Koska täällä on viimeaikoina ollut noita laittomuus ja laillisuus keskusteluja enemmänkin kanssa niin mikähän on keskustan kanta kyseiseen asiaan.
http://www.elaintenvapautus.net/
Tutkikaa tuo linkki huolella,tuossa on taatusti kyse laittomuudesta.
Miksi asiasta ollaan hiiren hiljaa joka puolueessa,myös keskustassa jota asian luulisi myös koskettavan.
Miksi näitä lain rikkoajia ei rankaista vaan silitellään päätä.
http://www.elaintenvapautus.net/
Tutkikaa tuo linkki huolella,tuossa on taatusti kyse laittomuudesta.
Miksi asiasta ollaan hiiren hiljaa joka puolueessa,myös keskustassa jota asian luulisi myös koskettavan.
Miksi näitä lain rikkoajia ei rankaista vaan silitellään päätä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Miltä luokalta olet?
Milläs tavalla kettutyttöjen laittomuudet ovat olleet viime aikoina ajankohtaisia?
Muistelen, että toteutettujen tarhaiskujen jälkeen ovat kaikki puolueet (paitsi vihreät) tuominneet tuonkaltaisen terrorismin hyvin ankarasti ja taitaa olla, että olisi pantu rangaistuksia tiukentavia lainsäädäntöhankkeitakin vireille.
Keskusta on muuten ollut linkkisi takana olleiden laittomuuksien tuomitsemisessa kaikkein aktiivisin, mikä laskettakoon plussaksi keskustalle, koska ei ns. "hyvien asioiden edistäminen" - kuten eläinten suojelu - tee mitenkään hyväksyttäväksi käyttää laittomia keinoja.
Esimerkkisi oli itse asiassa oikein hyvä kuvaamaan omaa hämmästystäni sitä kohtaan, että koko yhteiskuntaan kohdistuneen laittoman lakkoterrorin suhteen keskusta päättikin olla ihan hiljaa, vaikka se on joka kerta tuominnut eläinaktivistien tarhaiskut välittömästi ja voimakkaasti ja vaatinut ankaria toimenpiteitä laittomuuksiin syyllistyneitä vastaan.
Miksi keskusta nyt siis piileskeli demareiden mielipiteiden takana ja hyvin pitkään puhui laittomuuksista ikään kuin kyse olisi ollu laillisesta työtaistelusta?
Osaatko vastata, koska syy siihen, MIKSI kepu menetteli näin ei ole minulle vielä selvinnyt, vaikka toki arvelen sen johtuneen siitä, että keskusta nöyristelee demareiden edessä varsinkin kaikessa sellaisessa, mikä koskee työmarkkinoita.
No eipä ole pitkä aika tuostakaan.
19.11.2004
Ahvenanmaalla värjätty kettuja
Ahvenanmaalla Jomalassa on värjätty 2000 kettua ja poistettu tarhaajalle tärkeitä kantakortteja. Tarhalla on kaikkiaan 5000 kettua.
Mielestäni yksikään puolue ei ole ollut tuossa tuomitsemisessa kovinkaan aktiivinen vaan tuosta on vain enimmäkseen hissuteltu ja hyssytelty.
Vihreän liiton virallinen kanta on että he tuomitsevat iskut,mikähän on sitten se todellinen kanta ?
Tässä on nyt tarkoitus puuttua tuohon mielestäni lähes terrorismiksi luokiteltavaan ongelmaan, siksi toivoisin että tähän ei sotkettaisi lakkoa koska se ei kuulu tähän aiheeseen.
Itse tämä aihe on tärkeä,en ole mikään tarhauksen puolestapuhuja mutta jos iskuille annetaan ns.hiljainen hyväksyntä niin ei voi samaan aikaan puhua oikeusvaltiosta.
Jos tarhauksesta halutaan luopua niin kyllä sekin tulisi tapahtua laillisin keinoin eikä terroriteoilla.
Ahvenanmaan uutinen on näyttänyt jääneen muiden uutisten jalkoihin.
Itse muistan hyvin yhden pohjanmaalla toteutetun tarhaiskujen sarjan, johon keskusta reagoi hyvin vahvasti, samoin muut puolueet. Silloin myös tivattiin vihreiden kantaa asiaan ja muistaakseni vihreät koettivat torjua sen, että he hiljaisesti hyväksyisivät kettuterrorin.
