KEKKOSEN PERINTÖ KUNNIAAN

voisi ottaa mallia !

Vesivoiman merkitys oli keskeinen aina 1980-luvulle saakka. Sen jälkeen vesivoiman osuus sähköntuotannossa on pudonnut noin 90 %:n osuudesta lähelle 15 %:n osuutta, vaikka vesivoiman määrä on hieman kasvanut. Tämä kertoo siitä, että Suomessa on rajallinen määrä vesivoimaa ja pääosa siitä on siis jo hyödynnettynä.

Pohjoisen vesivoima on ollut erityisen tärkeää juuri pohjoiselle Suomelle. Ilman sitä Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa olisivat vieläkin enemmän autiomaata ja erämaata kuin mitä ne nyt ovat. Teollista keskittymistä eteläiseen Suomeen se ei ole kyennyt kuitenkaan estämään. Teollistumisen painopiste oli alusta asti Tampereella ja sen eteläpuoleisessa Suomessa. Tämä johtui tietysti siitä, että etelästä oli suorimmat yhteyden markkinoille. Suomen vientimarkkinathan eivät ole koskaan sijainneet Pohjoisnavan suunnassa.

Rakentamisen maltti tarkoitti vielä Kekkosen aikakaudella sitä, etteivät teollisuuden omistajat ja työntekijät ulosmittaisi liian suurta osaa tuotannon hedelmistä. Tuotannon kasvun tuloksia nimittäin tarvittiin edelleen investointeihin pääomaköyhässä maassa. Pääomaköyhyyden vuoksi valtio olikin mukana keskeisenä toimijana investoinneissa. Nykyisin valtiota ei tähän tarvita, kun pääomista ei enää ole pulaa ja Suomen luottokelpoisuus on hyvä.

>>>Kekkonen toimi teollisuuden alalla lähinnä aluepoliitikkona eli vaati teollisuuden hajasijoittamista.<<<

Uuden rakentaminen ei varsinaisesti sisälly hajasijoittamisen käsitteeseen ja Kekkosen teollisuuspolitiikkahan oli nimenomaan uuden suurteollisuuden luomista. Nämä suuret uudet investoinnit tehtiin 1940-1970-luvuilla pääasiassa perustamalla valtionyhtiöitä, mikä taas juontaa pääasiassa yksityisten sijoitusmarkkinoiden suppeuteen, osittain niiden uskalluksen puutteeseen ja osittain sotakorvausten suorittamiseen.

Ei valtiolla ollut omia erityisintressejä perustaa sellu- ja paperi- ja metallitehtaita. Lannoiteteollisuus on siinä rajoilla, kun on räjähdeteollisuuden serkku ja toisaalta lannoitteiden valmistus oli välttämätöntä elintarvikkeiden omavaraisuusasteen kohentamisessa. Useissa muissakin länsimaissa lannoiteteollisuus syntyi joko valtion toimesta tai sen tuella.

Aluepoliittisista syistä perustettu teollisuus, kuten Uudenkaupungin autotehdas ja Imatran kuvaputkitehdas, on erittäin pieni vähemmistö valtion teollisuusinvestoinneista kokonaisuudessaan. Mutta lähtökohta niissäkin oli sama, eli yksityinen pääoma ei uskaltautunut uusille aloille, vaan halusi pelata varman päälle ja jatkaa perinteisillä. Valtion rohkeus voidaan kyseenlaistaa, mutta ei tuomita, vaikka ei sataprosenttisesti onnistunutkaan. Kuvaputkitehdas kaatui tuoreeltaan, mutta autotehdas jatkaa toimintaansa värikkäiden vaiheiden jälkeen edelleen.

Sinulla on hieman erikoinen käsitys kepusta suhteessa teollisuuteen. Kaikki muut kepun kritisoijat tällä palstalla ovat arvostelleet puoluetta siitä, että se on nimenomaan halusi tukea ja kannustaa maakuntien teollistumista niin, että töitä riittäisi kotiseudulla niille maataloissa asuneille, jotka eivät halunneet tai voineet toimia enää alkutuotannon parissa.