Onko heikohkolla yo-todistuksella mitään mahdollisuutta päästä yliopistoon tai edes ammattikorkeaan? Mille aloille kannattaisi mahdollisesti hakeutua ja vastaavasti minne ei todellakaan kannata edes yrittää? Turha pääsykokeisiin lukeminenkaan ei innosta jos sisäänpääsyn mahdollisuutta ei ole.
Itsellä siis tällaiset arvosanat
Historia C
Yhteiskuntaoppi C
Äidinkieli A
Lyhyt matikka A
Pitkä englanti I
Siis kompensaatiolla niukasti päässyt ylioppilaaksi.
Itsellä siis tällaiset arvosanat
Historia C
Yhteiskuntaoppi C
Äidinkieli A
Lyhyt matikka A
Pitkä englanti I
Siis kompensaatiolla niukasti päässyt ylioppilaaksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mihinkään yliopistoon et pääse ilman pääsykokeisiin lukua ja tuolla rivillä ei saa valinnassa mitään lisäpisteitäkään. Täytyy ollä vähintään EEEEE rivi.
Noi pari C:tä voi muutamat pojot tuodakin. Jos pääsykoe menee hyvin,voi päästäkin
Yliopistoon voi päästä pelkällä pääsykokeella. Mutta pääsykokeen on mentävä hyvin.
Heikko englanti arveluttaa, samoin äidinkieli. Yliopistossa opiskelu ei suju osaamatta lukea englantia, sillä englanninkielistä kirjallisuutta on luettava ja tentittävä joka alalla. Kirjallinen osaaminen myös äidinkielellä vaikuttaa menestymiseen.
Ehkä kannattaisi miettiä yliopiston vaihtoehtona - ei edes ammattikorkeakoulua vaan - ammattikoulua.
Eikös ole aika typerää ensin käydä lukio ja kirjoittaa vielä ylioppilaaksikin ja sen jälkeen mennä amikseen?
Minä tein aikanaan niin siksi, että sain ammatin, jolla pääsi käsiksi työelämään. Hyvälläkään YO-todistuksella kun ei töitä saa, kun ei ole pätevyyttä mihinkään.
Se työ ja perheen perustaminen veivätkin sitten mennessään kymmeneksi vuodeksi ja aloitin yliopistossa vasta yli kolmekymppisenä. Hyvät puolet ovat siinä, että a) opiskeluajan rahoitusongelmia ei ole (asunto maksettu, opinnot maksettu vuorottelukorvauksella, aikuisopintotuella ja säästöillä) ja b) jos korkea koulutus ei johdakaan työllistymiseen, voi aina palata niihin duunarihommiin, joista on jo pitkä kokemus.
Samat asiat, eri järjestyksessä.
Jos opiskelu ei kiinnosta lukiossa, kuten tuon YO-todistuksen perusteella näyttäisi olevan, ei jaksa yliopistossakaan opiskella. Edessähän olisi noin 5 vuotta teoreettista satojen sivujen tenttikirjojen (suomi, ruotsi, englanti) kahlaamista ja esseiden kirjoittamista, ja hyvä äidinkielentaito on tosiaan edellytys menestykselle.
Ymmärtääkseni ammattikorkeakoulu on käytännönläheisempi, joten se voisi olla parempi vaihtoehto (mikäli siellä pärjää)?
Äidinkielen heikko menestys oli itsellekin pettymys kun kurssien arvosanatkin olleet aina 7-8. Omalla kirjoituskerralla kysymykset eivät olleet itselle mieluisimpia ja yrittämisestäkin huolimatta tuli pelkkä A. Alustavien mukaan olisi tullut C, varsinkin äikässä alustavat ja lopulliset tulokset tosiaan poikkeavat paljon toisistaan.
Päättötodistuksessa keskiarvo on 7,5 luokkaa, yliopistossa sillä ei liene suurta painoarvoa jos keskitytään enemmän yo-todistukseen?
