Olen nyt 3 päivää polttamatta tupakoida ,mutta omasta tahdosta ja itseni vuoksi eikä muiden. En myöskin paljon juoda alkoholia kuin harvoin 1-2 kerta vuodessa. Ajattelisin ,että en enää polttaa ja juoda alkoholia moneen vuoteen. Onko se hyvä? Kysyn ,että tekisitkö itsesi vuoksi lopettaa tupakoinnin vaiko et hitossa lopettaa? Totta kai ,että tupakka on valinta ja päätä itse.
Sitten huomasin ,että elämäni todellakin persettä koska ihmisistä ja elämästäni. Olin miettinyt pitkään ja tajusin jotakin, ettei minulla ole oikeita kavereita koko ikäni kuin muutamaa ystävää. 18-vuotiaan jälkeen oli hauska ollut kavereiden kanssa ,mutta muutaman vuoden jälkeen yhtäkkiä muuttuneet : erkaannuimmme ja muuhun elämään. Olin myös koulukiusattu joka 6 vuotta ,mutta menetin täysin ihmisiin luottamusta. Niiden lupauksia en enää usko ,koska osaahan he julmia ja olen oppinut. Hoksasin aivan liian myöhään ,että koko ikäni oikeasti ollut ulkopuolinen ja liikaa yksinoloa. Ei "kavereita" koskaan kysyä "mennäänkö jonnekin leffaan jne". Sitten nyt 3-4 vuoden ajan olen yrittänyt uusia ihmisiä tutustua ja muutakaan. Ei se oikeasti hiton toiminut ,koska he vain pitänyt "tilapäinen" sitten eroon minusta/tai emme enää tekemisissä kuin kuollut. Tuntuisi ,että ihmiset saattaa osata leikkiä toisten ihmisten juttuja. Minulle riitti ja en ala enää yrittää uudestaan etsiä uusiin ihmisiin. Se jo minuun muuttuneet ,että en enää ihminen ja ihmisten takia aloin vetääntynyt, huonosti sosiaalistuminen menossa. Tunnen ,että en enää välitä ihmisistä kuin perheeni. Ei se muu auta ,koska olisin tuntenut hänet vaikkapa 10 vuotta ja emme silti mikään kavereita kuin tuttavat eli emme puhuneet tai yhteydessä. Siinäpä se aika selvä.
Minusta ,että tosi hölmö miksi alkaisi tutustua ihmiseen tai esittää oma nimeä. Minua nauratti koko asian. Olenpa ääliö ja luuseri ,mutta onneksi tulin viisaampaa. Tekisi mieli kyllä polttaa ,mutta enpä tiedä. Taisin ehkä helposti vittuilla tai näyttelen jotakin kuin normaalisti. Päätin ,että en enää ala seurustella, uuteen parisuhteeseen, yrittää uusia kavereita enää. Sinkkuilu ja vapaa on minulle parasta kuin saattaisin loppuelämäkseen.
Harrastuksia kyllä mukavia ,että virikkeitä riittää. Minähän lenkkeilen joka päivä koirien kanssa. Esimerkiksi kuntokeskukseen tai salilla ihan ok mutta en oleta enää "uusia kavereita" tulla. Lisäksi olen tajunnut ,että Facebookissa huonoja ja hyvät puolia : ilmaisia pelejä, pitää yhteyttää sukulaisia/kavereita. Kutenkin tosielämässä alkaa vähentynyt kyllä esimerkiksi livenä ulkona tai tapaa ihmisiä. Ettei kukaan voi kotoa hakea ja päätät itse.
P. S olin suhteessa 5 kerta ,mutta saa riittää nyt.
Sori jos kirjoitin ehkä hassusti tai virheitä. Yritän parhaani.
Sitten huomasin ,että elämäni todellakin persettä koska ihmisistä ja elämästäni. Olin miettinyt pitkään ja tajusin jotakin, ettei minulla ole oikeita kavereita koko ikäni kuin muutamaa ystävää. 18-vuotiaan jälkeen oli hauska ollut kavereiden kanssa ,mutta muutaman vuoden jälkeen yhtäkkiä muuttuneet : erkaannuimmme ja muuhun elämään. Olin myös koulukiusattu joka 6 vuotta ,mutta menetin täysin ihmisiin luottamusta. Niiden lupauksia en enää usko ,koska osaahan he julmia ja olen oppinut. Hoksasin aivan liian myöhään ,että koko ikäni oikeasti ollut ulkopuolinen ja liikaa yksinoloa. Ei "kavereita" koskaan kysyä "mennäänkö jonnekin leffaan jne". Sitten nyt 3-4 vuoden ajan olen yrittänyt uusia ihmisiä tutustua ja muutakaan. Ei se oikeasti hiton toiminut ,koska he vain pitänyt "tilapäinen" sitten eroon minusta/tai emme enää tekemisissä kuin kuollut. Tuntuisi ,että ihmiset saattaa osata leikkiä toisten ihmisten juttuja. Minulle riitti ja en ala enää yrittää uudestaan etsiä uusiin ihmisiin. Se jo minuun muuttuneet ,että en enää ihminen ja ihmisten takia aloin vetääntynyt, huonosti sosiaalistuminen menossa. Tunnen ,että en enää välitä ihmisistä kuin perheeni. Ei se muu auta ,koska olisin tuntenut hänet vaikkapa 10 vuotta ja emme silti mikään kavereita kuin tuttavat eli emme puhuneet tai yhteydessä. Siinäpä se aika selvä.
