Ulospuhalluksen lämpötila

Ei ole kokemusta, mutta eiköhän tuo Swego e120 toimi aivan samalla tavalla kuin pyöriväkennoiset yleensäkin.

En kyllä oikein tiedä miksi Pingviinistä hajoaisi hihnat, tai niitä pyörittävät moottorit. Kennon pyörittäminenhän nyt ei hirveästi tehoja kaipaile. Joku 25W moottori, joka pyörittää kuminauhaa. En oikein ymmärrä miksi hihnan kestävyys olisi ongelma, eikä ainakaan kustannus.

Enervent oli tosiaan aikoinaan oma puljunsa kunnes Ensto osti sen.

Taitaa olla nykyaikana vaikeeta löytää sitä laatua, mulla on toi LTR-3 vuodelta 2002 ja on vielä suomalaista laatu työtä, eli onhan se joskus ollut oma yritys.
Kenno on siis pyörinyt jo 13 vuotta ja edelleen sama hihna ja moottori, vain poistopuhaltimeen on tarvinut laakerit vaihtaa kun alkoivat pitämään ääntä.

LTR-6 kirjoitti:

Ei ole kokemusta, mutta eiköhän tuo Swego e120 toimi aivan samalla tavalla kuin pyöriväkennoiset yleensäkin.

En kyllä oikein tiedä miksi Pingviinistä hajoaisi hihnat, tai niitä pyörittävät moottorit. Kennon pyörittäminenhän nyt ei hirveästi tehoja kaipaile. Joku 25W moottori, joka pyörittää kuminauhaa. En oikein ymmärrä miksi hihnan kestävyys olisi ongelma, eikä ainakaan kustannus.

Enervent oli tosiaan aikoinaan oma puljunsa kunnes Ensto osti sen.

Lue lisää

Pinviinissä on jäätymissuoja oletuksena kokonaan pois käytöstä, tarvittaessa sen voi ottaa jumpperia siirtämällä käyttöön jolloin se päästää jäteilman "vain" -8c asteeseen. Normaalikäytössä tuota ei tarvitse ottaa käyttöön. Tarkoitettu jos talossa on uima-allas tai jotain vastaavaa suurta kosteusrasitetta.
Swegonin R120 taasen pätkii ohjekirjan mukaan tulopuhallinta aina niin että jäteilma ei laske ikinä alle -4c asteen.

eroakin on kirjoitti:

Pinviinissä on jäätymissuoja oletuksena kokonaan pois käytöstä, tarvittaessa sen voi ottaa jumpperia siirtämällä käyttöön jolloin se päästää jäteilman "vain" -8c asteeseen. Normaalikäytössä tuota ei tarvitse ottaa käyttöön. Tarkoitettu jos talossa on uima-allas tai jotain vastaavaa suurta kosteusrasitetta.
Swegonin R120 taasen pätkii ohjekirjan mukaan tulopuhallinta aina niin että jäteilma ei laske ikinä alle -4c asteen.

Lue lisää

Mikäköhän on tuossa Swegon R120 idea tuossa -4 asteessa. En kyllä itse keksi. Pitääpä tutustua aiheeseen.

kuutio-ilto kirjoitti:

Ihmetyttää miten valmistaja voi kehua konetta A energialuokan matalaenergiailmanvaihtokoneena kun sähkövastus tehoa on 2400 wattia, ei vaikuta kovin taloudelliselta, onhan se tosi että noilla sähkövastuksilla kone pystytään pitämään jäätymättömänä.

kuutio-ilto kirjoitti:

Älä pohjoisessa ainakaan sekoa noihin kuutiokoneisiin. Kuutiokone ei jäädy, mutta se johtuu siitä että se sulatetaan puskemalla lämmöt harakoille. Ei aukinainen ikkunakaan jäädy umpeen.
Roottorikone voi joskus harvoin jäätyä, vaikka runsaan saunomisen yhteydessä. Normaalitilanteessa ei.

lämmöt talteen kirjoitti:

Taitaa olla nykyaikana vaikeeta löytää sitä laatua, mulla on toi LTR-3 vuodelta 2002 ja on vielä suomalaista laatu työtä, eli onhan se joskus ollut oma yritys.
Kenno on siis pyörinyt jo 13 vuotta ja edelleen sama hihna ja moottori, vain poistopuhaltimeen on tarvinut laakerit vaihtaa kun alkoivat pitämään ääntä.

Lue lisää

Enerventin pingviinit aika heikkoja. Itselläni kesti alle kaks vuotta ja hajosi emolevy. Meni onneksi takuuseen.
naapurilla pingviini oli paketista otettuna heti rikki. Poistopuhallin pyöri täysillä. Vaihtoivat emolevyn.
työkaverilla kesti pingviini muutaman kuukauden. Tuli sama vika kuin naapurilla. Emolevy meni vaihtoon. Kaks viikkoa ja taas sama ongelma ja emolevyn vaihto

rakentelija00000 kirjoitti:

Älä pohjoisessa ainakaan sekoa noihin kuutiokoneisiin. Kuutiokone ei jäädy, mutta se johtuu siitä että se sulatetaan puskemalla lämmöt harakoille. Ei aukinainen ikkunakaan jäädy umpeen.
Roottorikone voi joskus harvoin jäätyä, vaikka runsaan saunomisen yhteydessä. Normaalitilanteessa ei.

Lue lisää

Se jujuhan on, ett kuutio jäätyy herkästi -> koneet varustetaan aina sulatustoiminnoilla.

Kieputin ei jäädy kovin herkästi, joten PIENTEN koneiden kohdalla luotetaan hyvään tuuriin.... ja tosiaan kovilla pakkasilla & kosteuskuormilla käy ns. kylmät. Yksi kollega ainakin kehui mokanneensa kunnolla, kun speksasi taannoin kieputtimia jonkin hiihtokeskuksen kelomökkeihin. Esilämmittimet niihin piti jälkikäteen lisätä!

Isoit kiekkokoneet varustetaan aina ja poikkeuksetta kiekon pyörimisnopeussäädöllä. Kierroslukua pienentämällä saadaan LTO-hyötysuhdetta laskettua ja huurteet sulatettua. Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.

Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa.

Noita esi/jälkilämmitystehoja on täysin turha tuijottaa. Joten näihin tuloilman lämpötilahyötysuhteeseen kieputinuskikset aina takertuu. Helpompi kusettaa itseää... tuloilman lämpötilahyötysuhteenhan saa kauniiksi, kun 1) säätää poistoilmavirran paljon tuloilmavirtaa suuremmaksi ja 2) antaa LTO:n vetää umpijäähän ja käy välillä sulattamassa sen saunassa...

Oikeasti pitäisi katsoa vuosihyötysuhdetta. Siinä tulee automaattisesti huomioitua myös sulatuksen vaatimat hyötysuhdeheikennykset.

pyörällä päästään kirjoitti:

Se jujuhan on, ett kuutio jäätyy herkästi -> koneet varustetaan aina sulatustoiminnoilla.

Kieputin ei jäädy kovin herkästi, joten PIENTEN koneiden kohdalla luotetaan hyvään tuuriin.... ja tosiaan kovilla pakkasilla & kosteuskuormilla käy ns. kylmät. Yksi kollega ainakin kehui mokanneensa kunnolla, kun speksasi taannoin kieputtimia jonkin hiihtokeskuksen kelomökkeihin. Esilämmittimet niihin piti jälkikäteen lisätä!

Isoit kiekkokoneet varustetaan aina ja poikkeuksetta kiekon pyörimisnopeussäädöllä. Kierroslukua pienentämällä saadaan LTO-hyötysuhdetta laskettua ja huurteet sulatettua. Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.

Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa.

Noita esi/jälkilämmitystehoja on täysin turha tuijottaa. Joten näihin tuloilman lämpötilahyötysuhteeseen kieputinuskikset aina takertuu. Helpompi kusettaa itseää... tuloilman lämpötilahyötysuhteenhan saa kauniiksi, kun 1) säätää poistoilmavirran paljon tuloilmavirtaa suuremmaksi ja 2) antaa LTO:n vetää umpijäähän ja käy välillä sulattamassa sen saunassa...

Oikeasti pitäisi katsoa vuosihyötysuhdetta. Siinä tulee automaattisesti huomioitua myös sulatuksen vaatimat hyötysuhdeheikennykset.

Lue lisää

BTW totuuden nimissä pitää mainita, että pienten kuutiokoneidenkin sulatustoiminto on varsin alkeellinen. Pahimmillaan vaan tulopuhallin seis (= korvausilma rakenteiden läpi) ja parhaimmillaankin moottoripellillä tehty ohitus. Mutta esilämmitys hoitaakin homman fiksusti, tuloilmaa pätkimättä & portaattomasti säätyen. Eli tämä pitäisi kylmässä ilmastossa aina olla...

Isommissa koneissa sulatus tehdään lohkopelleillä, jolloin on esim. vain 1/3-osa LTO:sta kerrallaan pois pelistä.

pyörällä päästään kirjoitti:

Se jujuhan on, ett kuutio jäätyy herkästi -> koneet varustetaan aina sulatustoiminnoilla.

Kieputin ei jäädy kovin herkästi, joten PIENTEN koneiden kohdalla luotetaan hyvään tuuriin.... ja tosiaan kovilla pakkasilla & kosteuskuormilla käy ns. kylmät. Yksi kollega ainakin kehui mokanneensa kunnolla, kun speksasi taannoin kieputtimia jonkin hiihtokeskuksen kelomökkeihin. Esilämmittimet niihin piti jälkikäteen lisätä!

Isoit kiekkokoneet varustetaan aina ja poikkeuksetta kiekon pyörimisnopeussäädöllä. Kierroslukua pienentämällä saadaan LTO-hyötysuhdetta laskettua ja huurteet sulatettua. Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.

Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa.

Noita esi/jälkilämmitystehoja on täysin turha tuijottaa. Joten näihin tuloilman lämpötilahyötysuhteeseen kieputinuskikset aina takertuu. Helpompi kusettaa itseää... tuloilman lämpötilahyötysuhteenhan saa kauniiksi, kun 1) säätää poistoilmavirran paljon tuloilmavirtaa suuremmaksi ja 2) antaa LTO:n vetää umpijäähän ja käy välillä sulattamassa sen saunassa...

Oikeasti pitäisi katsoa vuosihyötysuhdetta. Siinä tulee automaattisesti huomioitua myös sulatuksen vaatimat hyötysuhdeheikennykset.

Lue lisää

Kirjoituksesi on kyllä enemmän kuin vähän tarkoituksenhakuinen.

Kuutiokone tarvitee pakkaskaudella aina, siis aina, sulatustoimintoa toimiakseen. Pyöriväkennoinen taas ei tarvitse kuin poikkusoloissa. Tämä kun puhutaan tavallisista pientaloista.

Se, että pyöriväkennoisen saa jäätymään erikoisoloissa, tai väärin käyttämällä ei tee kuutiosta yhtään sen parempaa.

Vuokrattava laskettelmökki on juuri tällainen erikoistapaus. Jos joku tällaiseen suunnittelee kiekkokoneen, niin voi olla ammattilainen, mutta ei ammattitaitoinen.

Rinteen jälkeen mökki täynnä märkiä vaatteita, vedetään kaljaa ja saunotaan 3h. Samalla poltetaan takassa motti puita kun niistä kerran on vuokrassa maksettu. Aivan varmasti pyöriväkennoinen jäätyy ilman etuvastusta.

Vuosihyötysuhde on hieman hämäävä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on aivan toimiva, mutta mitä paremmin eristetty talo sen huonommin se kuvaa todellisuutta.

Valokennoilla ohjatut kuutiokeet ovat erinomainen parannus kunhan valokennot saadaan toimimaan. Toistaiseksi näin ei näytä tapahtuneen, mutta eiköhän nuo laitteet ala parantua kun aikaa kuluu.

"Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa."

??? Kerrotko kuinka tavallisessa pientalossa toimivan pyöriväkennoisen huurteenesto toimii tämän mukaan? Kuinka LTO:n tehoa heikennetään?

Tuloilmavirtaa ei tosiaan kannata tuijjottaa. Se on asiasta ymmärtämättömien huijausta ja sen voi tehdä helposti kuten kirjoitat.

LTR-6 kirjoitti:

Kirjoituksesi on kyllä enemmän kuin vähän tarkoituksenhakuinen.

Kuutiokone tarvitee pakkaskaudella aina, siis aina, sulatustoimintoa toimiakseen. Pyöriväkennoinen taas ei tarvitse kuin poikkusoloissa. Tämä kun puhutaan tavallisista pientaloista.

Se, että pyöriväkennoisen saa jäätymään erikoisoloissa, tai väärin käyttämällä ei tee kuutiosta yhtään sen parempaa.

Vuokrattava laskettelmökki on juuri tällainen erikoistapaus. Jos joku tällaiseen suunnittelee kiekkokoneen, niin voi olla ammattilainen, mutta ei ammattitaitoinen.

Rinteen jälkeen mökki täynnä märkiä vaatteita, vedetään kaljaa ja saunotaan 3h. Samalla poltetaan takassa motti puita kun niistä kerran on vuokrassa maksettu. Aivan varmasti pyöriväkennoinen jäätyy ilman etuvastusta.

Vuosihyötysuhde on hieman hämäävä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on aivan toimiva, mutta mitä paremmin eristetty talo sen huonommin se kuvaa todellisuutta.

Valokennoilla ohjatut kuutiokeet ovat erinomainen parannus kunhan valokennot saadaan toimimaan. Toistaiseksi näin ei näytä tapahtuneen, mutta eiköhän nuo laitteet ala parantua kun aikaa kuluu.

"Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa."

??? Kerrotko kuinka tavallisessa pientalossa toimivan pyöriväkennoisen huurteenesto toimii tämän mukaan? Kuinka LTO:n tehoa heikennetään?

Tuloilmavirtaa ei tosiaan kannata tuijjottaa. Se on asiasta ymmärtämättömien huijausta ja sen voi tehdä helposti kuten kirjoitat.

Lue lisää

> Rinteen jälkeen mökki täynnä märkiä vaatteita, vedetään kaljaa ja saunotaan 3h. Samalla poltetaan takassa motti puita kun niistä kerran on vuokrassa maksettu. Aivan varmasti pyöriväkennoinen jäätyy ilman etuvastusta.

Niin, iso OK-talo on varmasti hyvä käyttökohde kiekolle, mutta vähän skeptinen olisin myös pienten rivi- ja kerrostaloasuntojen suhteen. Jos KAIKKI LTO:n läpi johdettava poistoilma tulee kylppäristä saunasta, niin eikö se aika kosteaa ole? Näihin tarkoitetuissa koneissahan on keksitty johtaa liesikuvun poisto LTO:n ohi eikä nykyään ole vaatehuoneet muotia = poistoja on vain keittö KPH sauna.

Toisaalta pienissä kämpissä ei taida niitä saunojia montaa olla & iv-kerroin on korkea, joten kosteuspiikit ovat lyhytkestoisia..

> ??? Kerrotko kuinka tavallisessa pientalossa toimivan pyöriväkennoisen huurteenesto toimii tämän mukaan? Kuinka LTO:n tehoa heikennetään?

Pienten koneiden tapauksessa eräänlaisella ohitussäädöllä - tuloilmapuhaltimen kierroslukua tiputetaan tai puhallin sammutetaan hetkeksi kokonaan, mutta poisto pyörii normaaliteholla -> rakennuksen alipaineisuus kasvaa ja (entistä suurempi) osa ilmasta otetaan nyt LTO:n ohi, rakenteiden vuotoina. (Mikä on aika pyllystä, kun rupeaa pukkaamaan kylmää ilmaa ovien raoista tms. juuri kovimmilla pakkasilla).

Kun tuloilmavirta on paljon poistoilmavirtaa pienempi, ei kaikkea poistoilman lämpöä saada millään talteen - eihän sitä tuloilmaa pystytä poistoa kuumemmaksi lämmittämään. Siis jäteilman lämpötila nousee ja jäteilman lämpötilahyötysuhde laskee.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde sen sijaan hämäävästi nousee ao. tilanteessa.... jälleen yksi syy, miksi sitä ei pitäisi tuijottaa.

> Vuosihyötysuhde on hieman hämäävä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on aivan toimiva, mutta mitä paremmin eristetty talo sen huonommin se kuvaa todellisuutta.

Tätä en nyt ymmärrä. Vuosihyötysuhde nimenomaan ottaa huomioon em. sulatustoimintojen aiheuttaman hyötysuhdeheikennyksen. Ihan samalla lailla se puree uudessakin talossa.

> Valokennoilla ohjatut kuutiokeet ovat erinomainen parannus kunhan valokennot saadaan toimimaan. Toistaiseksi näin ei näytä tapahtuneen, mutta eiköhän nuo laitteet ala parantua kun aikaa kuluu.

Ideana tosiaan loistava, sulatellaan vain todellisen tarpeen mukaan eikä varmuuden vuoksi (=lämpötilaohjaus), mutta käytännön toiminnasta on paljon pahaa kuulunut. Ja itselleni ihan uutena tietona eräältä konevalmistajalta tuli, ettei paine-eroakaan enää suositella kriteeriksi... liekö senkin toimivuudessa ollut ongelmia?

Jäljelle jää esilämmitys. Termostaatit ovat yksinkertaisia, halpoja & luotettavia ja termostaatilla saa tuloilman esilämmitettyä just tarpeen mukaan sellaiseen lämpötilaan, ettei LTO huurru. Tässäkin tosin mokaillaan - moni näyttää uskovan, että ilma pitää esilämmittää plussalle huurteen ehkäisemiseksi. Ehei, lämpötila saa olla pakkasella. Kuinka paljon, riippuu sitten LTO:n tyypistä/huurtumisherkkyydestä ja poistoilman lämpötilasta & kosteudesta. Suht kuivan poistoilman voi levysiirtimelläkin vetää pakkasen puolelle, mutta varman päälle pelattaessa pitäisi levysiirtimen jäteilman olla pari astetta plussalla ... mikä voi sitten tarkoittaa, että perinteiselle kuutiosiirtimelle saa syöttää min -7°C ilmaa, tehokkaalle vastavirtasiirtimelle -2 °C ilmaa ja kiekolle sitten -15 tjsp.

Esilämmitys on oikeasti fiksu ratkaisu ja sehän on näihin pikku koneisiin helppo järjestää, kun hommaan riittää joku 0,5-1 kW sähkövastus. Isoissa koneissa tätä ei käytetä, vaikka hyödyllinen se niissäkin olisi, kun ole kovin muodikasta laitella jotain 100 kW sähköpattereita.... ja nestekiertoisena tämä taas vaatisi jäätymättömän nesteen & oman lämmönsiirtimensä.

ohitussäätö kirjoitti:

> Rinteen jälkeen mökki täynnä märkiä vaatteita, vedetään kaljaa ja saunotaan 3h. Samalla poltetaan takassa motti puita kun niistä kerran on vuokrassa maksettu. Aivan varmasti pyöriväkennoinen jäätyy ilman etuvastusta.

Niin, iso OK-talo on varmasti hyvä käyttökohde kiekolle, mutta vähän skeptinen olisin myös pienten rivi- ja kerrostaloasuntojen suhteen. Jos KAIKKI LTO:n läpi johdettava poistoilma tulee kylppäristä saunasta, niin eikö se aika kosteaa ole? Näihin tarkoitetuissa koneissahan on keksitty johtaa liesikuvun poisto LTO:n ohi eikä nykyään ole vaatehuoneet muotia = poistoja on vain keittö KPH sauna.

Toisaalta pienissä kämpissä ei taida niitä saunojia montaa olla & iv-kerroin on korkea, joten kosteuspiikit ovat lyhytkestoisia..

> ??? Kerrotko kuinka tavallisessa pientalossa toimivan pyöriväkennoisen huurteenesto toimii tämän mukaan? Kuinka LTO:n tehoa heikennetään?

Pienten koneiden tapauksessa eräänlaisella ohitussäädöllä - tuloilmapuhaltimen kierroslukua tiputetaan tai puhallin sammutetaan hetkeksi kokonaan, mutta poisto pyörii normaaliteholla -> rakennuksen alipaineisuus kasvaa ja (entistä suurempi) osa ilmasta otetaan nyt LTO:n ohi, rakenteiden vuotoina. (Mikä on aika pyllystä, kun rupeaa pukkaamaan kylmää ilmaa ovien raoista tms. juuri kovimmilla pakkasilla).

Kun tuloilmavirta on paljon poistoilmavirtaa pienempi, ei kaikkea poistoilman lämpöä saada millään talteen - eihän sitä tuloilmaa pystytä poistoa kuumemmaksi lämmittämään. Siis jäteilman lämpötila nousee ja jäteilman lämpötilahyötysuhde laskee.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde sen sijaan hämäävästi nousee ao. tilanteessa.... jälleen yksi syy, miksi sitä ei pitäisi tuijottaa.

> Vuosihyötysuhde on hieman hämäävä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on aivan toimiva, mutta mitä paremmin eristetty talo sen huonommin se kuvaa todellisuutta.

Tätä en nyt ymmärrä. Vuosihyötysuhde nimenomaan ottaa huomioon em. sulatustoimintojen aiheuttaman hyötysuhdeheikennyksen. Ihan samalla lailla se puree uudessakin talossa.

> Valokennoilla ohjatut kuutiokeet ovat erinomainen parannus kunhan valokennot saadaan toimimaan. Toistaiseksi näin ei näytä tapahtuneen, mutta eiköhän nuo laitteet ala parantua kun aikaa kuluu.

Ideana tosiaan loistava, sulatellaan vain todellisen tarpeen mukaan eikä varmuuden vuoksi (=lämpötilaohjaus), mutta käytännön toiminnasta on paljon pahaa kuulunut. Ja itselleni ihan uutena tietona eräältä konevalmistajalta tuli, ettei paine-eroakaan enää suositella kriteeriksi... liekö senkin toimivuudessa ollut ongelmia?

Jäljelle jää esilämmitys. Termostaatit ovat yksinkertaisia, halpoja & luotettavia ja termostaatilla saa tuloilman esilämmitettyä just tarpeen mukaan sellaiseen lämpötilaan, ettei LTO huurru. Tässäkin tosin mokaillaan - moni näyttää uskovan, että ilma pitää esilämmittää plussalle huurteen ehkäisemiseksi. Ehei, lämpötila saa olla pakkasella. Kuinka paljon, riippuu sitten LTO:n tyypistä/huurtumisherkkyydestä ja poistoilman lämpötilasta & kosteudesta. Suht kuivan poistoilman voi levysiirtimelläkin vetää pakkasen puolelle, mutta varman päälle pelattaessa pitäisi levysiirtimen jäteilman olla pari astetta plussalla ... mikä voi sitten tarkoittaa, että perinteiselle kuutiosiirtimelle saa syöttää min -7°C ilmaa, tehokkaalle vastavirtasiirtimelle -2 °C ilmaa ja kiekolle sitten -15 tjsp.