Minun mielestäni keskusta on hoitanut asiansa erinomaisen hyvin silloin, kun eläinaktivistien järjestöt terrorisoivat laillista turkistarhaustoimialaa. Terroriteot on tuomittu heti ja äänekkäästi yhteiskunnan ankaria toimenpiteitä vaatien.
Sotkematta mitenkään lakkoasiaa tähän ihmettelen kuitenkin, että keskusta oli hiljaa, kun terrorin toteuttajana oli ammattijärjestö ja kohteena kettutarhaajien sijasta koko yhteiskunta.
Huomaa, ettei kyse ole lakkoon (työtaisteluun ja sen sisältöön) reagoimisesta, vaan reagoimisesta koko yhteiskuntaa kohtaan suunnattuun laittomuuteen, joka on taloudellisilta seurauksiltaan satoja kertoja vakavampaa kuin kettuterrorismi.
Tästä syystä kysyin sinulta MIKSI keskusta reagoi yhteen asiaan, mutta ei paljon vakavampaan asiaan, koska kummassakin on kyse ns. "hyvien asioiden edistämisestä" laittomin keinoin ja terorin kohteena ovat laillista toimintaa oikeutetusti harjoittavat yritykset.
Lakko ei todellakaan kuulu tähän aiheeseen, siitä olen ihan samaa mieltä. Vain laittomuuksiin suhtautuminen kuuluu avaamaasi keskusteluun.
Jaba päihittää jo todellakin tyhjänpäiväisessä inttämisessä jo jo vasemmistoliiton kiistoautomaatin Jarkko Laakson.
Hän tuo esiin jankkaavan hinkuyskän tavoin, aivan omia oikeuskäsitteitään, "terroristit ja rikolliset jne"
Hän jankuttaa jankuttamasta päästyään, jostakin kummallisesta puolueiden "tuomitsemstta jättämisestä".
Hän ei vieläkään ymmärrä, että länsimaisessa oikeusvaltiossa tuomiovalta ei kuulu puolueille toisin kuin siellä Jakke Laakson esikuvasysteemissä.
Nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin se, että Jaba nostaa kanteen kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat hänen mielestään törkeisiin laiminlyönteihin syyllistyneet.
Vai siillä tavoin tähän asiaan saadaan lopullinen selvyys ja hän itsekin säästyy loputtoman jankuttamisen vaivalta
Tuon terroristi nimen olen tähän viestiketjuun laittanut kyllä itse alulle ei Jaba 43.
Myöskin hän totesi viime viestissään että tässä ketjussa pitäisi pystyä keskustelemaan alulle laittamastani aiheesta.
Eduskunta tietääkseni säätää lait ja sen vaikutuksesta se kuuluu puolueille.
Toivoisin vieläkin että tästä aiheessa pystyttäisiin keskustelemaan siitä mitä on alussa kysyttykin.
Mielestäni tämä keskustelu olisi aiheellista käydä koska namä aktivistit,vapautusjärjestöt mitä terroristeja sitten ovatkin ovat viime aikoina kiivain kannanotoin ottaneet itse asian esille mm.suomi24:än Luonto&Retkeily/Luonnonsuojelu palstalla.
Viimeisen kerran tästä laittomasta lakosta ja samalla hieman oikeuden ja politiikan suhteesta. Oikeus on järjestelmässä, jossa eduskunta säätää lait sekoitus juridiikkaa ja politiikkaa. Se ei ole sitä ainostaan työoikeuden osalta vaan monesti epäpoliittisesti suuren yleisön mielessä mielletty rikosoikeus ja jopa prosessioikeus on mitä suurimassa määrin politiikkaa. Eduskuntahan säätää lainvastaiset teot ja niille rangaistuksen määrittelvän lain. Lainsäädäntövaltansa nojalla eduskunta päättää jopa sen minkälaisia kanteita saadaan ajaa. Esim. erityisesti Kokoomus on vastustanut elinkeinoelämän etujärjestöjen painostuksesta ryhmäkannetta, jolla voitaisiin ajaa kuluttajien asiaa silloin kun he ovat kärsineet yksilötasolla pienen, mutta kokonaismäärältään suuren vahingon.
