Olin mukana kesällä 1953 Pietari Brahen juhlallisessa patsaanpaljastustilaisuudessa Johan Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Lieksan kirkon edustalla. Paikka oli valittu asiantuntemuksella, sillä olihan kreivi Brahe nimensä mukaisen kaupungin perustaja ja Brahean kaupunki sijaitsi juuri kyseisellä kirkkosaarella. Lieksan kaupungin virkamiesten toimillaan tuhoama Varasjoki erotti aikoinaan saaren mantereesta.
Seuraava järjenvastainen teko oli patsaan siirtäminen nykyiselle paikalleen Osulan viereen, tuhoutumaan unohdetun Hovilan rakennuksen katveeseen, pois ihmisten katseilta.
Ilmeisesti kaupungin virkamieskunta arvostaa Osulan ympäristöä enemmän kuin nykyisen kirkon edustaa, Braheantien laitaa. Osulan homeinen haju antanee lisämaustetta patsaan syrjäiselle sijainnille.
Seuraava järjenvastainen teko oli patsaan siirtäminen nykyiselle paikalleen Osulan viereen, tuhoutumaan unohdetun Hovilan rakennuksen katveeseen, pois ihmisten katseilta.
Ilmeisesti kaupungin virkamieskunta arvostaa Osulan ympäristöä enemmän kuin nykyisen kirkon edustaa, Braheantien laitaa. Osulan homeinen haju antanee lisämaustetta patsaan syrjäiselle sijainnille.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Takaisin kirkon eteen tai jopa Asemakadun liikenneympyrään?
Paikka kannattaa miettiä uudelleen johonkin missä me lieksalaiset sitä useimmin näkisimme. Itse en haluisi sitä liikenneympyrään. Nykyinen paikka oli ja on edelleen kaunis, mutta syrjässä. Ehkä se voisi olla torin puistossa?
Toinen huono homma on, ettei jätkän patsaassa ole vettä. Se oli lapsuuteni ihanin paikka syödä jätskiä siinä pikkupuistossa veden solistessa. Jäätelökioski oli siinä lähellä.
Osallistuisin mielelläni kansalaiskeräykseen, että kesiksi vesi saataisiin takaisin.
Myös kaupan kaivo -veistoksessa oli alkuaan vesisuihku keskellä. Lieneekö nykyiselle paikalle vedetty putkistoa vedelle?
Patsaan oikea paikka.
Oikea paikka on alkuperäinen paikka:
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Pielisen museo/lres_42668.jpg
Minustakin kirkon edusta on meille lieksalaisille liian syrjäinen paikka. Ei sitä jaksa vanhoilla jaloillaan sinne puarustaa. Keskustaan jonnekin mieluummin.
Kirkko on hyvin keskeinen paikka patsaalle, koska näkisimme sen vähintään kerran viikossa kirkkoreissullamme. Osulassa tai Inkerin hammaslääkärissä ei voi enää käydä. Nykyään patsaan ohi vaeltavat vain maahanmuuttajat. Onko Kototoimisto kertonut heille, kuka patsaassa on kuvattu?
Nuoriso käy satamassa ja grillillä kymmeniä kertoja päivässä, joten hekin näkisivät patsaan ohi ajellessaan.
Tai sinne jokirantaan siihen työttömien nuolukiven viereen ja niinpäin että saisi Pietari Brahe katsella sitä kaunista nuolukiveä ihan työkseen!
Voin muistaa väärin patsas siirrettiin nykyiselle paikalleen ,että se ottaa vastaan kaupunkiin tulevat ihmiset sehän oli siellä kirkkopuistossa pimennossa,jos oikein muistan siihen oli taiteilijan lupa minusta sen paikka on nyt oikea,Lieksahan oli ennen Brahean kaupunki.
Kun nyt riepottelette sitä patsasta ympäri ämpäri, niin ottakaapa ensin selvää paljonko yksi siirto maksaa. Saatatte yllättyä.
Brahean kaupunki sijaitsi nykyisen sataman ja rautatien välisellä alueella, lähempänä satamaa Kaupunginniemessä, eli patsas kuuluisi entisen Brahean kaupungin alueelle sataman puistoon. Kirkon luona se oli aikoinaan lähinnä oikeaa paikkaansa.
Teknisen johtajan suosittama konsulttitoimisto suunniittelee siirron sadalla tuhannella eurolla ja turkulainen patsaiden siirtoon erikoistunut yritys tekee siirron dokumentteineen vajaala puolella miljooonalla eurolla ( alv).
En yllättyisi yhtään. On nämä kaupungin ulkopuolisislla yhtiöillä teetetyt hankkeet olleet varsin arvokkaita.
Paljonko maksoi se keskuskeittiön suunnittelu? Siihen Kalliokadun risteykseen suunniteltu. Oliko niin että kaikki suunnitelmat olivat jo valmina, kun tajuttiin ettei sitä siihen edes aiota rakentaa. Riittääkö 100 000?