Esilämmitys on oikeasti fiksu ratkaisu ja sehän on näihin pikku koneisiin helppo järjestää, kun hommaan riittää joku 0,5-1 kW sähkövastus. Isoissa koneissa tätä ei käytetä, vaikka hyödyllinen se niissäkin olisi, kun ole kovin muodikasta laitella jotain 100 kW sähköpattereita.... ja nestekiertoisena tämä taas vaatisi jäätymättömän nesteen & oman lämmönsiirtimensä.

Lue lisää

"Niin, iso OK-talo on varmasti hyvä käyttökohde kiekolle, mutta vähän skeptinen olisin myös pienten rivi- ja kerrostaloasuntojen suhteen. Jos KAIKKI LTO:n läpi johdettava poistoilma tulee kylppäristä saunasta, niin eikö se aika kosteaa ole? Näihin tarkoitetuissa koneissahan on keksitty johtaa liesikuvun poisto LTO:n ohi eikä nykyään ole vaatehuoneet muotia = poistoja on vain keittö KPH sauna."

Niin. Kaikkea poistoilmaa ei johdeta kylppäristä ja saunasta. Jos näin tehtäisiin se olisi suunnitteluvirhe.

Se, että keittiön liesituuletin on yhdistetty pienissä (ja joskus isommissakin) kerrostaloasunnoissa IV- koneeseen ei ole jäätymisen vuoksi tehty ratkaisu vaan yksinkertaisesti se on kustannuskysymys. Säästetään yksi kanavisto ja lisäksi liesituulettimen hinta.

Kerrostaloasunnoissa käytetään levysiirtimiä myös samasta syystä. Ne ovat huomattavasti halvempia. Pientä kiekkokonetta ei kyseiseen tarkoitukseen edes valmisteta.

Teknisesti ajateltuna liesituulettimen yhdistäminen LTO:hon ei ole ikinä hyvä ratkaisu ja tätä tulisi välttää.


"Tätä en nyt ymmärrä. Vuosihyötysuhde nimenomaan ottaa huomioon em. sulatustoimintojen aiheuttaman hyötysuhdeheikennyksen. Ihan samalla lailla se puree uudessakin talossa."

Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa. Uudet talot tarvitsevat LTO:ta huomattavasti myöhemmin. Vuosihyötysuhdetta tällöin nostaa aika jolloin LTO:ta ei käytetä. Mitä paremmin eristetty talo sen myöhemmin LTO kytketään päälle. Näin hyvin eristetyissä taloissa tärkein kriteeri todellisessa hyötysuhteessa on tuijottaa enemmän hyötysuhdetta pakkauskautena.

Tavallisissa vanhoissa taloissa vuosihyötysuhde on hyvä mittari.

"Tässäkin tosin mokaillaan - moni näyttää uskovan, että ilma pitää esilämmittää plussalle huurteen ehkäisemiseksi. Ehei, lämpötila saa olla pakkasella. Kuinka paljon, riippuu sitten LTO:n tyypistä/huurtumisherkkyydestä ja poistoilman lämpötilasta & kosteudesta. "

Ei aivan näin. Koneen pitää myös jotenkin tietää, että kenno huurtuu. Kuten edellä totesimme molemmat, niin valokennoratkaisut eivät käytännössä toimi. Sama paineron mittaamisessa. Ratkaisuksi on jäänyt se, että kenno pidetään sulana varmuuden vuoksi ettei se jäädy. Koska kuutiokoneen kenno pyrkii rakenteen vuoksi jäätymään enemmän yhdestä nurkastaan pidetään jäteilman lämpötila usein 4- 7 haarukassa pakkasilla.

"ilmaa ja kiekolle sitten -15 tjsp."

Tuo -15 ei ole mikään raja kennon jäätymiselle. Itse asiassa kyseistä arvoa on aika hankala alittaa muuten kuin todella kovilla pakkasilla. Silti -15 ei ole mikään raja- arvo. Useimmissa kiekkokoneissa ei kennon jäätymisestoa ole olemassa, tai se ei ole päällä. Ja kone pukkaa iloisesti ulos kylmempää jäteilmaa.

"Esilämmitys on oikeasti fiksu ratkaisu ja sehän on näihin pikku koneisiin helppo järjestää, kun hommaan riittää joku 0,5-1 kW sähkövastus. Isoissa koneissa tätä ei käytetä, vaikka hyödyllinen se niissäkin olisi, kun ole kovin muodikasta laitella jotain 100 kW sähköpattereita.... ja nestekiertoisena tämä taas vaatisi jäätymättömän nesteen & oman lämmönsiirtimensä. "

Esilämmitys on fiksu ratkaisu kuutiokoneisiin. Kiekkokoneissa huomattavasti fiksumpi ratkaisu on kiekon pyörintänopeuden hidastaminen. En tiedä miksi Enervent on toteuttanut ratkaisun tuloilmaa pätkimällä. Ehkä syynä on hinta. Kiekon moottori on halvempi tehdä vakiopyörimisellä. Pätkiminen kuitenkin on aina huono ratkaisu.

Ja edelleen. Tavallisissa pientaloissa kiekkokone ei jäädy muuta kuin väärällä suunnittelulla, toteutuksella, tai käytöllä.

Kun edellä mainitsit olevasi suunnittelija, niin sallinet, että epäilen tätä. Kirjoituksessasi on ollut sen verran virheitä.

LTR-6 kirjoitti:

"Niin, iso OK-talo on varmasti hyvä käyttökohde kiekolle, mutta vähän skeptinen olisin myös pienten rivi- ja kerrostaloasuntojen suhteen. Jos KAIKKI LTO:n läpi johdettava poistoilma tulee kylppäristä saunasta, niin eikö se aika kosteaa ole? Näihin tarkoitetuissa koneissahan on keksitty johtaa liesikuvun poisto LTO:n ohi eikä nykyään ole vaatehuoneet muotia = poistoja on vain keittö KPH sauna."

Niin. Kaikkea poistoilmaa ei johdeta kylppäristä ja saunasta. Jos näin tehtäisiin se olisi suunnitteluvirhe.

Se, että keittiön liesituuletin on yhdistetty pienissä (ja joskus isommissakin) kerrostaloasunnoissa IV- koneeseen ei ole jäätymisen vuoksi tehty ratkaisu vaan yksinkertaisesti se on kustannuskysymys. Säästetään yksi kanavisto ja lisäksi liesituulettimen hinta.

Kerrostaloasunnoissa käytetään levysiirtimiä myös samasta syystä. Ne ovat huomattavasti halvempia. Pientä kiekkokonetta ei kyseiseen tarkoitukseen edes valmisteta.

Teknisesti ajateltuna liesituulettimen yhdistäminen LTO:hon ei ole ikinä hyvä ratkaisu ja tätä tulisi välttää.


"Tätä en nyt ymmärrä. Vuosihyötysuhde nimenomaan ottaa huomioon em. sulatustoimintojen aiheuttaman hyötysuhdeheikennyksen. Ihan samalla lailla se puree uudessakin talossa."

Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa. Uudet talot tarvitsevat LTO:ta huomattavasti myöhemmin. Vuosihyötysuhdetta tällöin nostaa aika jolloin LTO:ta ei käytetä. Mitä paremmin eristetty talo sen myöhemmin LTO kytketään päälle. Näin hyvin eristetyissä taloissa tärkein kriteeri todellisessa hyötysuhteessa on tuijottaa enemmän hyötysuhdetta pakkauskautena.

Tavallisissa vanhoissa taloissa vuosihyötysuhde on hyvä mittari.

