Eka järjestelmäkamera

Oho, en löytäny sitä osiota. Mutten taida laittaa sinne enää kun täältäkin näkyy löytyvän kommentointia :)

huomaamaton osio kirjoitti:

Oho, en löytäny sitä osiota. Mutten taida laittaa sinne enää kun täältäkin näkyy löytyvän kommentointia :)

Ja mikset muka voi laittaa oikealle palstalle? Tämä EI OLE MIKÄÄN KAMERAPALSTA VAAN ELEKTRONIIKKAPALSTA! Ja turhaa tulla väittämään että kysymtyksesi sopis tänne kun kameroissa on elektroniikkaa, niin on mutta tämä palsta on elektroniikan HARRASTAMISTA (= RAKENTELUA) varten!!!!

väärä palsta kirjoitti:

Ja mikset muka voi laittaa oikealle palstalle? Tämä EI OLE MIKÄÄN KAMERAPALSTA VAAN ELEKTRONIIKKAPALSTA! Ja turhaa tulla väittämään että kysymtyksesi sopis tänne kun kameroissa on elektroniikkaa, niin on mutta tämä palsta on elektroniikan HARRASTAMISTA (= RAKENTELUA) varten!!!!

Lue lisää

Palstan otsikon alla lukee "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Jos tämä olisi vain elektroniikan harrastamista varten niin siinä lukisi että "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta ja elektroniikkaharrastuksesta".

Nyt siinä kuitenkin lukee laiteiden rakentelun lisäksi KÄYTTÖ ja keräily. Kamera on elektroninen laite joten kameran käyttö sopii tälle palstalle.

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Palstan otsikon alla lukee "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Jos tämä olisi vain elektroniikan harrastamista varten niin siinä lukisi että "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta ja elektroniikkaharrastuksesta".

Nyt siinä kuitenkin lukee laiteiden rakentelun lisäksi KÄYTTÖ ja keräily. Kamera on elektroninen laite joten kameran käyttö sopii tälle palstalle.

Lue lisää

Tämähän EI ole mikään kaikki tänne palsta ja olet perusteellisesti väärässä jos kuvittelet että tämä olis oikea paikka keskustella kameroista! KAMEROILLE ON OMAT PALSTANSA SUOMI24:LLÄ! Joten tämä ei siis sovellu kameroista keskusteluun vaan nimenomaan HARRASTUKSENA elektroniikasta keskusteluun.

Nykyajan ihminen vaan on niin pirun tyhmä ja uusavuton ettei ymmärrä että elektroniikkaharrastus on nimenomaan RAKENTELUA JA SUUNNITTELUA!

Nyt meni väärin! kirjoitti:

Tämähän EI ole mikään kaikki tänne palsta ja olet perusteellisesti väärässä jos kuvittelet että tämä olis oikea paikka keskustella kameroista! KAMEROILLE ON OMAT PALSTANSA SUOMI24:LLÄ! Joten tämä ei siis sovellu kameroista keskusteluun vaan nimenomaan HARRASTUKSENA elektroniikasta keskusteluun.

Nykyajan ihminen vaan on niin pirun tyhmä ja uusavuton ettei ymmärrä että elektroniikkaharrastus on nimenomaan RAKENTELUA JA SUUNNITTELUA!

Lue lisää

Miksi sitten palstan kuvauksessa lukee että keskustele elektronisten laitteiden KÄYTÖSTÄ?

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Miksi sitten palstan kuvauksessa lukee että keskustele elektronisten laitteiden KÄYTÖSTÄ?

Se tarkoittaa ITSErakennettujen laitteiden käyttöä! Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että tää palsta/osasto on todellakin tarkoitettu etupäässä itserakennetuille laitteille, tehdasvalmisteisista vain niiden korjaukselle???

Ja vielä kerran totean että tietokoneille, digibokseille, kännyköille, kameroille jne. ON OMATKIN PALSTANSA täällä Suomi24:llä, ei kaikkea elektroniikkalaitteisiin liittyvää tarvi eikä saakaan tunkea tänne! Tämä EI ole mikään "kaikki tänne"-palsta!

oletko idiootti? kirjoitti:

Se tarkoittaa ITSErakennettujen laitteiden käyttöä! Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että tää palsta/osasto on todellakin tarkoitettu etupäässä itserakennetuille laitteille, tehdasvalmisteisista vain niiden korjaukselle???

Ja vielä kerran totean että tietokoneille, digibokseille, kännyköille, kameroille jne. ON OMATKIN PALSTANSA täällä Suomi24:llä, ei kaikkea elektroniikkalaitteisiin liittyvää tarvi eikä saakaan tunkea tänne! Tämä EI ole mikään "kaikki tänne"-palsta!

Lue lisää

Tässä on suora lainaus palstan kuvauksesta: "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Voitko tarkentaa että missä kohtaa siinä mainitaan nimenomaan ITSE rakennetut laitteet, koska minä en ainakaan tätä kohtaa pysty löytämään.

Jos sinun mielipiteesi on se, että täällä keskustellaan vain itse rakennetuista laitteista niin pidä se omana tietonasi ja ole puuttumatta muihin keskusteluihin, äläkä yritä tuputtaa mielipiteitäsi palstan virallisena totuutena kenellekään.

Sitä paitsi täällä jostain syystä on ihan OK keskustella jostain laivan vakauttajista, tai jostain sähkömoottoreista, mutta ei digikameroista tai tietokoneista.

Millä logiikalla jokin vitun laivan vakautusjärjestelmä tai 230/400 vaihtovirtaa käyttävä sähkömoottori liittyy ELEKTRONIIKKAAN digikameraa tai tietokonetta enempää? Molemmista elektroniikkaa tosin löytynee.