Työoikeudessa laittomaan työtaisteluun syyllistynyt osapuoli tuomitaan sakkoihin. Tämän lisäksi loukkauksesta kärsinyt osapuoli voi ajaa vahingonkorvauskannetta. Mikään juridinen seikka ei estä nähdäkseni estä laittomasta työtaistelusta kärsinyttä työnantajaa vaatimaan yksityisoikeudellista vahingonkorvausta työntekijäjärjestöiltä. Tässä suhteessa lainsäädäntö on samassa linjassa muun vahingokorvausoikeuden kanssa. Esim. rikosoikeudessa usein juuri vahingonkorvaukset muodostavat sen taloudellisesti painavamman seuraamuksen sakkojen jäädessä suomalaisessa käytännössä useimmiten varsin muodolliseksi. Järjestelmä sisältää siis työoikeudessakin jo tätä nykyä juridiset keinot sekä laittomaan toimintaan syyllistyneen tuomitsemiseksi ja veloittamiseksi vahingonkorvaukseen. Minkäänlainen ”ankaroittaminen” ei tässä yhteydessä ole paikallaan, sillä eihän nytkään turvauduta vielä edes voimassaolevan lain hyväksymiin kaikkiin voimakeinoihin. Se miksi näin ei tehdä johtuu kaiketi siitä, että työmarkkinajärjestöissä lopulta ymmärretään, että useimmiten laiha sopu on parempi kuin muhkea juridinen riita.
Viimeisen kerran tästä laittomasta lakosta ja samalla hieman oikeuden ja politiikan suhteesta. Oikeus on järjestelmässä, jossa eduskunta säätää lait sekoitus juridiikkaa ja politiikkaa. Se ei ole sitä ainostaan työoikeuden osalta vaan monesti epäpoliittisesti suuren yleisön mielessä mielletty rikosoikeus ja jopa prosessioikeus on mitä suurimassa määrin politiikkaa. Eduskuntahan säätää lainvastaiset teot ja niille rangaistuksen määrittelvän lain. Lainsäädäntövaltansa nojalla eduskunta päättää jopa sen minkälaisia kanteita saadaan ajaa. Esim. erityisesti Kokoomus on vastustanut elinkeinoelämän etujärjestöjen painostuksesta ryhmäkannetta, jolla voitaisiin ajaa kuluttajien asiaa silloin kun he ovat kärsineet yksilötasolla pienen, mutta kokonaismäärältään suuren vahingon.
Työoikeudessa laittomaan työtaisteluun syyllistynyt osapuoli tuomitaan sakkoihin. Tämän lisäksi loukkauksesta kärsinyt osapuoli voi ajaa vahingonkorvauskannetta. Mikään juridinen seikka ei estä nähdäkseni estä laittomasta työtaistelusta kärsinyttä työnantajaa vaatimaan yksityisoikeudellista vahingonkorvausta työntekijäjärjestöiltä. Tässä suhteessa lainsäädäntö on samassa linjassa muun vahingokorvausoikeuden kanssa. Esim. rikosoikeudessa usein juuri vahingonkorvaukset muodostavat sen taloudellisesti painavamman seuraamuksen sakkojen jäädessä suomalaisessa käytännössä useimmiten varsin muodolliseksi. Järjestelmä sisältää siis työoikeudessakin jo tätä nykyä juridiset keinot sekä laittomaan toimintaan syyllistyneen tuomitsemiseksi ja veloittamiseksi vahingonkorvaukseen. Minkäänlainen ”ankaroittaminen” ei tässä yhteydessä ole paikallaan, sillä eihän nytkään turvauduta vielä edes voimassaolevan lain hyväksymiin kaikkiin voimakeinoihin. Se miksi näin ei tehdä johtuu kaiketi siitä, että työmarkkinajärjestöissä lopulta ymmärretään, että useimmiten laiha sopu on parempi kuin muhkea juridinen riita.
Joku kommunikaatiotutkija on todennut, että sanat ovat ihmisten välisen viestinnän pahin este. Siksi joudun nyt täsmentämään käyttämiäni termejä.