"Tässäkin tosin mokaillaan - moni näyttää uskovan, että ilma pitää esilämmittää plussalle huurteen ehkäisemiseksi. Ehei, lämpötila saa olla pakkasella. Kuinka paljon, riippuu sitten LTO:n tyypistä/huurtumisherkkyydestä ja poistoilman lämpötilasta & kosteudesta. "

Ei aivan näin. Koneen pitää myös jotenkin tietää, että kenno huurtuu. Kuten edellä totesimme molemmat, niin valokennoratkaisut eivät käytännössä toimi. Sama paineron mittaamisessa. Ratkaisuksi on jäänyt se, että kenno pidetään sulana varmuuden vuoksi ettei se jäädy. Koska kuutiokoneen kenno pyrkii rakenteen vuoksi jäätymään enemmän yhdestä nurkastaan pidetään jäteilman lämpötila usein 4- 7 haarukassa pakkasilla.

"ilmaa ja kiekolle sitten -15 tjsp."

Tuo -15 ei ole mikään raja kennon jäätymiselle. Itse asiassa kyseistä arvoa on aika hankala alittaa muuten kuin todella kovilla pakkasilla. Silti -15 ei ole mikään raja- arvo. Useimmissa kiekkokoneissa ei kennon jäätymisestoa ole olemassa, tai se ei ole päällä. Ja kone pukkaa iloisesti ulos kylmempää jäteilmaa.

"Esilämmitys on oikeasti fiksu ratkaisu ja sehän on näihin pikku koneisiin helppo järjestää, kun hommaan riittää joku 0,5-1 kW sähkövastus. Isoissa koneissa tätä ei käytetä, vaikka hyödyllinen se niissäkin olisi, kun ole kovin muodikasta laitella jotain 100 kW sähköpattereita.... ja nestekiertoisena tämä taas vaatisi jäätymättömän nesteen & oman lämmönsiirtimensä. "

Esilämmitys on fiksu ratkaisu kuutiokoneisiin. Kiekkokoneissa huomattavasti fiksumpi ratkaisu on kiekon pyörintänopeuden hidastaminen. En tiedä miksi Enervent on toteuttanut ratkaisun tuloilmaa pätkimällä. Ehkä syynä on hinta. Kiekon moottori on halvempi tehdä vakiopyörimisellä. Pätkiminen kuitenkin on aina huono ratkaisu.

Ja edelleen. Tavallisissa pientaloissa kiekkokone ei jäädy muuta kuin väärällä suunnittelulla, toteutuksella, tai käytöllä.

Kun edellä mainitsit olevasi suunnittelija, niin sallinet, että epäilen tätä. Kirjoituksessasi on ollut sen verran virheitä.

Lue lisää

> Se, että keittiön liesituuletin on yhdistetty pienissä (ja joskus isommissakin) kerrostaloasunnoissa IV- koneeseen ei ole jäätymisen vuoksi tehty ratkaisu vaan yksinkertaisesti se on kustannuskysymys. Säästetään yksi kanavisto ja lisäksi liesituulettimen hinta.

Ei kerrostaloon liesituulettimia voi laittaa. Kanavat veisi liikaa tilaa & mistä pieneen asuntoon saataisiin korvausilmaa liki 100 l/s? Normaali ilmanvaihtomäärähän on jotain /-30 l/s luokkaa... ei riittäisi mikään pienen iv-koneen "takkatehostuskaan" moiseen!

Eli se vaihtoehto olisi tehostusohjattu liesikupu keittiöiden yhteispoistokanava huippari. Eipä se poistoilmavirta näinkään sen kummempi olisi kuin käytettäessä iv-koneeseen liitettyä kupua. Tällaisessa kämpässä tuli jokunen vuosi asuttua ja ihan OK-ratkaisu tämäkin oli. Ainakin verrattuna siihen perinteiseen kello-ohjattuun kon. poistoon... Ainoa moka oli palikkatason iv-kone, joka sulatteli LTO:n pistelemällä tuloilmaa seis.

> Pientä kiekkokonetta ei kyseiseen tarkoitukseen edes valmisteta.

Ai, mikä tällainen sitten on? Eikä ole muistaakseni edes ainutkertainen tapaus ts. muitakin löytyy
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Pyorivakennoiset-R-sarja/CASA-R85-Premium/

> Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa.

Paskat on. Ensinnäkin, vuosihyötysuhde perustuu poistoilman lämpötilahyötysuhteeseen, joka kuvaa ilmanvaihdon lämpöhäviötä. Sitäpä ei saakaan tulo/poistoilmavirtojen suhteella kikkailemalla kauniiksi ja poistoilmavirran ollessa tuloilmavirtaa piemempi, poiston lämpötilahyötysuhde on pienempi kuin tuloilman lämpötilahyötysuhde, jota amatöörit pelkästään tuijottaa.

Laskenta tehdään mittausten/mallinnuksen perusteella useilla eri ulkolämpötiloilla ja tässä kohtaa huomioidaan todellinen jäteilman lämpötila - siis mihin mahd. sulatustoiminnot sen rajaavat. Lopuksi tuloksia painotetaan eri lämpötilojen pysyvyydellä -> saadaan vuosihyötysuhde, joka kertoo, kuinka suuri osa lämmöstä keskimäärin saadaan talteen. Sulatustoiminnot huomioituina. Silloin kun sulatusta ei tarvita, talteenoton määrän näkee suoraan (nimellisestä) jäteilman lämpötilahyötysuhteesta.

Itseasiassa Enerventin sivustolla on hyötysuhdelaskuri, jota klikkailemalla aukeaa jopa nämä painotustaulukot... Ja näköjään sinne voi laittaa lämpötilaohjatun sulatuksenkin mukaan laskelmiin. Oletuksena on -10°C jäteilman lämpötilarajoitus. Varmaankin ihan huvin vuoksi?

> Ratkaisuksi on jäänyt se, että kenno pidetään sulana varmuuden vuoksi ettei se jäädy.

Juu, sitähän esilämmitys juuri tekee eli pidetään olosuhteet sellaisina, etti huurretta muodostu. Oli tarvetta tai ei. Mutta saman tekee myös koneen sisäänrakennettu huurtumisen esto, mikäli ohjaus on hoidettu termostaatilla. Ero on ainoastaan siinä, että huurtumisen esto on harvoin toteutettu fiksusti = ohituspellillä, mikä ei pienennä tuloilmavirtaa ja revi kylmää korvausilmaa rakenteiden läpi, kuten tulopuhaltimen kierrolukusäätö tai pätkiminen pois päältä.

Huurtumisen mittaus olisi fiksuinta, mutta pomminvarmaa ratkaisua ei näytä olevan.

> Tuo -15 ei ole mikään raja kennon jäätymiselle.

Nuo arvot olivat kaikki hihasta ravisteltuja ja aika varman päälle. Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen).

> Esilämmitys on fiksu ratkaisu kuutiokoneisiin. Kiekkokoneissa huomattavasti fiksumpi ratkaisu on kiekon pyörintänopeuden hidastaminen.

Pyörimisnopeussäätö olisi muutenkin hyvä - sillä saisi säädettyä tuloilman lämpötilan just halutuksi myös kevät- ja syyskeleillä, joilla täysillä toimiva LTO lämmittää jo liikaa.

Nykypäivänä moottorien kierroslukusäädön ei pitäisi olla enää rakettiteknologiaa. Puhaltimissa säätö jo on ja samoin se löytyy jo parinkymmenen watin kiertovesipumpuista yms.

ohitussäätö kirjoitti:

> Se, että keittiön liesituuletin on yhdistetty pienissä (ja joskus isommissakin) kerrostaloasunnoissa IV- koneeseen ei ole jäätymisen vuoksi tehty ratkaisu vaan yksinkertaisesti se on kustannuskysymys. Säästetään yksi kanavisto ja lisäksi liesituulettimen hinta.