Minusta ,että tosi hölmö miksi alkaisi tutustua ihmiseen tai esittää oma nimeä. Minua nauratti koko asian. Olenpa ääliö ja luuseri ,mutta onneksi tulin viisaampaa. Tekisi mieli kyllä polttaa ,mutta enpä tiedä. Taisin ehkä helposti vittuilla tai näyttelen jotakin kuin normaalisti. Päätin ,että en enää ala seurustella, uuteen parisuhteeseen, yrittää uusia kavereita enää. Sinkkuilu ja vapaa on minulle parasta kuin saattaisin loppuelämäkseen.
Harrastuksia kyllä mukavia ,että virikkeitä riittää. Minähän lenkkeilen joka päivä koirien kanssa. Esimerkiksi kuntokeskukseen tai salilla ihan ok mutta en oleta enää "uusia kavereita" tulla. Lisäksi olen tajunnut ,että Facebookissa huonoja ja hyvät puolia : ilmaisia pelejä, pitää yhteyttää sukulaisia/kavereita. Kutenkin tosielämässä alkaa vähentynyt kyllä esimerkiksi livenä ulkona tai tapaa ihmisiä. Ettei kukaan voi kotoa hakea ja päätät itse.
P. S olin suhteessa 5 kerta ,mutta saa riittää nyt.
Sori jos kirjoitin ehkä hassusti tai virheitä. Yritän parhaani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
TEIT Suuren päätöksen ...Onnittelen..Älä ikinä enää aloita polttamaan..muista että se halu tule vain muutamaksi hetkeksi jos poltit 20 kertaa päivässä se halu tulee 20 kertaa päivässa ja häviää nopeasti
Tupakasta pääseminen oli suurin vapaus elämässäni ..ja..poltin kolme askia Camel
päivässä
ÄLÄ milloinkaan enää ala...nauti siitä että pääsit vapaksi siitä
.
Kyllä voit olla suhteessa kun löydät oiken ihmisen
Om ihanaa herätä toisen viereltä ..sanoa jotain kivaa koskettaa toista ym
Mistä maasta olet tullut
En huomannut sanoa että en asu suomessa, mutta haluan kirjoittaa sinne kun se on kotimaani, ja kiva kirjoittaa Suomea täällä sitä tule tehtyä
jos haluat kirjoittaa yv niin minulla on eposti..on ihan nostalgista kirjoittaa Suomea pitkään aikaan ja kuulla asioita Suomesta
On täällä muitakin, jotka ovat ottaneet saman suunnan, eivätkä enää välitä etsiä ystäviä. Mielestäni kannattaa kuitenkin olla sillä tavalla avoin, että jos joku mukava ihminen sattuu tulemaan elämääsi niin ota hänet vastaan, jos siltä tuntuu. Voit vielä törmätä sellaiseen, joka oikeasti haluaa olla sun ystävä. Ymmärrän kyllä, että haluat luopua jatkuvasta ystävien "etsinnästä". Ei kannata ajatella, että jokainen uusi tuttavuus saattaisi olla sun uusi ystävä.. mutta toisaalta ei kannata täysin sulkeutuakaan ja estää sitä mahdollisuutta. Mun mielestä. :)
Hieno juttu tuo tupakoinnin lopettaminen. :) Tsemppiä! (En ole kyllä koskaan polttanut, mutta isäni lopetti 20 vuoden tupakoinnin jälkeen ja hän on nyt ollut 20 vuotta polttamatta. ) Vaikeeta se varmasti on, muttei mahdotonta.
Kiitos kannustuksista,mutta on minulla muutamaa ystävä se riittää. Emme oikeasti nähneet 15-20 vuoteen kuin viestin välityksellä vaan. On jo tuttavuuksia ,mutta emme oikeasti tunne toisistaan ja en oikein usko apua mitään. Vaikka tietäisimme omien nimemme ja kutenkin ei onnistunut jatkossa. Olin kokenut tarpeeksi ja en pystyisi enää uskoa tai yrittää. Joo jos joku vastaan elämääni mutta en voi luvata mitään ja otan myös riskiä. En itse ole yli 10 vuoteen baareissa käynyt koska tajusin etten tarvitse enää. Ehkäpä olen jo liikaa nirso vaikka olen mukava ihminen. On minulla jo vaikeata ,koska en lähes koko ikäni koskaan viettänyt kaverin/kavereiden kaa jonnekin tai leffaan. Siksi tottuin olemaan liikaa yksin. Minussa jotakin jo osittain sulkeuttunut. En pystyisi selittää miten.