoneyrittäjien kiinnostus energiapuun toimittamista kohtaan pysyy korkeana. Iso osa energiapuusta saadaan ensiharvennuksesta, joten metsäomistajien rohkaiseminen aktiiviseen metsänhoitoon on tärkeää. Yrittäjiä puolestaan tarvitaan puun hankinnassa metsästä sekä toimittamisessa voimalaitokselle. Ensiharvennuksesta saatavan energiapuun lisäksi energiaksi käytetään sahanpuruja, kantoja ja hakkuutähteitä.

Yhtä tärkeää on varmistaa, että turvetuotannon edellytykset pysyvät kunnossa tai jopa paranevat nykyisestä. Oulun Energia tarvitsee turvetta polttoaineena nyt ja tulevaisuudessa.

Oulun Energian panostus lähienergiaa, turpeeseen ja puuhun, on myös yhteiskuntavastuun kantamista. Lähienergian tuottaminen työllistää Oulua ympäröivässä maakunnassa ympärivuotisiksi työpaikoiksi muutettuna noin 1 500 ihmistä ja tuo lähes 50 miljoonan euron tulot. Puu on myös uusiutuva energianlähde. Lisäksi puu kasvaessaan sitoo yhtä paljon hiilidioksidia kuin sitä poltettaessa syntyy.

Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin turvetuotanto sujui vuonna 2013 hyvin. Yhtiö sai turvetta talteen 2 350 000 kuutiometriä, mikä oli 93 prosenttia tavoitteeksi asetetusta määrästä.

Kesä 2014 on turvetuotannon kannalta suotuisa, saadaan energiatuotannon omavaraisuutta parannettua lähemmäs tavoitetta.

Uudet suot ovat monella tapaa vanhoja tuotantoalueita parempia: Ne ovat vähemmän sääherkkiä, tuottavat paremmin ja voidaan varustaa nykyaikaisilla vesiensuojelujärjestelmillä.
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

kumppanit vedättivät taitavasti turpeen uusiuttumattomien listalla, hyvin kalliita naisia Suomelle !

Äänestä
  • laskua ei tiedä kukaan, joka tapauksessa miljardeja !

    Äänestä

Kun turve kasvaa kuitenkin, he onnistuivat poliittisesti.
Passaa taas lennellä ilmastokokouksissa.
Hienoa hotellia ja ylöspito valtion laskuun.

Äänestä
  • sekin puoli että tulevat sukupolvet kiittää energiavaroista joita säästämme heille..

    Äänestä

Tulevat sukupolvet tekee sähkönsä ihan muusta kuin ydinvoimasta ja -turpeesta.
Kehitys etenee vääjäämättömästi.
Nyt jo tiedetään -vety huimat mahdollisuudet.
Ja monia muita malleja tulee energian tekoon.

Jätteenpoltto jo nyt, näyttää miten voidaan kierrättää hyödyksi, sekin sektori, sitäkin edelleen kehittää.

Työtä vain teetätättää paljon, jätekkin.
Ei se tule kuin manunne illallinen, hesan vihreitten luulojen mukaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vuonna 2019 ? kirjoitti:

Oulun Energian uusi voimalaitos

Sijainti joko Toppilassa tai ­Laanilan teollisuusalueella
Pääpolttoaineet puu ja turve
Voi käyttää myös kierrätyspoltto­ainetta ja kivihiiltä
Polttoaineteho maksimissaan
350 tai 450 megawattia
Tuottaa kaukolämpöä, sähköä sekä mahdollisesti teollisuushöyryä
Sivutuotteina mahdollisesti ­pyrolyysiöljy ja biohiili
Kustannusarvio noin 250 miljoonaa euroa
Alustavan aikataulun mukaan valmis syksyllä 2019

2013 Oulun Energian omassa tuotannossaan käyttämät polttoaineet olivatkin lähes sataprosenttisesti lähienergiaa.

Puun määrän kasvusta huolimatta turve oli toki edelleen Oulun Energian eniten käyttämä polttoaine. Sitä jalostui sähköksi ja lämmöksi Toppilassa hieman vajaat 1,6 terawattituntia. Kolmanneksi tärkein polttoaine oli jäte, jota Laanilan ekovoimalaitos hyödyntää.

Oulun Energia haluaa pitää puun osuuden polttoaineista korkeana myös jatkossa. Se on investointi tulevaisuuteen, joka luo omalta osaltaan pohjaa puuta ja turvetta hyödyntävän – ja Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikön korvaavan – uuden voimalaitoksen rakentamiselle. Panostaminen puun energiakäyttöön varmistaa, että puupolttoainetta on jatkossakin riittävästi saatavana ja että sitä toimittava infrastruktuuri pysyy kunnossa.

Keskeistä on huolehtia siitä, että metsänomistajien ja metsäkoneyrittäjien kiinnostus energiapuun toimittamista kohtaan pysyy korkeana. Iso osa energiapuusta saadaan ensiharvennuksesta, joten metsäomistajien rohkaiseminen aktiiviseen metsänhoitoon on tärkeää. Yrittäjiä puolestaan tarvitaan puun hankinnassa metsästä sekä toimittamisessa voimalaitokselle. Ensiharvennuksesta saatavan energiapuun lisäksi energiaksi käytetään sahanpuruja, kantoja ja hakkuutähteitä.

Yhtä tärkeää on varmistaa, että turvetuotannon edellytykset pysyvät kunnossa tai jopa paranevat nykyisestä. Oulun Energia tarvitsee turvetta polttoaineena nyt ja tulevaisuudessa.

Oulun Energian panostus lähienergiaa, turpeeseen ja puuhun, on myös yhteiskuntavastuun kantamista. Lähienergian tuottaminen työllistää Oulua ympäröivässä maakunnassa ympärivuotisiksi työpaikoiksi muutettuna noin 1 500 ihmistä ja tuo lähes 50 miljoonan euron tulot. Puu on myös uusiutuva energianlähde. Lisäksi puu kasvaessaan sitoo yhtä paljon hiilidioksidia kuin sitä poltettaessa syntyy.

Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin turvetuotanto sujui vuonna 2013 hyvin. Yhtiö sai turvetta talteen 2 350 000 kuutiometriä, mikä oli 93 prosenttia tavoitteeksi asetetusta määrästä.

Kesä 2014 on turvetuotannon kannalta suotuisa, saadaan energiatuotannon omavaraisuutta parannettua lähemmäs tavoitetta.

Uudet suot ovat monella tapaa vanhoja tuotantoalueita parempia: Ne ovat vähemmän sääherkkiä, tuottavat paremmin ja voidaan varustaa nykyaikaisilla vesiensuojelujärjestelmillä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu