Miksi vieläkin rakennetaan veneitä, joissa veneen koko pituutta ei hyödynnetä vesilinjaksi? Millaisia ovat näiden perinteisempien veneiden edut?
Tuohon puolitoista metriä pidempi vesilinja ja runkonopeus nousisi puolella solmulla.
LOA: 15,42 m
LWL: 12,22 m
http://www.nauticat.com/Pictures/Nauticat515/515sailing3.jpg
Tuohon puolitoista metriä pidempi vesilinja ja runkonopeus nousisi puolella solmulla.
LOA: 15,42 m
LWL: 12,22 m
http://www.nauticat.com/Pictures/Nauticat515/515sailing3.jpg
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ehkä on vähän huono vene esimerkkinä. Luultavasti NC:n on vaikea saavuttaa purjeilla runkonopeuttaan. Luultavasti pitkät ylitykset perässä ja keulassa aikanaan muotoutuivat kun tarkoitus oli pitää vesilinja lyhyenä keveässä tuulessa. Silloin myös märkäpinta on pienempi. Tuulen voimistuessa ja vauhdin kasvaessa vesilinja piteni. Toinen hyöty oli kapeilla veneillä nosteen lisääntyminen aallokossa pitkien ylitysten osuessa aaltoon. Kyllä siinä mielestäni on ollut oma logiikkansa.
Kysymys on purjeveneiden kohdalla ollut etenkin mittasäännöstä, jossa lyhyt vesilinjan pituus oli mittaluvun kannalta eduksi niinkuin seppomartti jo totesi. Vesilinjan pituus kasvoi, kun vene kallistui. Se oli venevauhdin kannalta eduksi. Ehkä se oli osaksi myös esteettinen ominaisuus.
Merikelpoisuuden kannalta kysymys on kuitenkin ollut keulan ja perän kantavuudesta, nosteesta. Purjelaivojen klipperi-keulan tarkoitus oli keulan nosteen lisääminen aallokossa, koska keulan hautautuminen aaltoihin ei ole toivottu, vaarallinen ominaisuus. (Korjatkaa jos olen väärässä!) Tässä kuva kuuluisasta Cutty Sarkin klipperikeulasta:
http://0.tqn.com/d/walking/1/S/B/k/greenwichcuttysarkfront.jpg
Perän ylitys (overhang) voi olla avomerellä purjeveneessäkin meriominaisuuksien kannalta eduksi, koska se voi vaimentaa veneen nyökkimistä aallokossa. Keulan ylitys ei ilmeisesti ole purjeveneissä nosteen kannalta yhtä tärkeä. Korkea vapaalaita keulassa ja täyteläinen keulan muoto riittävät estämään keulan hautautumista ja pitävät kannen kuivempana. (Ks. Larsson&Eliasson, Principles of yacht design).
Jees, paitsi: " Keulan ylitys ei ilmeisesti ole purjeveneissä nosteen kannalta yhtä tärkeä. Korkea vapaalaita keulassa ja täyteläinen keulan muoto riittävät estämään keulan hautautumista ja pitävät kannen kuivempana".
Täyteläinen keulan muoto kuten nykykruisereissa antaa lisää tilaa keulahyttiin mutta on tosihuono kryssissä. Pysäyttää veneen ja paukuttaa pohjaa. Ja kun keulaylitystä ei ole niin keulakannella puuhatessa on joskus kuin sukellusveneessä. Kyllä keulaylitys parantaa tätä ongelmaa ja pitää kuivempanakin, etenkin jos muotoillaan ylempää leveämmäksi (mm. vanhoissa Westrlyissäni oli tällainen) heittämään roiskeet sivulle. Keula on loputon kompromissi. Kapea keula lopettaisi paukuttelun ja lävistäisi pikkuaallot muttei kehitä nostetta ja hautautuisi isompiin aaltoihin lenssilläkin.