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Tässä on suora lainaus palstan kuvauksesta: "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Voitko tarkentaa että missä kohtaa siinä mainitaan nimenomaan ITSE rakennetut laitteet, koska minä en ainakaan tätä kohtaa pysty löytämään.

Jos sinun mielipiteesi on se, että täällä keskustellaan vain itse rakennetuista laitteista niin pidä se omana tietonasi ja ole puuttumatta muihin keskusteluihin, äläkä yritä tuputtaa mielipiteitäsi palstan virallisena totuutena kenellekään.

Sitä paitsi täällä jostain syystä on ihan OK keskustella jostain laivan vakauttajista, tai jostain sähkömoottoreista, mutta ei digikameroista tai tietokoneista.

Millä logiikalla jokin vitun laivan vakautusjärjestelmä tai 230/400 vaihtovirtaa käyttävä sähkömoottori liittyy ELEKTRONIIKKAAN digikameraa tai tietokonetta enempää? Molemmista elektroniikkaa tosin löytynee.

Lue lisää

Käyttäisit trolli järkeäs, tosin sitä sulla ei taida kaiken mukaan edes olla! Ja miksi hitossa täällä on muut palstat jos kerran jokaisen elektronisen vimpaimen olisi tarkoitus olla täällä???????????

häivy jo täältä kirjoitti:

Käyttäisit trolli järkeäs, tosin sitä sulla ei taida kaiken mukaan edes olla! Ja miksi hitossa täällä on muut palstat jos kerran jokaisen elektronisen vimpaimen olisi tarkoitus olla täällä???????????

Lue lisää

Taitaa palstapojulla alkaa pinna kiristymään kun ei voi myöntää olevansa väärässä :D

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Taitaa palstapojulla alkaa pinna kiristymään kun ei voi myöntää olevansa väärässä :D

Minäkö tässä tosiaan olen väärässä?? EI, SINÄ se olet väärässä ja pahastikin vielä!

häivy jo täältä! kirjoitti:

Minäkö tässä tosiaan olen väärässä?? EI, SINÄ se olet väärässä ja pahastikin vielä!

Missä kohdassa minä olen väärässä?

Sinun mukaasi tämä palsta käsittelee vain ITSE RAKENNETTUJA elektronisia laitteita ja minun sekä palstan virallisen kuvauksen mukaan elektronisia laitteita YLEENSÄ.

Kuten olen jo useaan otteeseen lainannut palstan kuvasta missä lukee sanatarkasti seuraavasti: "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Niin voisitko määritellä missä vaiheessa tästä lauseesta saa käsityksen, että tämä palsta koskisi vain itse rakennettuja laitteita?

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Missä kohdassa minä olen väärässä?

Sinun mukaasi tämä palsta käsittelee vain ITSE RAKENNETTUJA elektronisia laitteita ja minun sekä palstan virallisen kuvauksen mukaan elektronisia laitteita YLEENSÄ.

Kuten olen jo useaan otteeseen lainannut palstan kuvasta missä lukee sanatarkasti seuraavasti: "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Niin voisitko määritellä missä vaiheessa tästä lauseesta saa käsityksen, että tämä palsta koskisi vain itse rakennettuja laitteita?

Lue lisää

Sinä trolli se vaan jaksat räksöttää, kaikki muut kyllä ymmärtää mun pointtini ja ovat lähes kaikki samaa mieltä vaan sinä et tunnu tajuavan että tää palsta on nimenomaan HARRASTUKSET-palstan alla eikä elektroniikkaa yleensä harrasteta muutoin kuin suunnittelemalla ja rakentamalla. Pelkkä tehdasvalmisteisen elektronisen laitteen omistaminen tai sen ostaminen ei ole harrastamista! Vain jos tarkoitus on korjata tehdasvalmisteista laitetta, viesti sopii tänne. Menisit nyt muualle, vaikka Huuhaa-palstalle jauhamaan tota pastaa mitä tänne nyt olet suoltanut!

kaikki tänne palsta kirjoitti:

Missä kohdassa minä olen väärässä?

Sinun mukaasi tämä palsta käsittelee vain ITSE RAKENNETTUJA elektronisia laitteita ja minun sekä palstan virallisen kuvauksen mukaan elektronisia laitteita YLEENSÄ.

Kuten olen jo useaan otteeseen lainannut palstan kuvasta missä lukee sanatarkasti seuraavasti: "Keskustele elektronisten laitteiden rakentelusta, käytöstä ja keräilystä."

Niin voisitko määritellä missä vaiheessa tästä lauseesta saa käsityksen, että tämä palsta koskisi vain itse rakennettuja laitteita?

Lue lisää

PS. tässä sulle linkki sulle oikealle palstalle:

http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3239

että sä jaksat kirjoitti:

Sinä trolli se vaan jaksat räksöttää, kaikki muut kyllä ymmärtää mun pointtini ja ovat lähes kaikki samaa mieltä vaan sinä et tunnu tajuavan että tää palsta on nimenomaan HARRASTUKSET-palstan alla eikä elektroniikkaa yleensä harrasteta muutoin kuin suunnittelemalla ja rakentamalla. Pelkkä tehdasvalmisteisen elektronisen laitteen omistaminen tai sen ostaminen ei ole harrastamista! Vain jos tarkoitus on korjata tehdasvalmisteista laitetta, viesti sopii tänne. Menisit nyt muualle, vaikka Huuhaa-palstalle jauhamaan tota pastaa mitä tänne nyt olet suoltanut!

Lue lisää

Voithan sinä olla mitä mieltä tahansa mutta älä yritä tuputtaa sitä muille kun palstan virallisessa kuvauksessa ei lue mitään jostain itse rakennetuista laitteista minkä olet keksinyt.

Ja voihan elektronisen laitteen käyttö olla harrastus. Esim. monet harrastaa valokuvaamista ja siihen liittyy kameran eli elektronisen laitteen käyttö. Lisäksi palstan kuvauksessa ei lue mitään nimenomaan elektroniikkaharrastuksesta, vaikka palsta nyt sattuukin olemaan harrastukset-otsikon alla.

Myöskään missään ei lue että tämä olisi mikään vain elektroniikan suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä palsta, sekin on täysin sinun omaa keksintöä.

Eli sinulla ei ole mitään näyttöä noiden naurettavien itse keksimiesi väittieden tueksi, toisin kuin minulla, koska olen oikeassa ja noudatan palstan virallista linjaa sanomisissani, toisin kuin sinä, jolla on ilmeisesti jokin ongelma jonka takia sinun täytyy leikkiä "palstan jumalaa" tuolla naurettavalla pätemiselläsi.

Arvelinkin Canonin ja Nikonin olevan parhaimpia. Itselläni on tällä hetkellä Canon.
Aivan, halppiksia ei kannata ostaa jos haluaa hyvän.
Tästä lähin kattelen vain noiden merkkisiä :)

Ja sitten kannattaa muistaa ne järkkärinnäköiset mutta kiinteä zoom-objektiiviset kamerat, joissa on esim 21-1365 mm optinenpolttoväli vakiona, ilman kalliita putkia. Digizoomeilla ei tee mitään, sen voi tehdä kuvan käsittelyllä tarvittaessa.
Hyvä optinen kuvanvakain on myös oltava.

Hyvällä pokkarillakin pääsee alkuun...

Sitä samaa vois kysyä sulta, koska tän keskustelun aloitusviestissä nimenomaan luki "Ps. Asiallisia kommentteja ja vain asiasta tietäviltä !" ja silti ´elektroniikan harrastajat´ tulee tänne kinastelemaan todellakin ylimääräsellä ajallanne iha lapsellisesta asiasta. Ryhdistäytykää ihmiset! Maailmassa on paljon suurempiaki murheita ja te jaksatte vääntää näin pienestä!
Ja saanen huomauttaa että tän viestiketjun aloittaja EI ollut se sama tyyppi joka väitteli palstoista!

oisko parempi et eka ostaa 25 kameraa ja sitte vasta kotona alkaa kattelee mikä on paras ? eihä ihmiset tee niinkää et ostaa eka kymmene eri autoo ja oston jälkee testaa mikä on parhain. vaan auton ostajat koeajaa ennen päätöstä, mutta koska kameroita ei voi koeajaa niin ainut keino on kysyä muilta kokemuksia.

Täyttä sontaa. Kyllä suurin osa järjestelmistä on nimenomaan pienemmällä kuin kinonnolla. Aloittajan ei edes kannata harkita kinokennoa.

okaro kirjoitti:

Täyttä sontaa. Kyllä suurin osa järjestelmistä on nimenomaan pienemmällä kuin kinonnolla. Aloittajan ei edes kannata harkita kinokennoa.

"Täyttä sontaa." 1 tälle

En tiedä, kenelle tuo Ozuko vastasi, mutta ei ainakaan aloittajalle. Olen osittain samaa mieltä ainoastaan siitä, että peilitön malli on vakavasti harkittava vaihtoehto perinteiselle järkkärille. Jos aloittaja ei ole aiemmin kuvannut etsimellä varustetulla kameralla (kuten on hyvinkin mahdollista yläasteikäiselle), niin järjestelmäkamera voi olla myös etsimetön. Canonin EOS M kuitenkin taitaa olla mikrokokoisissa liikaa muista valmistajista jäljessä. Peilillisistä ykkösvaihtoehto on mielestäni Canon 1200D. Tosin hieman halvemmalla lähtis http://www.verkkokauppa.com/fi/product/19380/dgrhf/Nikon-D3200-KIT-musta-jarjestelmakamera-AF-S-DX-18-55-mm-VR Valinta Canonin ja Nikonin välillä on pitkälti makuasia.

(Vastasin tähän aiemmin tuolla Elektroniikka-palstalla. Ennustukseni osui oikeaan...)

okaro kirjoitti:

Täyttä sontaa. Kyllä suurin osa järjestelmistä on nimenomaan pienemmällä kuin kinonnolla. Aloittajan ei edes kannata harkita kinokennoa.

"Kyllä suurin osa järjestelmistä on nimenomaan pienemmällä kuin kinonnolla."

Täältä takapajulasta katsellen varmaan näyttää siltä.

Keräsin tähän muutamia hajanaisia mielipiteitä tästä kysymyksestä:

"The market intelligence firm IDC predicts Nikon will be out of business in five years if the trend continues." (Wikipedia: "Digital single-lens reflex camera/Market share")

"So what about APS-C (ca. 22mm x 15mm) as a digital format. Will it survive? My guess is that it will be with us for a while, but in the end it will fade out."
(http://photo.net/columns/bobatkins/full_frame)

"With mirrorless cameras producing superb image quality that matches or even surpasses some of the current APS-C DSLR offerings, DSLRs have less and less advantages to offer to compensate for their large size and bulk."
"Both Nikon and Canon know very well that people most likely will not spend thousands of dollars on a small sensor DSLR anymore."
"Mirrorless cameras will most likely shatter the APS-C DSLR market in the long run, but I believe they will do little to harm to the full-frame market."
(https://photographylife.com/why-dx-has-no-future)

Ozuko kirjoitti:

"Kyllä suurin osa järjestelmistä on nimenomaan pienemmällä kuin kinonnolla."

Täältä takapajulasta katsellen varmaan näyttää siltä.

Keräsin tähän muutamia hajanaisia mielipiteitä tästä kysymyksestä:

"The market intelligence firm IDC predicts Nikon will be out of business in five years if the trend continues." (Wikipedia: "Digital single-lens reflex camera/Market share")

"So what about APS-C (ca. 22mm x 15mm) as a digital format. Will it survive? My guess is that it will be with us for a while, but in the end it will fade out."
(http://photo.net/columns/bobatkins/full_frame)

"With mirrorless cameras producing superb image quality that matches or even surpasses some of the current APS-C DSLR offerings, DSLRs have less and less advantages to offer to compensate for their large size and bulk."
"Both Nikon and Canon know very well that people most likely will not spend thousands of dollars on a small sensor DSLR anymore."
"Mirrorless cameras will most likely shatter the APS-C DSLR market in the long run, but I believe they will do little to harm to the full-frame market."
(https://photographylife.com/why-dx-has-no-future)

Lue lisää

Otin viestisi sen verran vakavissani, että lukaisin noita linkkien juttuja läpi. Asia kiinnostaa minuakin.

Et tainnut huomata, että Bob Atkinsin kirjoittama juttu on jotain 10 vuotta vanha. No toteutuivatko ennustukset? No ei! Ennustusten tekemisessä on olleellisinta katsoa aiempaa trendiä samassa kehitysketjussa. Filmi-APS:in tai varsinkin autojen sotkeminen digikameroihin oli amatöörimäistä. Samoin se, että sinä perustelet mielipidettäsi toisten mielipidekirjoituksilla etkä faktoilla. Wikipedian "Nikon-ennustuksestakin" puuttui lähde, joka sekin on ilmeisesti pelkkä ennuste.

Itse en usko, että kinokokoiset tulisivat kokonaan korvaamaan nykyisiä peilillisiä APS-C-kennoisia. Esim. 7D Mark II on kennon kokoa lukuun ottamatta 6D:tä pykälää kehittyneempi (ja ammattimaisempi) runko. En näe tässä kyllä minkäänlaista trendiä kinokennoisten suuntaan. Peilittömien kameroiden APS-C-kennojen kysyntä varmistaa, että niitä kehitetään, valmistetaan valtavia määriä ja hinta pysyy kilpailukykyisenä kinokokoon verrattuna. 6D on tehty harrastelijoille, jotka haluavat nimenomaan herkkyyttä ja täysikokoisen kennon muiden ominaisuuksien kustannuksella.

Jotkut jaksavat aina paasata jostain Mooren laista vähän joka asiaan, mikä liittyy elektroniikkaan. Mutta esim. CCD-skannerit ovat kehittyneet 10 vuoden aikana erittäin vähän. Tietokoneetkaan eivät kehity aiempaan tahtiin, kun kauppa ei käy. Tilalle tuli pitkälti kännykät ja tabletit. Jopa eläkeikäinen äitini käyttää älypuhelinta tietokoneen tilalla. Kuulemma lentoliputkin osti sillä ja tulosti myöhemmin. Meinasin jo muutama vuosi sitten ostaa 2 teran ulkoisen kiintolevyn, mutta jäi hankkimatta. Nykyään sellainen maksaa selvästi enemmän. Ainoastaan SSD-levyjen hinta on oleellisesti laskenut.

Sivukommenttina täytyy muuten ihmetellä, miksi tuolla erotetaan DSLR ja peilitön digikamera (ei-DSLR). Kun mun mielestä sitä peilitöntä (mutta etsimellistä) järjestelmäkameraa voisi kutsua edelleen peilittömäksi DSLR:ksi. Eikö sille kameratyypille ole mitään lyhennettä? Onko sillä määritelmän suhteen niin suurta merkitystä, tuleeko kuva etsimeen peilin vai pienen näytön kautta "heijastettuna". Sitten pitäisi vielä olla täsmällisempi nimitys järjestelmäkameralle, jossa "etsimenä" toimii pelkästään LCD-näyttö. Minkäköhän takia järjestelmäkameroita on alettu englanniksi kutsua Single-Lens Reflex -kameroiksi? Suomenkielinen nimitys järjestelmäkamera on paljon kuvaavampi. Englannin kielessä se voisi olla vaikka Interchangeable Lens Camera (ILC)........

jaahas, näköjään Wikipedia sanookin nykyään "mirrorless interchangeable-lens camera (MILC)", "Various alternative names exist including: compact system camera (CSC), mirrorless system camera (MSC), digital single lens mirrorless (DSLM), digital interchangeable-lens system camera, and electronic viewfinder with interchangeable lens (EVIL)" :-D Sorry tämä höpinä... :) Mutta joka tapauksessa en sieltäkään löytänyt selkeetä erottelua malleille, joissa on elektroninen etsin tai pelkästään LCD-näyttö. Käyttöä ajatellen tällä on mielestäni suuri merkitys. Päähän tukemalla kamera on paljon helpompi pitää vakaana kuin ojennettujen käsien varassa. Kirkkaassa valossa erillisestä etsimestä on myös hyötyä.

suosittelen Canonia kirjoitti:

Otin viestisi sen verran vakavissani, että lukaisin noita linkkien juttuja läpi. Asia kiinnostaa minuakin.

Et tainnut huomata, että Bob Atkinsin kirjoittama juttu on jotain 10 vuotta vanha. No toteutuivatko ennustukset? No ei! Ennustusten tekemisessä on olleellisinta katsoa aiempaa trendiä samassa kehitysketjussa. Filmi-APS:in tai varsinkin autojen sotkeminen digikameroihin oli amatöörimäistä. Samoin se, että sinä perustelet mielipidettäsi toisten mielipidekirjoituksilla etkä faktoilla. Wikipedian "Nikon-ennustuksestakin" puuttui lähde, joka sekin on ilmeisesti pelkkä ennuste.

Itse en usko, että kinokokoiset tulisivat kokonaan korvaamaan nykyisiä peilillisiä APS-C-kennoisia. Esim. 7D Mark II on kennon kokoa lukuun ottamatta 6D:tä pykälää kehittyneempi (ja ammattimaisempi) runko. En näe tässä kyllä minkäänlaista trendiä kinokennoisten suuntaan. Peilittömien kameroiden APS-C-kennojen kysyntä varmistaa, että niitä kehitetään, valmistetaan valtavia määriä ja hinta pysyy kilpailukykyisenä kinokokoon verrattuna. 6D on tehty harrastelijoille, jotka haluavat nimenomaan herkkyyttä ja täysikokoisen kennon muiden ominaisuuksien kustannuksella.

Jotkut jaksavat aina paasata jostain Mooren laista vähän joka asiaan, mikä liittyy elektroniikkaan. Mutta esim. CCD-skannerit ovat kehittyneet 10 vuoden aikana erittäin vähän. Tietokoneetkaan eivät kehity aiempaan tahtiin, kun kauppa ei käy. Tilalle tuli pitkälti kännykät ja tabletit. Jopa eläkeikäinen äitini käyttää älypuhelinta tietokoneen tilalla. Kuulemma lentoliputkin osti sillä ja tulosti myöhemmin. Meinasin jo muutama vuosi sitten ostaa 2 teran ulkoisen kiintolevyn, mutta jäi hankkimatta. Nykyään sellainen maksaa selvästi enemmän. Ainoastaan SSD-levyjen hinta on oleellisesti laskenut.

Sivukommenttina täytyy muuten ihmetellä, miksi tuolla erotetaan DSLR ja peilitön digikamera (ei-DSLR). Kun mun mielestä sitä peilitöntä (mutta etsimellistä) järjestelmäkameraa voisi kutsua edelleen peilittömäksi DSLR:ksi. Eikö sille kameratyypille ole mitään lyhennettä? Onko sillä määritelmän suhteen niin suurta merkitystä, tuleeko kuva etsimeen peilin vai pienen näytön kautta "heijastettuna". Sitten pitäisi vielä olla täsmällisempi nimitys järjestelmäkameralle, jossa "etsimenä" toimii pelkästään LCD-näyttö. Minkäköhän takia järjestelmäkameroita on alettu englanniksi kutsua Single-Lens Reflex -kameroiksi? Suomenkielinen nimitys järjestelmäkamera on paljon kuvaavampi. Englannin kielessä se voisi olla vaikka Interchangeable Lens Camera (ILC)........

jaahas, näköjään Wikipedia sanookin nykyään "mirrorless interchangeable-lens camera (MILC)", "Various alternative names exist including: compact system camera (CSC), mirrorless system camera (MSC), digital single lens mirrorless (DSLM), digital interchangeable-lens system camera, and electronic viewfinder with interchangeable lens (EVIL)" :-D Sorry tämä höpinä... :) Mutta joka tapauksessa en sieltäkään löytänyt selkeetä erottelua malleille, joissa on elektroninen etsin tai pelkästään LCD-näyttö. Käyttöä ajatellen tällä on mielestäni suuri merkitys. Päähän tukemalla kamera on paljon helpompi pitää vakaana kuin ojennettujen käsien varassa. Kirkkaassa valossa erillisestä etsimestä on myös hyötyä.

Lue lisää

Nuo Atkinsin ennustukset olivat aika epämääräisiä. Toisaalta hän sanoi, ettei kropilla ole tulevaisuutta. Toisaalta sanoi, että sillä on tulevaisuutta kuluttajakameroissa. Tässä tosin on eräs täsmällinen ennustus:

What will the DSLR lineup look like in 5 years time? I'm guessing a pro level DSLR, 36x24mm sensor and 24MP, a mid level DSLR 36x24mm sensor with 16MP, a prosumer level DSLR 36x24mm with a 12MP sensor and a consumer level DSLR, which maybe will still have a 22x15mm (APS-C) sensor but with 8MP."

Otetaan esimerkkejä:

EOS 1D MK III FF 21 MPix
EOS 5D MK II FF 21 Mpix
EOS 50D kroppi 15 Mpix
EOS 500D kroppi 15 Mpix
EOS 1000D kroppi 10 Mpix

Ainakin megapikseleissä hän meni pahasti metsään. Kennoko'oissa nyt osui hieman paremmin.

SLR tarkoittaa Single Lens Reflex eli peilitön ei voi olla SLR. Tässä suomen ja englannin kieli eroaa toisistaan jaottelussa. Englannissa jaottelu on siinä mikä tekniikka on, kun taas suomen kielessä jako perustuu objektiivin vaihdettavuuteen. Englannin kielessäkin on toki termi system camera, mutta sitä ei käytetä yleisesti yleisnimikkeenä kaikille järjestelmäkameroille.

Joskus tekniikan vaihtuessa vanha sana jää merkitsemään uutta tekniikkaa vaikka on sinänsä virheellinen. Klassinen esimerkki on "jääkaappi." tai tietysti itse sama "kamera". Kuitenkaan jos näin ei ole tapahtunut, ei kannata yrittää pakottaa termiä. Se aiheuttaa vain sekaannuksia.

Huomaa, että yksisilmäinen peiliheijastuskamera ei välttämättä ole järjestelmäkamera. Toki poikkeukset ovat harvassa, koska peilimekanismista on lähinnä haittaa kompaktissa. Kakisilmäiset (TRL) sen sijaan olivat yleensä kiinteällä objektiivilla.