Täsmennän vielä. Historia ja yhteiskuntaoppi olivat lukiossa aina vahvoja aineitani, kursseista tuli 8-9. Kirjoituksissa sitten menikin vain keskinkertaisesti, johtunee siitä että yo-kirjoituksissa luettava aihealue on paljon suurempi kuin yksittäisellä kurssilla.
Englanti ( muut kielet) ovat itellä menneet aina heikosti joten tuo I ei tullut yllätyksenä. Tosin pieni pettymys siihen luku-urakkaan ja valmistautumiseen nähden, alustavien mukaan siitäkin olisi tullut A. Valitettavasti sitten ei lopulliset pisteet riittänyt. Matikasta saatu A on jo sinänsä suoritus, koska en koskaan ole matikka-aineista tajunnut juurikaan mitään. Tuo äidinkieli kieltämättä on pettymys, se on näistä arvosanoista sellainen jota voisi yrittää korottaa.
Heikot englanti ja äidinkieli jarruttavat opiskelua yliopistossa. Ruotsia et ole pystynyt kirjoittamaan ollenkaan. Se tietää vaikeuksia yliopistossa. Näissä kaikissa osaamisen on parannuttava tuntuvasti. Tai harkitse muun tasoista opiskelua, AMK tai ammattikoulu.
Itellä tuli yo rivi A A A A B B eikä päästötodistuskaan ollut mikään hyvä. Nyt oon yliopistossa luonnontieteissä ja välillä on tosi isoja ongelmia saada mitään kursseja läpi. Mut jatkan koska en tiedä mitä elämässä tekisin.
Itselleni kysymys ei ole ajankohtainen, mutta kysyisin kuitenkin että kuinka hyvin yliopistossa (luonnontieteet) täytyy osata ruotsia? Ruotsi on heikoin aineeni, mutta luonnontieteissä olen luokkani paras ja ne ovat syvin intohimoni.
Riippuu yliopistosta. Useimmissa pakollista ruotsia on parin opintopisteen edestä, ja luonnontieteissä monesti näitä pakollisia opintopisteitäkin on selvästi vähemmän kuin humanistisissa tieteissä. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen osuus tentitään usein erikseen. Muuten toinen kotimainen ei tule itse opinnoissa vastaan vaan...
... opiskelijaelämässä sen sijaan erittäin usein! Esim. Helsingin mat.lu.-tiedekunnassa on suomen- ja ruotsinkieliset ainejärjestöt erikseen, ja yhteistyö näiden kesken on hedelmällistä. Lisäksi akateemisissa pöytäjuhlissa eli sitseillä kaupungista riippumatta lauletaan vajaa puolet lauluista ruotsiksi -- ihan vain perinteen mukaisesti.
Tiivistettynä: ei ainakaan sen takia kannata jättää hakematta yliopistoon, että oma ruotsi olisi jotenkin huono. Siinä se kuitenkin kehittyy altistuksen lisääntyessä, vaikka lähtötaso olisikin olematon.
Kuten jo sanottukin, yo-arvosanat eivät lopulta vaikuta juurikaan, mutta motivaatio täytyisi saada kuntoon. Töitä tekemällä pääset kyllä haluamallesi alalle, mutta se vaatinee jonkinlaista elämänmuutosta. Nykyisellä linjalla ei sisään pääse, saatikka valmistu yliopistosta.
Mulla oli kohtalaisen huono yo-todistus ja pääsin pääsykokeen kautta yliopistoon. Eka vuosi oli karmea kun en oikein ymmärtänyt, että menestyksen eteen täytyy tehdä paljon lukuhommia. Toisena vuotena alkoi homma sujua paremmin (kävin tosin armeijan siinä välissä) ja kolmantena ja neljäntenä vuotena opinnot sujuivat hyvin. Itseasiassa tutkin ja kävin pari kurssia opiskelutekniikasta ja niistä apua. Yliopiston todistus on sitten suhteessa paljon parempi kuin lukion. Eli on mahdollista, mutta vaatii melkoisen mielenmuutoksen jos aikoo pärjätä.