Keula pitäisi muotoilla uudelleen esim.: vesilinjan läheltä kapea, ylös levenevä ja korkeampi eli lisää "ketkaa". Ja negatiivinen keulaylitys "wave piercing bow".
Veneessä oli ketkaa siis kansilinja nousi keulaa ja perää kohti. Laiskat lankun höylääjät, mutta ei - perinteisen viistokeulainen vene nostaa nokkansa jyrkempäänkin aaltoon kun nykymallinen pystykeula puskee läpi ja pesee koko kannen. Samoin negatiivinen peräpeili, puhumattakaan avoperäisistä pesee koko sitlooran kun silleen sattuu.
Tietysti väittäät että menee aaltojen yli vaan eipä aina...
"Täyteläinen keulan muoto kuten nykykruisereissa antaa lisää tilaa keulahyttiin mutta on tosihuono kryssissä. Pysäyttää veneen ja paukuttaa pohjaa"
Tämä on juuri se viistokeulaisen kruiserin (kuten kuvan nauticatissa) heikoin puoli.
Jos kansimuotin pitäisi samana, ja runkomuottia muutettaisiin siten että vesilinja pitenee keulasta puoli metriä loppuisi veneen pysähtyminen aaltoihin ja pohjan paukkuminen vähenisi huomattavasti.
Epäselväksi jää miten tämä viistokeulaisen veneen keulan huono kantavuus liittyy nykykruisereihin. Niitähän saa pystykeulaisinakin.
"Keula pitäisi muotoilla uudelleen esim.: vesilinjan läheltä kapea, ylös levenevä ja korkeampi eli lisää "ketkaa". Ja negatiivinen keulaylitys "wave piercing bow". "
???
Negatiivinen keulaylitys, eli wave piercing bow johtaa väistämättä siihen että muoto kapenee ylöspäin. Yrität kuvata muotoa jota ei ole olemassakaan.
Varmaankin käytin harhaan johtavaa sanaa siteeratessani Larsson&Eliassonin tekstiä keulan kantavuudesta. Kysymys oli siitä, että kantava, ulospäin kaareutuva keulan muoto (flared bow, high freeboard) vastustaa keulan sukeltamista. Täyteläisyydellä ajattelin tässä yhteydessä pelkästään keulan kantavuutta enkä pullukkaa! - sorry.
Keulan muodon vaikutusta purjeveneen suosrituskykyyn on tutkittu mm. Open 60 –luokassa, jossa vertailtiin “normaalia” ulospäin kaartuvaa keulaa sekä kapeaa keulaa, joka ei ole lainkaan ulospäin kaartuva (“no-flare”). Vertailu tehtiin tyynessä, vasta-aallokossa ja myötäaallokossa.
Suorituskyvyn erot olivat hyvin pieniä, mutta jyrkässä myötäaallokossa todettiin selvä ero (“tremendous difference”) keulan sukeltamisessa. 8-17 kn nopeudessa ohuempi keula teki 15-20% suurempaa liikettä verrattuna runkomalliin, jossa oli ulospäin kaareutuva (“flared”) keula. Ero oli selvin pitkissä ja jyrkissä aalloissa.
Turvallisuuden kannalta keulan kantavalla muodolla oli siis merkitystä: kapea “no-flared” keula lisää keulan sukeltamistaipumista.
http://www.hiswasymposium.com/assets/files/pdf/previous/16th%20-%202000/[email protected]
Ehkä vanhojen purjelaivojen korkeat, kantavat keulat sittenkin olivat merikelpoisuuden kannalta oikeita ratkaisuja!
Pysty keularankako määrää keulasektion muodot kokonaan? Ei varmasti. Siinä kun nykyinen C levenee nopeasti ja täyteläisenä tehden tilaa väljälle keulakajuutalle, C/R:n keula on kapea kiila. Sekä C/R:n kapea kiila että vanhempi keula overhangeineen menevät kohtuullisen pehmeästi vasta-aaltoon, C:n pullea keula tökkii ja paukkuu. Tasainen pohja paukkuu kaikissa, kun aallot ovat niin isoja, että pohja välillä paljastuu. Vain vanha V-pohjainen menee enää vähän pehmeämmin. Noista ominaisuuksista pitää sitten valita itselle sopiva kompromissi.