Laitteissa, joilla on joku tietty vaatimus, joka niiden tulee täyttää, kehitys toki on pienempää. Kehitys tapahtuu lähinnä hinnassa. Kuluttajalaitteissa, joissa ei niin tarkkaa vaatimusta ole, kehitys on enemmän laadussa. Vuonna 1996 digijärkkärissä oli kuusi megapikseliä ja kompaktissa 0,5. Nyt kummassakin on n. 20. Hinta on järkkärissä laskenut n. 20-50 osaan. Kompaktissa ehkä 5-10 osaan. Järkkärissä laatu tulee ensin ja hinta on mitä on. Kompaksissa hinta tulee ensin ja laatu on mitä on.

suosittelen Canonia kirjoitti:

Otin viestisi sen verran vakavissani, että lukaisin noita linkkien juttuja läpi. Asia kiinnostaa minuakin.

Et tainnut huomata, että Bob Atkinsin kirjoittama juttu on jotain 10 vuotta vanha. No toteutuivatko ennustukset? No ei! Ennustusten tekemisessä on olleellisinta katsoa aiempaa trendiä samassa kehitysketjussa. Filmi-APS:in tai varsinkin autojen sotkeminen digikameroihin oli amatöörimäistä. Samoin se, että sinä perustelet mielipidettäsi toisten mielipidekirjoituksilla etkä faktoilla. Wikipedian "Nikon-ennustuksestakin" puuttui lähde, joka sekin on ilmeisesti pelkkä ennuste.

Itse en usko, että kinokokoiset tulisivat kokonaan korvaamaan nykyisiä peilillisiä APS-C-kennoisia. Esim. 7D Mark II on kennon kokoa lukuun ottamatta 6D:tä pykälää kehittyneempi (ja ammattimaisempi) runko. En näe tässä kyllä minkäänlaista trendiä kinokennoisten suuntaan. Peilittömien kameroiden APS-C-kennojen kysyntä varmistaa, että niitä kehitetään, valmistetaan valtavia määriä ja hinta pysyy kilpailukykyisenä kinokokoon verrattuna. 6D on tehty harrastelijoille, jotka haluavat nimenomaan herkkyyttä ja täysikokoisen kennon muiden ominaisuuksien kustannuksella.

Jotkut jaksavat aina paasata jostain Mooren laista vähän joka asiaan, mikä liittyy elektroniikkaan. Mutta esim. CCD-skannerit ovat kehittyneet 10 vuoden aikana erittäin vähän. Tietokoneetkaan eivät kehity aiempaan tahtiin, kun kauppa ei käy. Tilalle tuli pitkälti kännykät ja tabletit. Jopa eläkeikäinen äitini käyttää älypuhelinta tietokoneen tilalla. Kuulemma lentoliputkin osti sillä ja tulosti myöhemmin. Meinasin jo muutama vuosi sitten ostaa 2 teran ulkoisen kiintolevyn, mutta jäi hankkimatta. Nykyään sellainen maksaa selvästi enemmän. Ainoastaan SSD-levyjen hinta on oleellisesti laskenut.

Sivukommenttina täytyy muuten ihmetellä, miksi tuolla erotetaan DSLR ja peilitön digikamera (ei-DSLR). Kun mun mielestä sitä peilitöntä (mutta etsimellistä) järjestelmäkameraa voisi kutsua edelleen peilittömäksi DSLR:ksi. Eikö sille kameratyypille ole mitään lyhennettä? Onko sillä määritelmän suhteen niin suurta merkitystä, tuleeko kuva etsimeen peilin vai pienen näytön kautta "heijastettuna". Sitten pitäisi vielä olla täsmällisempi nimitys järjestelmäkameralle, jossa "etsimenä" toimii pelkästään LCD-näyttö. Minkäköhän takia järjestelmäkameroita on alettu englanniksi kutsua Single-Lens Reflex -kameroiksi? Suomenkielinen nimitys järjestelmäkamera on paljon kuvaavampi. Englannin kielessä se voisi olla vaikka Interchangeable Lens Camera (ILC)........

jaahas, näköjään Wikipedia sanookin nykyään "mirrorless interchangeable-lens camera (MILC)", "Various alternative names exist including: compact system camera (CSC), mirrorless system camera (MSC), digital single lens mirrorless (DSLM), digital interchangeable-lens system camera, and electronic viewfinder with interchangeable lens (EVIL)" :-D Sorry tämä höpinä... :) Mutta joka tapauksessa en sieltäkään löytänyt selkeetä erottelua malleille, joissa on elektroninen etsin tai pelkästään LCD-näyttö. Käyttöä ajatellen tällä on mielestäni suuri merkitys. Päähän tukemalla kamera on paljon helpompi pitää vakaana kuin ojennettujen käsien varassa. Kirkkaassa valossa erillisestä etsimestä on myös hyötyä.

Lue lisää

Et kenties tunne valokuvauksen historiaa erityisen hyvin, kun kirjoitit seuraavaa: "Minkäköhän takia järjestelmäkameroita on alettu englanniksi kutsua Single-Lens Reflex -kameroiksi?"

Syy on yksinkertaisesti se, että kerran kauan, kauan sitten muuan reportaasikuvauksessa käytetty kameratyyppi ei suinkaan ollut SLR, vaan pikemminkin "DLR", missä tuo "D" ei kuitenkaan tarkoita kameran digitaalisuutta, vaan sitä, että kamerassa oli kaksi objektiivia. Niistä toista käytettiin tähtäämiseen (pelititähtäimellä) ja toista itse filmin valottamiseen. Esimerkiksi käynee ehkä kuuluisin näistä kameroista, Rolleiflex.

okaro kirjoitti:

Nuo Atkinsin ennustukset olivat aika epämääräisiä. Toisaalta hän sanoi, ettei kropilla ole tulevaisuutta. Toisaalta sanoi, että sillä on tulevaisuutta kuluttajakameroissa. Tässä tosin on eräs täsmällinen ennustus:

What will the DSLR lineup look like in 5 years time? I'm guessing a pro level DSLR, 36x24mm sensor and 24MP, a mid level DSLR 36x24mm sensor with 16MP, a prosumer level DSLR 36x24mm with a 12MP sensor and a consumer level DSLR, which maybe will still have a 22x15mm (APS-C) sensor but with 8MP."