Ei kerrostaloon liesituulettimia voi laittaa. Kanavat veisi liikaa tilaa & mistä pieneen asuntoon saataisiin korvausilmaa liki 100 l/s? Normaali ilmanvaihtomäärähän on jotain /-30 l/s luokkaa... ei riittäisi mikään pienen iv-koneen "takkatehostuskaan" moiseen!

Eli se vaihtoehto olisi tehostusohjattu liesikupu keittiöiden yhteispoistokanava huippari. Eipä se poistoilmavirta näinkään sen kummempi olisi kuin käytettäessä iv-koneeseen liitettyä kupua. Tällaisessa kämpässä tuli jokunen vuosi asuttua ja ihan OK-ratkaisu tämäkin oli. Ainakin verrattuna siihen perinteiseen kello-ohjattuun kon. poistoon... Ainoa moka oli palikkatason iv-kone, joka sulatteli LTO:n pistelemällä tuloilmaa seis.

> Pientä kiekkokonetta ei kyseiseen tarkoitukseen edes valmisteta.

Ai, mikä tällainen sitten on? Eikä ole muistaakseni edes ainutkertainen tapaus ts. muitakin löytyy
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Pyorivakennoiset-R-sarja/CASA-R85-Premium/

> Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa.

Paskat on. Ensinnäkin, vuosihyötysuhde perustuu poistoilman lämpötilahyötysuhteeseen, joka kuvaa ilmanvaihdon lämpöhäviötä. Sitäpä ei saakaan tulo/poistoilmavirtojen suhteella kikkailemalla kauniiksi ja poistoilmavirran ollessa tuloilmavirtaa piemempi, poiston lämpötilahyötysuhde on pienempi kuin tuloilman lämpötilahyötysuhde, jota amatöörit pelkästään tuijottaa.

Laskenta tehdään mittausten/mallinnuksen perusteella useilla eri ulkolämpötiloilla ja tässä kohtaa huomioidaan todellinen jäteilman lämpötila - siis mihin mahd. sulatustoiminnot sen rajaavat. Lopuksi tuloksia painotetaan eri lämpötilojen pysyvyydellä -> saadaan vuosihyötysuhde, joka kertoo, kuinka suuri osa lämmöstä keskimäärin saadaan talteen. Sulatustoiminnot huomioituina. Silloin kun sulatusta ei tarvita, talteenoton määrän näkee suoraan (nimellisestä) jäteilman lämpötilahyötysuhteesta.

Itseasiassa Enerventin sivustolla on hyötysuhdelaskuri, jota klikkailemalla aukeaa jopa nämä painotustaulukot... Ja näköjään sinne voi laittaa lämpötilaohjatun sulatuksenkin mukaan laskelmiin. Oletuksena on -10°C jäteilman lämpötilarajoitus. Varmaankin ihan huvin vuoksi?

> Ratkaisuksi on jäänyt se, että kenno pidetään sulana varmuuden vuoksi ettei se jäädy.

Juu, sitähän esilämmitys juuri tekee eli pidetään olosuhteet sellaisina, etti huurretta muodostu. Oli tarvetta tai ei. Mutta saman tekee myös koneen sisäänrakennettu huurtumisen esto, mikäli ohjaus on hoidettu termostaatilla. Ero on ainoastaan siinä, että huurtumisen esto on harvoin toteutettu fiksusti = ohituspellillä, mikä ei pienennä tuloilmavirtaa ja revi kylmää korvausilmaa rakenteiden läpi, kuten tulopuhaltimen kierrolukusäätö tai pätkiminen pois päältä.

Huurtumisen mittaus olisi fiksuinta, mutta pomminvarmaa ratkaisua ei näytä olevan.

> Tuo -15 ei ole mikään raja kennon jäätymiselle.

Nuo arvot olivat kaikki hihasta ravisteltuja ja aika varman päälle. Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen).

> Esilämmitys on fiksu ratkaisu kuutiokoneisiin. Kiekkokoneissa huomattavasti fiksumpi ratkaisu on kiekon pyörintänopeuden hidastaminen.

Pyörimisnopeussäätö olisi muutenkin hyvä - sillä saisi säädettyä tuloilman lämpötilan just halutuksi myös kevät- ja syyskeleillä, joilla täysillä toimiva LTO lämmittää jo liikaa.

Nykypäivänä moottorien kierroslukusäädön ei pitäisi olla enää rakettiteknologiaa. Puhaltimissa säätö jo on ja samoin se löytyy jo parinkymmenen watin kiertovesipumpuista yms.

Lue lisää

Eli kerrostalon liesituuletin on juurikin kustannuskysymys.

"Normaali ilmanvaihtomäärähän on jotain /-30 l/s luokkaa" ja kuitenkin

"Ai, mikä tällainen sitten on? Eikä ole muistaakseni edes ainutkertainen tapaus ts. muitakin löytyy
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Pyorivakennoiset-R-sarja/CASA-R85-Premium/"

Eiköhän kyseinen kone ole aivan ylimitoitettu pieneen kerrostaloasuntoon? Kone lisäksi hinnaltaan moninkertainen pieneen kuutiokoneeseen verrattuna.


"> Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa.

Paskat on."

Kerrotkin sitten varmaan kuinka sisälämpötila muuttuu kyseisessä mittauksessa.

"Itseasiassa Enerventin sivustolla on hyötysuhdelaskuri, jota klikkailemalla aukeaa jopa nämä painotustaulukot... Ja näköjään sinne voi laittaa lämpötilaohjatun sulatuksenkin mukaan laskelmiin. Oletuksena on -10°C jäteilman lämpötilarajoitus. Varmaankin ihan huvin vuoksi?"

Tuollainen laskuri olisi hyvä muillakin, varsinkin jos nämä olisi puolueettomasti mitattu ja näin vertailukelpoisia eri laitetoimittajien välillä.

Miksikö lämpötilarajoitin on oletuksena? Voisin veikata, että näin valmistaja säästyy osasta vinkujista. Miksi sinun mielestä se on?

"Juu, sitähän esilämmitys juuri tekee eli pidetään olosuhteet sellaisina, etti huurretta muodostu. Oli tarvetta tai ei. "

Etulämmityksen tehtävä on sulattaa kenno. Aivan toinen asia on koska se on päällä. Se, että etuvastus aina varmuuden vuoksi on päällä ei ole hyvä tapa energiatehokkuuden kannalta, mutta toimintavarma kylläkin.

" Ero on ainoastaan siinä, että huurtumisen esto on harvoin toteutettu fiksusti = ohituspellillä, mikä ei pienennä tuloilmavirtaa ja revi kylmää korvausilmaa rakenteiden läpi, kuten tulopuhaltimen kierrolukusäätö tai pätkiminen pois päältä."

Miksi ohituspelti on fiksumpi kuin etulämmitys? Siinähän kenno ohitetaan jolloin sisälle puhaltaa kylmää ilmaa. Hyötysuhteeltaan ratkaisuissa ei ole eroa.

"Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen)."

Mistä tämä tulee? Kyllähän ristivirtakenno alkaa vetämään jäähän huomattavasti aikaisemmin kylmimmästä nurkastaan. Sinänsä nurkan jäätyminen on huono, että se alkaa kuristamaan ulosmenevää ilmavirtaa jolloin kenno alkaa vetämään jäähän yhä nopeammin jos olosuhteet eivät muutu.

Sinänsä nurkinkurista, että vastavirtakennolla tämä jäätymisraja on pienempi paremman hyötysuhteensa seurauksena. Eli paremman hyötysuhteen kenno vetää aikaisemmin jäähän.

"Pyörimisnopeussäätö olisi muutenkin hyvä - sillä saisi säädettyä tuloilman lämpötilan just halutuksi myös kevät- ja syyskeleillä, joilla täysillä toimiva LTO lämmittää jo liikaa."