Negatiivinen keula, eli "wave piercing bow" on kuitenkin niin olemassa oleva muoto, että se keksittiin jo yli 100 v sitten. Ja nykyään se on jopa yleinen kateissa.
"Negatiivinen keula, eli "wave piercing bow" on kuitenkin niin olemassa oleva muoto, että se keksittiin jo yli 100 v sitten. Ja nykyään se on jopa yleinen kateissa. "
Tottakai on, ja se on myös ylöspäin kapeneva, eikä levenevä.
Etkö tosiaankaan tiedä mitä eroa on levenevällä ja kapenevalla ?!?
Linkissäsi verrattiin aivan eri tavalla, kuin mistä ketjussa oli kyse.
Tämä näkyy kuvasta 2 selvästi. Siinä kansimuoto ei ole alkuunkaan sama, vaan 60-2 mallin pystykeula on kautta linjan kapeampi ja pienitilavuuksisempi.
Ketjussa taas puhuttiin tilanteesta, jossa kansi pidetään samana. Tällöin pystykeulainen on paljon tilavampi kuin viistokeulainen, eli juuri päinvastoin kuin linkin tapauksessa.
Kumpikaan linkissä verrattu ei ole lähelläkään negatiivista keulaa, eli wavepiercing muotoa.
Myös käyräviivoitin on vanha keksintö, jopa vielä paljon vanhempi kuin se "risteilijäkeulaksi" joskus sanottu. Ei se keula ehkä salli kuperia muotoja aivan etummaisen pisteen lähellä, mutta koverilla muodoilla saadaan oikein helposti kansi levenemään. On se kolmiulotteisten kappaleiden muotoilu niin jännää.
Vanhojen purjelaivojen keulat muotoituivat käyttötarkoituksen mukaan. Niillä tuskin ajettiin kryssiä, jossa juuri kapea keula on parhaimmillaan. Nykyveneissä joudutaan hakemaan kompromissia kryssi ja avotuulimuodon välillä. Kapea keula säilyttää vauhdin vasta-aallossa, mutta sukeltelee myötäisessä. Pullea keula ei pysähtyy nyökkimään jokaiseen vasta-aaltoon, mikä pakottaa laskemaan kurssia. Se kuitenkin kulkee turvallisesti isossa myötäaallossa. Nykyveneissä löytyy kompromisseja näiden väliltä sekä kumPiakin äärisimerkkejä
Pitkällä vesilinjalla tavoitellaan nimenomaan nostetta, se siis kantaa paremmin kuin alhaalta lyhyempi, jossa on aina vähemmän tilavuutta alempana kuin pystykeulaisessa pitkävesilinjaisessa veneessä.
On kokonaan toinen lysymys tehdäänkö keulasta pullea vai kapea. Molempia voidaan tehdä sekä pystykeulaisena että viistokeulaisena. Kapeakeulainen leikkaa aallon läpi hidastuen vähemmän kuin tylppäkeulainen, mutta on märempi jos varalaidan korkeus on sama.
Tässä ketjussa sotketaan nämä kahdessa eri kappaleessa käsitellyt asiat keskenään, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään muuta yhteyttä kuin että molemmissa on kyse keulasta. Valinta tehdään kuitenkin erikseen.
Se vaikuttaa myös etustaagin paikkaan. Etustaagi on 50 senttiä edempänä, jos etuylitystä on 50 cm.
Ymmärsin, että aloittaja haaveili pystykeulaisesta runkomuodosta, jossa ei ole lainkaan "etuylitystä".