Otetaan esimerkkejä:

EOS 1D MK III FF 21 MPix
EOS 5D MK II FF 21 Mpix
EOS 50D kroppi 15 Mpix
EOS 500D kroppi 15 Mpix
EOS 1000D kroppi 10 Mpix

Ainakin megapikseleissä hän meni pahasti metsään. Kennoko'oissa nyt osui hieman paremmin.

SLR tarkoittaa Single Lens Reflex eli peilitön ei voi olla SLR. Tässä suomen ja englannin kieli eroaa toisistaan jaottelussa. Englannissa jaottelu on siinä mikä tekniikka on, kun taas suomen kielessä jako perustuu objektiivin vaihdettavuuteen. Englannin kielessäkin on toki termi system camera, mutta sitä ei käytetä yleisesti yleisnimikkeenä kaikille järjestelmäkameroille.

Joskus tekniikan vaihtuessa vanha sana jää merkitsemään uutta tekniikkaa vaikka on sinänsä virheellinen. Klassinen esimerkki on "jääkaappi." tai tietysti itse sama "kamera". Kuitenkaan jos näin ei ole tapahtunut, ei kannata yrittää pakottaa termiä. Se aiheuttaa vain sekaannuksia.

Huomaa, että yksisilmäinen peiliheijastuskamera ei välttämättä ole järjestelmäkamera. Toki poikkeukset ovat harvassa, koska peilimekanismista on lähinnä haittaa kompaktissa. Kakisilmäiset (TRL) sen sijaan olivat yleensä kiinteällä objektiivilla.

Laitteissa, joilla on joku tietty vaatimus, joka niiden tulee täyttää, kehitys toki on pienempää. Kehitys tapahtuu lähinnä hinnassa. Kuluttajalaitteissa, joissa ei niin tarkkaa vaatimusta ole, kehitys on enemmän laadussa. Vuonna 1996 digijärkkärissä oli kuusi megapikseliä ja kompaktissa 0,5. Nyt kummassakin on n. 20. Hinta on järkkärissä laskenut n. 20-50 osaan. Kompaktissa ehkä 5-10 osaan. Järkkärissä laatu tulee ensin ja hinta on mitä on. Kompaksissa hinta tulee ensin ja laatu on mitä on.

Lue lisää

"Huomaa, että yksisilmäinen peiliheijastuskamera ei välttämättä ole järjestelmäkamera."

Huomaa, että moni nykyisin "järjestelmäkameraksi" mainittu kamera jää varsin kauas perinteisten järjestelmäkameroiden ideasta. Tämä selittyyy osittain digitaalitekniikalla, mutta taitaa tähän liittyä hieman myös etsinprisman romantisointia. Monen DSLR-miehen idoli löytyy selvästi Michelangelo Antonionin ohjaamasta elokuvasta Blow-Up.

Muuten, Blow-Upin päähahmo, muuan valokuvaaja, ei myöskään käytä monen miehen haaveilemaa pitkää putkea... :D

Ozuko kirjoitti:

Et kenties tunne valokuvauksen historiaa erityisen hyvin, kun kirjoitit seuraavaa: "Minkäköhän takia järjestelmäkameroita on alettu englanniksi kutsua Single-Lens Reflex -kameroiksi?"

Syy on yksinkertaisesti se, että kerran kauan, kauan sitten muuan reportaasikuvauksessa käytetty kameratyyppi ei suinkaan ollut SLR, vaan pikemminkin "DLR", missä tuo "D" ei kuitenkaan tarkoita kameran digitaalisuutta, vaan sitä, että kamerassa oli kaksi objektiivia. Niistä toista käytettiin tähtäämiseen (pelititähtäimellä) ja toista itse filmin valottamiseen. Esimerkiksi käynee ehkä kuuluisin näistä kameroista, Rolleiflex.

Lue lisää

En väitä tuntevani historiaa erityisen hyvin – koulussa se oli yksi inhokkiaineistani. http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_single-lens_reflex_camera kertoo, että SLR:n historia alkaa jo camera obscurasta vuonna 1676 ja ensimmäinen patentti myönnettiin 1861. Teoriassa siis SLR-nimitystä voi pitää lähes yhtä vanhana kuin cameraa, joka on suomeksi "pimeä". Single Lens Reflex -nimitys ei sisällä mainintaa peilistä. Tarkoittaahan televisiokin alunperin systeemiä, jossa "näkymää" jossakin välitetään "kauaksi" sähköisesti (suorana lähetyksenä). Jos suomen kieleen olisi vakiintunut käännös "näköradio", niin kuinkahan hyvin se sopisi television nykyiseen käyttöön. Radion käyttö muuten on pysynyt lähes täysin samanlaisena. Tietokonenäytön, monitorin ja television raja on kuin veteen piirretty viiva. Juurikin se, että moni nimitys jää elämään tekniikan muuttuessa puoltaisi lyhenteen käyttöä myös peilittömistä järjestelmäkameroista. Ihmettelen miksi tässä ollaan niin ehdottomia. Peilitön kamera on mun mielestä todella typerä nimitys kameratyypille. Tarkoitetaanhan SLR:llä käytännössä nimenomaan kameraa, johon voi vaihtaa objektiiveja tekemättä muutoksia etsimeen. Tekniikkaa tuntematon toisaalta voisi luulla, että "single lens" tarkoittaa kameratyyppiä, jossa on yksi linssi, jota ei voi vaihtaa. TLR ja SLR termit eivät jaa järjestelmäkameroita ei ryhmiin, vaan käytännössä aiemmin lähes kaikki kompaktikamerat olivat TLR-kameroita. Niissä muuten oli hyvin tavallisesti zoom-objektiivi ja vastaava zoomaus oli myös optisessa etsimessä. Voi hyvinkin olla, että asia on selkeämpi englantia äidinkielenään puhuvalle.