Kun siis AKT:n lakko muuttui laittomaksi toiminnaksi yhteiskunta vastaan sen jälkeen, kun työtuomioistuin oli sen ensimmäiseen kertaan tuominnut ja AKT alkoi laajentaa lakkoaan niiden ammattiyhdistysten ja työnantajien ulkopuolelle, joita lakko työtaisteluna alunperin koski, lakko lakkasi olemasta laillinen työtaistelu, jossa sopua haettaisi työmarkkinaosapuolten välillä, vaan siitä tuli laiton provokaatio koko yhteiskuntaa kohtaan.
Tätä laittomuutta havainnollistamaan käytin mm. sanoja rikos, rikollinen, terrorismi, terroristi, jotka siis eivät ole "aivan omia oikeuskäsitteitäni", vaan tapa havainnollistaa, mitä mieltä laittomuuksista itse olen.
Kun laittomuuksissa mielestäni oli kyse jatketusta ja tahallisesta, tuomioistuimessa neljään kertaan laittomaksi tuomitusta toiminnasta yhteiskuntaa vastaan, katsoin, että tästä toiminnasta tulee jokaisen yhteiskunnassa vaikutuavaltaa omaavan lausua mielipiteensä, eli tuomita laittomuudet.
Pidän siis tahallisena vääristelynä, jos joku väittää minun tarkoittavan juridista tuomitsemista, koska se oli jo työtuomioistuimessa tehty, mistä tuomittu ei piitannut tippaakaan, kun jatkoi laittomuuksian.
Tämä entistä nimimerkkiäni lainaava "Näin on" näyttää jostain syystä vetäneen herneet nenäänsä siksi, että esitän omia mielipiteitäni ajankohtaisista asioista ja niihin liittyen keskustan saamattomuudesta.
Otan hänen hermoilunsa osoituksena siitä, että mielipiteilläni on vaikutusta.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed407e-su.htm
Joku kommunikaatiotutkija on todennut, että sanat ovat ihmisten välisen viestinnän pahin este. Siksi joudun nyt täsmentämään käyttämiäni termejä.
- Suurin ongelma tulee siitä, että kommunikaatio toimii ja vihdoinkin ymmärrämme olevamme eri mieltä.
Kun siis AKT:n lakko muuttui laittomaksi toiminnaksi yhteiskunta vastaan sen jälkeen, kun työtuomioistuin oli sen ensimmäiseen kertaan tuominnut ja AKT alkoi laajentaa lakkoaan niiden ammattiyhdistysten ja työnantajien ulkopuolelle, joita lakko työtaisteluna alunperin koski, lakko lakkasi olemasta laillinen työtaistelu, jossa sopua haettaisi työmarkkinaosapuolten välillä, vaan siitä tuli laiton provokaatio koko yhteiskuntaa kohtaan.
- Tuomiosta tulee lainvoimainen vasta kun siitä on jätetty valittamatta tai ylempi oikeusaste on antanut siitä päätöksen, mistä ei voi enää valittaa. Toinen mahdollisuus on nostaa vastakanne, jolloin prosessi tulee mielenkiintoisemmaksi.
Tätä laittomuutta havainnollistamaan käytin mm. sanoja rikos, rikollinen, terrorismi, terroristi, jotka siis eivät ole "aivan omia oikeuskäsitteitäni", vaan tapa havainnollistaa, mitä mieltä laittomuuksista itse olen.
- Sekoitat lahjakkaasti lain, oikeuskäytännön jne. mielipiteisiisi. Ymmärrän sen kuitenkin osaltasi tuottamukselliseksi.
Kun laittomuuksissa mielestäni oli kyse jatketusta ja tahallisesta, tuomioistuimessa neljään kertaan laittomaksi tuomitusta toiminnasta yhteiskuntaa vastaan,
- Osapuolena työtuomioistuimessa ei ole Suomen valtio. Näin ollen yhteiskunta ei ole asiaan vielä osallistunut lainkaan.
katsoin, että tästä toiminnasta tulee jokaisen yhteiskunnassa vaikutuavaltaa omaavan lausua mielipiteensä, eli tuomita laittomuudet.