Totta. Voisi veikkailla, että jossakin vaiheessa kennoa pyörittävää moottoria aletaan säätämään. Moottorin aika pienikokoinen, joten isoa kustannusta siitä ei luulisi syntyvän.

LTR-6 kirjoitti:

Eli kerrostalon liesituuletin on juurikin kustannuskysymys.

"Normaali ilmanvaihtomäärähän on jotain /-30 l/s luokkaa" ja kuitenkin

"Ai, mikä tällainen sitten on? Eikä ole muistaakseni edes ainutkertainen tapaus ts. muitakin löytyy
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Pyorivakennoiset-R-sarja/CASA-R85-Premium/"

Eiköhän kyseinen kone ole aivan ylimitoitettu pieneen kerrostaloasuntoon? Kone lisäksi hinnaltaan moninkertainen pieneen kuutiokoneeseen verrattuna.


"> Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa.

Paskat on."

Kerrotkin sitten varmaan kuinka sisälämpötila muuttuu kyseisessä mittauksessa.

"Itseasiassa Enerventin sivustolla on hyötysuhdelaskuri, jota klikkailemalla aukeaa jopa nämä painotustaulukot... Ja näköjään sinne voi laittaa lämpötilaohjatun sulatuksenkin mukaan laskelmiin. Oletuksena on -10°C jäteilman lämpötilarajoitus. Varmaankin ihan huvin vuoksi?"

Tuollainen laskuri olisi hyvä muillakin, varsinkin jos nämä olisi puolueettomasti mitattu ja näin vertailukelpoisia eri laitetoimittajien välillä.

Miksikö lämpötilarajoitin on oletuksena? Voisin veikata, että näin valmistaja säästyy osasta vinkujista. Miksi sinun mielestä se on?

"Juu, sitähän esilämmitys juuri tekee eli pidetään olosuhteet sellaisina, etti huurretta muodostu. Oli tarvetta tai ei. "

Etulämmityksen tehtävä on sulattaa kenno. Aivan toinen asia on koska se on päällä. Se, että etuvastus aina varmuuden vuoksi on päällä ei ole hyvä tapa energiatehokkuuden kannalta, mutta toimintavarma kylläkin.

" Ero on ainoastaan siinä, että huurtumisen esto on harvoin toteutettu fiksusti = ohituspellillä, mikä ei pienennä tuloilmavirtaa ja revi kylmää korvausilmaa rakenteiden läpi, kuten tulopuhaltimen kierrolukusäätö tai pätkiminen pois päältä."

Miksi ohituspelti on fiksumpi kuin etulämmitys? Siinähän kenno ohitetaan jolloin sisälle puhaltaa kylmää ilmaa. Hyötysuhteeltaan ratkaisuissa ei ole eroa.

"Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen)."

Mistä tämä tulee? Kyllähän ristivirtakenno alkaa vetämään jäähän huomattavasti aikaisemmin kylmimmästä nurkastaan. Sinänsä nurkan jäätyminen on huono, että se alkaa kuristamaan ulosmenevää ilmavirtaa jolloin kenno alkaa vetämään jäähän yhä nopeammin jos olosuhteet eivät muutu.

Sinänsä nurkinkurista, että vastavirtakennolla tämä jäätymisraja on pienempi paremman hyötysuhteensa seurauksena. Eli paremman hyötysuhteen kenno vetää aikaisemmin jäähän.

"Pyörimisnopeussäätö olisi muutenkin hyvä - sillä saisi säädettyä tuloilman lämpötilan just halutuksi myös kevät- ja syyskeleillä, joilla täysillä toimiva LTO lämmittää jo liikaa."

Totta. Voisi veikkailla, että jossakin vaiheessa kennoa pyörittävää moottoria aletaan säätämään. Moottorin aika pienikokoinen, joten isoa kustannusta siitä ei luulisi syntyvän.

Lue lisää

Ainakin meilla ltr-3 ede säätää kiekon pyrimisnopeutta kun ulkolämpötila nousee yli 8asteen. Tuota aste rajaa johon asti on talteenotto pakko 100% voi muuttaa tehtaan huolto valikosta.

pyörällä päästään kirjoitti:

Se jujuhan on, ett kuutio jäätyy herkästi -> koneet varustetaan aina sulatustoiminnoilla.

Kieputin ei jäädy kovin herkästi, joten PIENTEN koneiden kohdalla luotetaan hyvään tuuriin.... ja tosiaan kovilla pakkasilla & kosteuskuormilla käy ns. kylmät. Yksi kollega ainakin kehui mokanneensa kunnolla, kun speksasi taannoin kieputtimia jonkin hiihtokeskuksen kelomökkeihin. Esilämmittimet niihin piti jälkikäteen lisätä!

Isoit kiekkokoneet varustetaan aina ja poikkeuksetta kiekon pyörimisnopeussäädöllä. Kierroslukua pienentämällä saadaan LTO-hyötysuhdetta laskettua ja huurteet sulatettua. Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.

Kaikki, toistan kaikki, poikkeuksetta, huurteenestoratkaisut perustuvat siihen, että lämmöntalteenoton tehon heikennetään, tavalla tai tosilla -> jäteilman lämpötila nousee -> LTO ei huurru / jo muodostunut huurre sulaa.

Noita esi/jälkilämmitystehoja on täysin turha tuijottaa. Joten näihin tuloilman lämpötilahyötysuhteeseen kieputinuskikset aina takertuu. Helpompi kusettaa itseää... tuloilman lämpötilahyötysuhteenhan saa kauniiksi, kun 1) säätää poistoilmavirran paljon tuloilmavirtaa suuremmaksi ja 2) antaa LTO:n vetää umpijäähän ja käy välillä sulattamassa sen saunassa...

Oikeasti pitäisi katsoa vuosihyötysuhdetta. Siinä tulee automaattisesti huomioitua myös sulatuksen vaatimat hyötysuhdeheikennykset.

Lue lisää

Meillä Oulun vieressä LTR6 eikä ole vielä jäätymistä hoxittu kertaakaan 2 ekan käyttövuoden aikana (koputan puuta).

>Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.
? Miksi Ei ??
Jos poistoilma on kosteaa niin kieputinhan on paras, eikö?
Ja likainen ilma menee suodattimen läpi ennen LTO:ta, joten miten se vois haitata?

ohitussäätö kirjoitti:

> Rinteen jälkeen mökki täynnä märkiä vaatteita, vedetään kaljaa ja saunotaan 3h. Samalla poltetaan takassa motti puita kun niistä kerran on vuokrassa maksettu. Aivan varmasti pyöriväkennoinen jäätyy ilman etuvastusta.

Niin, iso OK-talo on varmasti hyvä käyttökohde kiekolle, mutta vähän skeptinen olisin myös pienten rivi- ja kerrostaloasuntojen suhteen. Jos KAIKKI LTO:n läpi johdettava poistoilma tulee kylppäristä saunasta, niin eikö se aika kosteaa ole? Näihin tarkoitetuissa koneissahan on keksitty johtaa liesikuvun poisto LTO:n ohi eikä nykyään ole vaatehuoneet muotia = poistoja on vain keittö KPH sauna.

Toisaalta pienissä kämpissä ei taida niitä saunojia montaa olla & iv-kerroin on korkea, joten kosteuspiikit ovat lyhytkestoisia..

> ??? Kerrotko kuinka tavallisessa pientalossa toimivan pyöriväkennoisen huurteenesto toimii tämän mukaan? Kuinka LTO:n tehoa heikennetään?

