Onko vertailtu rossin ja maanvaraisenlaatan välillä energian kulutuseroja? tietysti vanhoissa taloissa eroja, mutta jos talot on samankokoiset ja ikäiset?
Vaikuttaako perustus lämmitykseen?
kysnvaan
10154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mielestäni maanvarainen laatta on energiataloudellisempi.
Maanvastainen alapohja vie energiaa 25% vähemmän. Sama pätee seiniii jos kyseessä on kellari.
Millä perusteella ? Tuleeko sieltä sitä maalämpöä vai....?
Aivan sillä perusteella, että kun ulkona on pakkasta, niin maata vasten lämpötila on joitakin asteita plussalla. Ja jokainen ymmärtänee, että plussalla energiaa kuluu vähemmän kuin pakkasella.
Ei sieltä maalämpöä tule, mutta kaikki aine eristää, myös se maa. Kun lattian/seinän ulkopuolella on lisäksi maata, niin se maakin eristää.
Mutta onko minkään talon alla pakkasta?
On.
Hieman asian vierestä...
Oleellista on ymmärtää, että lattian kautta johtuu hävikkinä noin 7 % kaikesta talouden lämmitysenergiankulutuksesta. Eristystapa on paljon oleellisempi asia kuin rakennustapa.
Jos lämmitysenergiaa kuluu taloudessa 10000 kWh/a, lattian osuus tarpeesta on vain noin 700 kWh/a, Jos ajatellaan, että lattian u-arvoa saadaan pudotettua lisäeristein tyypillisestä vanhan talon arvosta 0,36 hyvään arvoon 0,2, säästöä saadaan noin 300 kWh/a. Edelleen uusien talojen normin mukainen u-arvo 0,16 tarkoittaisi noin 400-450 kWh säästöjä vuodessa.
Säästöt eivät ole lattian kautta suuren suuret. Asumismukavuus on asia erikseen.
Ikkunat, seinät, katto ja ilmanvaihto ottavat vastaavasti osuudet 15 %, 15 %, 13 % ja 35 %. Oleellista on saada ilmanvaihto kuntoon. Kohtuullisen helpolla pääsee myös ikkunoiden ja ovien uusimisella, kenties jopa katon lisäeristyksillä.
Lähde numeroille: Suomen Sähkölaitosyhdistys + rakentamismääräyskokoelma.
Riippuu rossipohjan eristeen paksuudesta ja tekotavasta. Itselläni on rossipohjan eristeen paksuus 55 cm. Alimmaisena on lattiavasojen kupeessa rimat ja niiden päällä raakalaudoitus, tuulensuojalevy reilu 45 cm kutteripurun ja sahajauhon sekoitus, ylimmäisen on 10 cm ekovillalevy ja lattialaudoitus. Seinien vieressä on tuulensuojalevyn päältä lattialautoihin asti ulkoseinästä 30 cm villa. Eikä ole tarvinnut paleltua kylmällä lattialla ja sokkelia ei ole tarvinnut lumella vuorata talvella. Nuo
" Kissanluukut " 9 kpl olen vain peittänyt vanerilevy lätkillä ei ilmatiiviisti, kun maa on jäätynyt pysyvästi ja ottanut auki keväällä lumien sulamisen alettua seinän vierestä.
Kohta tuo talo menee purkuun, joten aivan hyvä säästökeino.
Niin jos vertaa tuollaisia taloja pitäisi olla sama lämmitysmuoto ja muutenkin vettä yms sähköä täytyisi kuluttaa saman verran:)