- Oletko kiinnittänyt huomiota myös taloudellisiin seikkoihin ja lain takana piileskelevään oikeudenmukaisuuteen? Kimmo Sasikin tarraa pykälästä kiinni kuin terrieri katsomatta asiaa laajemmin. Tällä tulkinnalla hän selvisi Sonerastakin Heinosen kanssa.
Pidän siis tahallisena vääristelynä, jos joku väittää minun tarkoittavan juridista tuomitsemista, koska se oli jo työtuomioistuimessa tehty, mistä tuomittu ei piitannut tippaakaan, kun jatkoi laittomuuksian.
- Kirjoita sitten REILUSTI mielipiteesi mielipiteinä ÄLÄKÄ vetoa tuomioihin.
Tämä entistä nimimerkkiäni lainaava "Näin on" näyttää jostain syystä vetäneen herneet nenäänsä siksi, että esitän omia mielipiteitäni ajankohtaisista asioista ja niihin liittyen keskustan saamattomuudesta.
- Kärsimätön. Jäbä ei ole purukumia vaan poskimälli. Vaatii mursunnahkaiset istumalihakset vaskoolilla huutoa faktat mielipiteistä esille ja vastata niihin.
Otan hänen hermoilunsa osoituksena siitä, että mielipiteilläni on vaikutusta.
- Ei ole! Meillä ei ole mitään merkitystä.
Haluat kinata. Minä en enää viitsi.
Vielä hieman oikeusfilosofiaa. Oikeudenmukaisuus on moraalisena käsitteenä subjektiivinen tai korkeintaan yhteisöllinen. Säädetty oikeus sen sijaan eroaa moraalista. Oikesfilosofiassa on lentävä lause, että “yksikin sana lainsäätäjältä, niin kokoaiset kirjastot muuttuvat makulatuureiksi”. Itse asiassa esim. rikosoikeuden perusopinnoissakin jo tähdennetään, että rikokset johtuvat lainsäädännöstä. Ei ole rikosta, jos siitä ei ole laissa säädetty rangaistusta. Mitään universaalia oikeutta ei nykyisissä positiivisoikeudellisissa järjestelmissä ole. Ei sitä ole ollut aikaisemminkaan. Esim. ihmisen tappaminen ei ole kaikissa järjestelmissä ollut rikos. Lukemattomat ovat ne ihmisuhrit on annettu jumalten lepyttämiseksi tai niille kiitokseksi. Nykyaikanakin ihmisen tappaminen voi olla suorastaan lain vaatima teko. Näin on järjestelmissä, joissa kuolemanrangaistus on voimassa. Jos vaaditaan esim. jonkin puolueen tuomitsevan laittomuuden tai jonkun toiminnan tuomitsemista laittomaksi, niin kyse ei ole minkään universaalin oikeuden vaatimus, sillä sellaista ei ole. Se on vain vaatimus tietynsisältöiseen politiikkaan ryhtymisestä. Aina pitäisi tämä tiedostaa ja Suomen äärimmäiseen legalisimiin taipuvaisessa politiittisessa järjestelmässä tämä silti tahtoo liian usein unohtua. Oikeuden oletetaan olevan jotain universaalia jonka ilmentymä on laki. Virkamehet eivät juuri uskalla pistää edes tikkua ristiin, jos siitä ei ole laissa säädöstä. Tässä suhteessa Suomen järjestelmä on poikkeuksellinen koko maailmassa. Sille on kyllä helposti löydettävä historiallinen syy ja peruste sortovuosien laillisuustaistelusta, josta se on siirtynyt virkamies- ja poliittiseen kulttuuriin.
Nimimerkki "Demari" on käsitellyt tässä ketjussa jo erinomaisesti asian oikeusfilosofista puolta. Hänen kirjoittamaansa on helppo yhtyä. Ehkä olemme seuranneet samoja luentoja ja lukeneet samoja kirjoja.
Lainsäätäjä on tosiaankin suurin syyllinen rikosten määrään. Heti kun jokin teko keksitään kriminalisoida, rikosten määrä lisääntyy silmissä.
Esiintuomasi ongelma ei ole Suomessa suuren suuri. Miksi ihmeessä puolueiden pitäisi siitä jotakin sanoa sen paremmin kuin jostain yhdestä AKT:n lakosta. Suomessa on poliisi ja oikeuslaitos sitä varten, että lain rikkomiset käsitellään. Eduskunnan tehtävä on säätää lisää lakeja ja/tai kumota voimassa olevia.