Aikoinaan kaupunki tilasi kuopiolaiselta Viatek Oy:ltä liikennesuunnittelun, joka lienee maksanut maltaita. Tuloksena oli hieno sinikantinen kartta- ja kuvakirja suunnitelmasta, jonka ytimenä oli siirtää autoliikenteen pääväyläksi Koski Jaakon katu, jonka varrella liikkuu päivittäin sadoittain tien täydeltä koululaisia vaihtaessaan koulua. Suunnittelutoimiston väki ei ollut varmaan käynyt Lieksassa koskaan tutustumassa paikallisiin olosuhteisiin suunnitelmaa tehdessään kirjoituspöydän ääressä. Suunnitelmaa ei tietenkään toteutettu.
Tällaisia pöljyyden huipentumia löytyy kaupungin teknisen viraston arkistosta vaikka kuinka paljon.
Puustellin rantaan Brahen patsas naama kaupungintalon suuntaan? Patsas voisi katsoa näkyykö ahnetta miestä kaupungintalolla!
Hyvä idea"on se ahne"!Meillä on Simo Hurtta tehnyt paluun :)
Kyllähän paras paikka olisi mähköntien ja reunatien risteys. Toivottaisi kunniakannalaiset runsaiden lihapatojen äärelle.
Maahanmuuttaja oli tuo Pietari Brahekin, että se siitä!
Oletteko kysyneet mitä romumetallin välittäjät maksaisi siitä?
Samalla voisi myydä muutaman muunkin joutavan himmelin. Vai luuletteko niiden tuollaisenaan tuovan teille hyvinvointia tai jotain lisäarvoa. Tuleeko turistit sankoin joukoin niitä katsomaan? Tuskin!
Pietari Brahellahan ei ole juuri mitään tekemistä esimerkiksi Lieksan kaupungin synnyn kanssa, eikä Lieksa syntynyt Brahean sijoille, eikä jatkumoksi, koska Pielisjärvihän oli perustettu jo 1638 eli ennen tuota Brahen linnoitusleiriä. Lieksa erotettiin kauppalaksi Pielisjärven pitäjästä 1936.
Kun Pietu-äijä heitti lusikat nurkkaan niin vuoden sisällä Brahean kaupunki hävitettiin, jos siinä vajaan kolmensadanviidenkymmenen asukkaan leirissä mitään hävitettävää enää oli.
Määräyksen hävittämisestä antoi maaherra Hindrich Piper.
Vuonna 1685 alueen vuokrasi Salomon Ehnberg joka silitteli sen pelloksi.
Se siitä kaupungista.
Seuraavan kaupungin syntyä alueella saatiin odotella liki kolmesataa vuotta.
Samaa luokkaa tarinana on vuonislahden olemattomat suurtaistelut, eli tehdään tyhjästä legenda!
Pietari Brahe toi uudenlaisen johtamiskulttuurin ja oli eittämättä Lieksaa edeltävän KAUPUNGIN perustaja.
Patsas on aina kuulunut useiden meidän Lieksa -kuvaan ja haluan sen kuuluvan edelleen. Lisäksi se on Eeva Ryynäsen tekemä, millä on myös meille lisäarvoa.
Onhan patsas mitä suurimmassa määrin oikea kuvaamaan lieksalaisuutta.
Sehän esittää hyvin tyypillistä lieksalaista eli ruotsalaista valtiomiestä, joka kävi Suomessa hyvin harvoin.
Patsaan tekijä on merkittävä taiteilija, mutta hän on vieremäläissyntyinen.
No mitäs tuosta. Lieksahan on jossakin määrin savolaisten kaskenpolttajien asuttama, koska heitä muutti seudulle 1600- luvulla.
Vaikkakin Pietari Brahe oli Lieksaa edeltävän kaupungin perustaja niin hänen tuomansa johtamiskulttuuri ei pelastanut Brahean leiriä, eikä Pietua (kun Ruotsissa sittemmin Kalle XI kasvoi aikamiesten buutseihin sai Pietu mennä pellolle jemmaamaan jyviä).
Brahea ei ollut millään tavoin edesauttamassa Pielisjärven pitäjän muodostumista, koska se oli jo ennen Braheaa
Samoin Lieksan kaupunki olisi syntynyt ihan ilman Pietua ja Braheaakin. Saat toki olla eri mieltä, mutta olet väärässä.
Pitäkää kiinni ylevästä (?) menneisyydestänne, koska tulevaisuus näyttää aika soiselta.
Brahe oli sivistynyt aikalaisiinsa verrattuna ja suurmaanomistaja. Hän oli korkea virkamies. Patsaita hänellä on Turussa, Raahessa, Kajaanissa....ainakin.
Olemme iloisia siitä, että Eeva Ryynänen teki täällä elämäntyönsä ja myös jätti siitä osan tänne Paateriin matkailua ja meitä paikallisia elähdyttämään.