Ehkä paluu pystykeulaisiin perinteisiin on ratkaisu. Pukspröötti, jos keulapurjeiden kokoa halutaan kasvattaa. Tässä on kuva Bristol channel kutterista:
http://newimages.yachtworld.com/2/1/0/1/0/2101030_1.jpg?1249268436000
Bristol channel cutter on mennyttä aikaa. Ilmeisesti matalan takilan vuoksi on rakennettu runsaasti bukspröötiä ja samanlaista puomiviritystä taakse (mille en tiedä nimeä). Nykyään takila on korkea ja rehokkaampi, ei tarvita kiinteitä rakennelmia purjepinta-alan kasvattamiseksi. Noin pitkä buksprööti on erittäin hankala rantautuessa ja purjeiden käsittelyssä. Maksimiuloke käytännönnössä on käden kurotusmitta kun makaat mahallaan keulassa. Minulla 80-80cm. Silloin saa vielä halssikuman tai rullan puomin päähän kiinnitetyksi lentäville purjeille..
Tarkoitat ilmeisesti BCC 28-versiota. Piirroksessa sen masto ei vaikuta erityisen matalalta. 28-jalkaiseksi veneeksi purjeala on kohtalainen: 62.5m2.
Vesilinjan pituus on vain puoiisen metriä lyhyempi kuin kannen pituus.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=3630
Alkuperäisissä Bristol Channelin luotsikuttereissa takilaratkaisu oli erilainen,
http://pilotcutter.co.uk/sites/default/files/styles/content_image/public/2pilot_0.jpg
http://4.bp.blogspot.com/_LAuCCls0ox8/S_RHe8TGTFI/AAAAAAAADHw/fJqdiQa1660/s400/Bristol Pilot Cutter.png
Tietenkin vanhat luotsikutterit ovat historiaa, mutta merikelpoisia ne varmaankin olivat – ja aika pystykeulaisia, pitkä vesilinja sekä iso purjeala!
Eri olosuhteisiin on kehittynyt erilaisia alustyyppejä kuten Bristol Channel sloop, matatatakilainen, matalasyväyksinen pitkäkölinen venekaunotar, alunperin ehkä painolastivene mutta nykymuodossaan muutamaa lyijytonnia matalassa kölissä uittava pursi. Puomeilla saadaan purjealaa laajennettua kannen mittojen ulkopuolelle.
Kelpaahan Seppomartille kuitenkin edes spinnupuomi:-) Ahteripuomin ajatus kuvan sloopissa on ilmeisesti saada takilaan peräharus ohi isopujeen pitkän puomin, ehkäpä vielä kahveli-iso. Achter boom nykyään taitaa olla enemmän hinaajavaruste, ohjaa hinausköyttä vinssiltä perän yli...
No jos siihen tekisi puoli metriä pidemmän vesilinjan, niin saisiko sitten vielä taivuttaa keulakaarta eteenpäin, jotta vene ei olisi niin ruma? Ei se paljon maksa. Pystykeulaisissa veneissä laitetaan usein kuitenkin ankannokka tai muu uloke ainakin täällä Suomessa.
Esteettisyys taisi olla mittaluvun lisäksi perinteinen syy, joka vaikutti purjeveneiden keulan muotoon ja keulan ylitykseen (bow overhang). Keulasta piti tehdä kauniimpi kuin työveneiden pysty keula ja samalla päästiin eroon hankalista puuksprööteistä. Nyt on menty takaisin pystykeulaan ja modernisoituun puukspröötiin, jota nimitetään ankannokaksi. Sitä tarvitaan isoa keulapurjetta varten niinkuin ennenkin, mutta keulasta pitää päästä rantakalliolle ilman kiipeilyä.
Olen kyllä samaa mieltä, että kaunista venettä on kiva katsella (varsinkin jos se on oma).
Niin kauan kuin 525 on mallistossa, kaikki veneet ovat kauniita, myös Nauticatin omat.
Pahoin pelkään, että myynti paranisi, jos muotoilija päästettäisiin pöydän ääreen.
http://image.nettix.fi/extra/boatimg/br_tmpimg/7801_7900/7875_b_c5761d6fdc9cd83e.jpg