Yhteiskunnassa tapahtuu monienkin mielestä paljon ei-toivottavia ilmiöitä. Siitä huolimatta hyvinkin haitallisiin asioihin joudutaan suhtautumaan eri syistä muuten kuin pelkkinä joko-tai -kysymyksinä. Asioilla on niin sanotusti puolensa. Lakien säätämisen tasolla juridiikka on politiikkaa, poliittisia valintoja. Kun lait on säädetty valtiovallan kolmijako-opin mukaisesti niiden valvonta oikeudellisessa mielessä kuuluu riippumattomalle tuomioistuinlaitokselle. Se on riippumaton juuri sen vuoksi, etteivät erilaiset poliittiset ja muut vakutteet pääsisi sotkemaan asiaa eli sitä mitä lainsäätäjä on alunperin tarkoittanut ja tavoitellut. Suuria eturistiriitoja vailla olevassa Suomessa on täysi syy luottaa oikeuslaitoksen asiantuntemukseen ja puolueettomuuteen.
On varsin kummallista, että vaaditaan puolueilta kantoja jossakin mitättömässä yksittäisessä laittomuusasiassa samanaikaisesti, kun on ihan hengenvaarallisia asioita, joihin puolueilta ei vaadita myöskään suureen ääneen kantaa.
Tiedetään esim., että tupakka aiheuttaa vuosittain tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia ja vakavia sairauksia. Yhteiskunnalle tulee merkittäviä kustannuksia tupakkateollisuuden vuoksi ja inhimilliset kärsimykset ovat valtaisat. Tässä voisi puhua terorismista todella maailmanlaajuisessa mitassa.
Lääkäri Jorma Palo osui ilmeisesti naulan kantaan arvioidessaan, että Suomessa käyty tupakkaoikeudenkäynti ei johtanut vahingonkorvauksiin sen vuoksi, että olisi voinut herätä myös kysymys siitä, ovatko jotkut ihmiset syyllistyneet taloudellista hyötyä tavoitellessaan suunnitelmalliseen ja pitkäkestoiseen joukkosurmaamiseen. Tämä olisi ollut liian vaikea pala purtavaksi. Yhdysvalloissa vastaavia kanteita on tosin jo hyväksytty useammankin kerran.
Jos vertaa tupakan aiheuttamia vahinkoja johonkin eläinaktivistien laittomiin puuhiin tai laittomiin lakkoihin, kyseessä on täysin eri mittaluokan ongelmat. Samoin liikenteessä syyllistytään osin hyvinkin fataalilla tavalla jjatkuvasti laittomuuksiin. Ei ajoneuvoliikennettä voida sen vuoksi kuitenkaan llopettaa eikä poliittisilta puolueilta voi koko ajan edellyttää hillittömien ja toistuvien ylinopeuksien tuomitsemista. Liikenteessäkin kuolee vuosittain edelleen noin 400 ihmistä ja lloukkaantuu liki 10 000, joten laittomuuksien vahingollisuus on tässäkin aivan eri luokkaa. Alkoholi on kolmas suuren luokan tappaja.
Eivät puolueet pidä meteliä jatkuvista ja toistuvista kuluttajien kusettamisistakaan, jotka suureksi osaksi ovat kuluttajansuojalakien vastaisia. Tällainen laittomuus ei edes lopu yhtenä päivänä kuten joku lakko, vaan se jatkuu päivästä toiseen. Laittomuuksia siis maassa riittää yllin kyllin.
"Lääkäri Jorma Palo osui ilmeisesti naulan kantaan arvioidessaan, että Suomessa käyty tupakkaoikeudenkäynti ei johtanut vahingonkorvauksiin sen vuoksi, että olisi voinut herätä myös kysymys siitä, ovatko jotkut ihmiset syyllistyneet taloudellista hyötyä tavoitellessaan suunnitelmalliseen ja pitkäkestoiseen joukkosurmaamiseen".