Pysyttelemistä croppikennoissa puoltaa muuten myös se, että niissä teleen riittää lyhyempi polttoväli (samalla valovoimalla) ja terävyysalue on laajempi. Mitä herkkyyseroihin tulee, niin croppikennoista voitaisiin kyllä valmistaa ihan yhtä herkkiä kuin kinokokoisista, jos pikselin (tai oikeammin valoanturi, "senseli") koko olisi sama. Jotain 10 Mpx riittäisi hyvin eniten myydyille "objektiivi-kaupan-päälle"-kiteille, mutta esim. johonkin Nikonin halvimpaan malliin on tungettu järjettömät 24 Mpx. Canonin kinokennoisessa huippumallissa 1D:ssä on 18 Mpx. Jos nyt oikein lasken, niin (Canonin) APS-C-kennolla vastaavalla erottelulla sama tarkkuus saavutettaisiin 7,1 megapikselillä. Suurin osa ihmisistä on vaan niin vitun tyhmiä, että luulevat pikselien määrän olevan suorassa suhteessa kuvanlaatuun, vaikka obtiikan valmistuksessa ei tapahdu juuri ollenkaan kehitystä. Vai jäikö mulla jotain huomioonottamatta? Onko niin, että Canonin 6 tonnia maksavassa huippumallissa kennon resoluutio tekee L-sarjan objektiiveista "tarpeettoman tarkkoja" ja lasitavaraan sijoitetut rahat menevät hukkaan? Vai mitataanko noissa pikselimäärä eri tavalla?

suosittelen_Canonia kirjoitti:

En väitä tuntevani historiaa erityisen hyvin – koulussa se oli yksi inhokkiaineistani. http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_single-lens_reflex_camera kertoo, että SLR:n historia alkaa jo camera obscurasta vuonna 1676 ja ensimmäinen patentti myönnettiin 1861. Teoriassa siis SLR-nimitystä voi pitää lähes yhtä vanhana kuin cameraa, joka on suomeksi "pimeä". Single Lens Reflex -nimitys ei sisällä mainintaa peilistä. Tarkoittaahan televisiokin alunperin systeemiä, jossa "näkymää" jossakin välitetään "kauaksi" sähköisesti (suorana lähetyksenä). Jos suomen kieleen olisi vakiintunut käännös "näköradio", niin kuinkahan hyvin se sopisi television nykyiseen käyttöön. Radion käyttö muuten on pysynyt lähes täysin samanlaisena. Tietokonenäytön, monitorin ja television raja on kuin veteen piirretty viiva. Juurikin se, että moni nimitys jää elämään tekniikan muuttuessa puoltaisi lyhenteen käyttöä myös peilittömistä järjestelmäkameroista. Ihmettelen miksi tässä ollaan niin ehdottomia. Peilitön kamera on mun mielestä todella typerä nimitys kameratyypille. Tarkoitetaanhan SLR:llä käytännössä nimenomaan kameraa, johon voi vaihtaa objektiiveja tekemättä muutoksia etsimeen. Tekniikkaa tuntematon toisaalta voisi luulla, että "single lens" tarkoittaa kameratyyppiä, jossa on yksi linssi, jota ei voi vaihtaa. TLR ja SLR termit eivät jaa järjestelmäkameroita ei ryhmiin, vaan käytännössä aiemmin lähes kaikki kompaktikamerat olivat TLR-kameroita. Niissä muuten oli hyvin tavallisesti zoom-objektiivi ja vastaava zoomaus oli myös optisessa etsimessä. Voi hyvinkin olla, että asia on selkeämpi englantia äidinkielenään puhuvalle.

Pysyttelemistä croppikennoissa puoltaa muuten myös se, että niissä teleen riittää lyhyempi polttoväli (samalla valovoimalla) ja terävyysalue on laajempi. Mitä herkkyyseroihin tulee, niin croppikennoista voitaisiin kyllä valmistaa ihan yhtä herkkiä kuin kinokokoisista, jos pikselin (tai oikeammin valoanturi, "senseli") koko olisi sama. Jotain 10 Mpx riittäisi hyvin eniten myydyille "objektiivi-kaupan-päälle"-kiteille, mutta esim. johonkin Nikonin halvimpaan malliin on tungettu järjettömät 24 Mpx. Canonin kinokennoisessa huippumallissa 1D:ssä on 18 Mpx. Jos nyt oikein lasken, niin (Canonin) APS-C-kennolla vastaavalla erottelulla sama tarkkuus saavutettaisiin 7,1 megapikselillä. Suurin osa ihmisistä on vaan niin vitun tyhmiä, että luulevat pikselien määrän olevan suorassa suhteessa kuvanlaatuun, vaikka obtiikan valmistuksessa ei tapahdu juuri ollenkaan kehitystä. Vai jäikö mulla jotain huomioonottamatta? Onko niin, että Canonin 6 tonnia maksavassa huippumallissa kennon resoluutio tekee L-sarjan objektiiveista "tarpeettoman tarkkoja" ja lasitavaraan sijoitetut rahat menevät hukkaan? Vai mitataanko noissa pikselimäärä eri tavalla?

Lue lisää

Hieman tuon "Single Lens Reflex"-käsitteen merkityksestä:

1. "Single Lens" --> Yksisilmäinen (käyttää kerralla yhtä objektiivia)
2. "Reflex" --> to reflect --> heijastaa, kuvastaa --> Kuvastin eli peili.

Esittämääsi päättelyä soveltaen voidaan myös väittää, että auton historia alkaa jo pyörän keksimisestä tuhansia vuosia sitten...