Kyllä juristipiireissäkin on jouduttu toteamaan, että kun rikos on tarpeeksi suuri, niin se lakkaa olemasta rikos. Esim. vahingonkorvausoikeuteen erikoistunut professori Erkki Aurejärvi (kok.) joutui niin toteamaan hävittyään tupakkaoikeudenkäynnin. Hänen kanssaan samaa mieltä on moni muukin lakimies ja helppo on yhtyä myös Martti Wuoren lakooniseen toteamukseen, että Suomessa on, ainakin korkeismmassa oikeudessa, vallalla käsitelainopillinen saksalainen koulukunta, jolle tosielämän ja muiden tieteidenalojen todistamat faktat ovat alisteisia.
Toisaalta allekirjoittanutta ihmetyttää se, että prof. Aurejärvi ei itse pidä suurempaa ääntä esim. ryhmäkanteiden puolesta. Tupakkaoikedenkäyntiin hän sitä kyllä kaipasi. Johtuisiko siitä, että ryhmäkanteen vaatimisella todennäköisesti menisi häneltä itseltään hyvätuottoisia paikkoja liike-elämän välimiesoikeuksissa.
"Lääkäri Jorma Palo osui ilmeisesti naulan kantaan arvioidessaan, että Suomessa käyty tupakkaoikeudenkäynti ei johtanut vahingonkorvauksiin sen vuoksi, että olisi voinut herätä myös kysymys siitä, ovatko jotkut ihmiset syyllistyneet taloudellista hyötyä tavoitellessaan suunnitelmalliseen ja pitkäkestoiseen joukkosurmaamiseen".
Kyllä juristipiireissäkin on jouduttu toteamaan, että kun rikos on tarpeeksi suuri, niin se lakkaa olemasta rikos. Esim. vahingonkorvausoikeuteen erikoistunut professori Erkki Aurejärvi (kok.) joutui niin toteamaan hävittyään tupakkaoikeudenkäynnin. Hänen kanssaan samaa mieltä on moni muukin lakimies ja helppo on yhtyä myös Martti Wuoren lakooniseen toteamukseen, että Suomessa on, ainakin korkeismmassa oikeudessa, vallalla käsitelainopillinen saksalainen koulukunta, jolle tosielämän ja muiden tieteidenalojen todistamat faktat ovat alisteisia.
Toisaalta allekirjoittanutta ihmetyttää se, että prof. Aurejärvi ei itse pidä suurempaa ääntä esim. ryhmäkanteiden puolesta. Tupakkaoikedenkäyntiin hän sitä kyllä kaipasi. Johtuisiko siitä, että ryhmäkanteen vaatimisella todennäköisesti menisi häneltä itseltään hyvätuottoisia paikkoja liike-elämän välimiesoikeuksissa.
Joo käytännön elämästä ei paljon ole oikeudella välttämättä tajua. Nyt Iltasanomien yleisen nettiversion mukaan naparetkeilijä Dominiq Arduinia ei Helsingin käräjäoikeuden voi julistaa kuolleeksi. Voi hän tosiaankin olla elossa kadottuaan puolivuotta sitten seilatessaan yksin kanootilla Jäämerellä kohti Pohjoisnapaa. Olisiko arvoisilla käräjäoikeuden jäsenillä paljonkin kokemusta arktisista ilmasto-olosuhteista ja paljonkin tietoa siitä kuinka kauan noissa oloissa ihmiselimistö käytännössä toimii. Teoriassahan se on mahdollista ei siinä mitään...
Huomasin minäkin tuon jälleen ikävän todistuksen saksalaisen käsitelainopin valta-asemasta Suomen oikeuslaitoksessa. Ikävää, että tuosta (järjettömästä) päätöksestä on huomattavaa käytännön haittaa perinnönjaolle, ko. henkilön omaisuuden myynnille ym. paljon helpompaa olisi ollut, jos hänet olisi todettu kaiken järkevän epäilyn ulkopuolleella kuolleeksi ja, jos hän nyt jostakin syystä kuitenkin ilmaantuisi ihmisten ilmoille, niin asia selvitettäisiin sitten uudeleeen. Nyt hän on elossa oikeuden mielestä ei , ei kenekään muiden edes ranskalaisten lähiomaisten. Mitähän hekin ajattelevat..no se nyt on sivuseikka mitä he ajattelevat.