Pienten koneiden tapauksessa eräänlaisella ohitussäädöllä - tuloilmapuhaltimen kierroslukua tiputetaan tai puhallin sammutetaan hetkeksi kokonaan, mutta poisto pyörii normaaliteholla -> rakennuksen alipaineisuus kasvaa ja (entistä suurempi) osa ilmasta otetaan nyt LTO:n ohi, rakenteiden vuotoina. (Mikä on aika pyllystä, kun rupeaa pukkaamaan kylmää ilmaa ovien raoista tms. juuri kovimmilla pakkasilla).

Kun tuloilmavirta on paljon poistoilmavirtaa pienempi, ei kaikkea poistoilman lämpöä saada millään talteen - eihän sitä tuloilmaa pystytä poistoa kuumemmaksi lämmittämään. Siis jäteilman lämpötila nousee ja jäteilman lämpötilahyötysuhde laskee.

Tuloilman lämpötilahyötysuhde sen sijaan hämäävästi nousee ao. tilanteessa.... jälleen yksi syy, miksi sitä ei pitäisi tuijottaa.

> Vuosihyötysuhde on hieman hämäävä. Vanhoissa rakennuksissa tämä on aivan toimiva, mutta mitä paremmin eristetty talo sen huonommin se kuvaa todellisuutta.

Tätä en nyt ymmärrä. Vuosihyötysuhde nimenomaan ottaa huomioon em. sulatustoimintojen aiheuttaman hyötysuhdeheikennyksen. Ihan samalla lailla se puree uudessakin talossa.

> Valokennoilla ohjatut kuutiokeet ovat erinomainen parannus kunhan valokennot saadaan toimimaan. Toistaiseksi näin ei näytä tapahtuneen, mutta eiköhän nuo laitteet ala parantua kun aikaa kuluu.

Ideana tosiaan loistava, sulatellaan vain todellisen tarpeen mukaan eikä varmuuden vuoksi (=lämpötilaohjaus), mutta käytännön toiminnasta on paljon pahaa kuulunut. Ja itselleni ihan uutena tietona eräältä konevalmistajalta tuli, ettei paine-eroakaan enää suositella kriteeriksi... liekö senkin toimivuudessa ollut ongelmia?

Jäljelle jää esilämmitys. Termostaatit ovat yksinkertaisia, halpoja & luotettavia ja termostaatilla saa tuloilman esilämmitettyä just tarpeen mukaan sellaiseen lämpötilaan, ettei LTO huurru. Tässäkin tosin mokaillaan - moni näyttää uskovan, että ilma pitää esilämmittää plussalle huurteen ehkäisemiseksi. Ehei, lämpötila saa olla pakkasella. Kuinka paljon, riippuu sitten LTO:n tyypistä/huurtumisherkkyydestä ja poistoilman lämpötilasta & kosteudesta. Suht kuivan poistoilman voi levysiirtimelläkin vetää pakkasen puolelle, mutta varman päälle pelattaessa pitäisi levysiirtimen jäteilman olla pari astetta plussalla ... mikä voi sitten tarkoittaa, että perinteiselle kuutiosiirtimelle saa syöttää min -7°C ilmaa, tehokkaalle vastavirtasiirtimelle -2 °C ilmaa ja kiekolle sitten -15 tjsp.

Esilämmitys on oikeasti fiksu ratkaisu ja sehän on näihin pikku koneisiin helppo järjestää, kun hommaan riittää joku 0,5-1 kW sähkövastus. Isoissa koneissa tätä ei käytetä, vaikka hyödyllinen se niissäkin olisi, kun ole kovin muodikasta laitella jotain 100 kW sähköpattereita.... ja nestekiertoisena tämä taas vaatisi jäätymättömän nesteen & oman lämmönsiirtimensä.

Lue lisää

"= poistoja on vain keittö KPH sauna"

Tähän asti luin ja totesin, että et näköjään ymmärrä aiheesta juurikaan, vaan haluat väitellä väittelemisen ilosta.

pyöriipyöriipyörii kirjoitti:

Meillä Oulun vieressä LTR6 eikä ole vielä jäätymistä hoxittu kertaakaan 2 ekan käyttövuoden aikana (koputan puuta).

>Eikä kieputtimia ylipäätään kannata laittaa paikkoihin, missä poistoilma on kosteaa/likaista.
? Miksi Ei ??
Jos poistoilma on kosteaa niin kieputinhan on paras, eikö?
Ja likainen ilma menee suodattimen läpi ennen LTO:ta, joten miten se vois haitata?

Lue lisää

Jos poistoilma on hyvin kosteaa ja LTO jäähdyttää sen pakkasen puolelle, niin mihin se kosteus menee? Osan saa tietty haihdutettua tuloilmaan, mutta ei se tuloilma yhtä lämpimäksi lämpene kuin poistoilma, joten sinne ei kaikkea saa hukattua. Lopputulos: koneeseen kertyy jäätä.

Sitäpaitsi, niissä tapauksissa, missä sisällä on hyvin kosteaa (uimahallit yms.) niin sitä kosteutta halutaan yleensä vähentää ilmanvaihdolla. Kosteuden palautus tuloilmanaan on tällöin haitallinen ominaisuus.

> Ja likainen ilma menee suodattimen läpi ennen LTO:ta, joten miten se vois haitata?

Tolla logiikalla ei tarvita ilmanvaihtoa ollenkaan, pelkkä ilmaa suodattava puhdistin riittää. (Näinhän moni ILPin hankkinut kuvitteleekin, ei tarvi enää ilmanvaihtoa ollenkaan, kun on "ilmanpuhdistin" eli sähkösuodatin sisäyksikössä).

Tässä tulee uskikselle järkyttävä tieto: kiekkosiirtimissä voi jopa 10 % poistoilman kaasumaisista epäpuhtauksista päästä tuloilman joukkoon. Osa menee kiekon ilmavuotoina (tähän vaikuttaa paljon puhaltimien sijoittelu), osa kiekon ilmakanavissa. Kanavathat ovat täynnä poistoilmaa just sillä hetkellä kun kiekon ao. osa kiepsahtaa koneen poistoilmapuolelta tuloilmapuolelle.

Isoissa koneissa käytetään ns. puhtaaksipuhallussektoria, mutta sekään ei pelaa täydellisesti. Ohuissa kanavissa virtaus on laminaarista ts. niiden aikalailla kolmiomaisten kanavien nurkissa nopeus on aina nolla kaasumolekyylit liikkuvatkin vain pitoisuuserojen & diffuusion voimin. Eli sitä lyhyestä "huuhtelusta" huolimatta kanaviin jää aina pieni osa poistoilman kaasuista jäljelle, mikä aiheuttaa parin prosentin siirtymää.

Em. syistä kieputtimia ei saa (rak. määr. D2) käyttää kohteissa, joissa poistoilma on likaista tai hajujen siirtymisestä voi olla haittaa. Siis keittiöiden, WC tilojen yms. poistoilmaa ei kieputtimen läpi eikä kieputtimia saa käyttää useaa asuntoa palvelevissa iv-koneissa. Hyvä nyrkkisääntö: kieputinta voi käyttää kohteissa, joissa olisi myös mahdollista käyttää palautusilmaa.

Pieniä lievennyksiä tosin on - yksittäistä asuntoa palvelevassa koneessa kieputin on sallittu, vaikka siihen johdettaisiin WC & KPH poistoilma. Ja saa toimistoissa yms. myös kieputinpoistoon liittää WC-tiloja, jos niiden poistoilmavirta on hyvin vähäinen verrattuna kokonaisilmavirtaan.

Tosin erittäin likaisen tai vaarallisen (esim. laboratoriotilojen kohdepoistot) tapauksessa ei voi käyttää edes levysiirtimiäkään, koska niissä / iv-koneessa ylipäätään voi olla pieniä ilmavuotoja. Varman päälle pelattaessa täytyy olla nestekiertoinen LTO ja tulo&poistokoneet toisistaan erillään, jolloin ei ole pelkoa sisäisistä ilmavuodoista.

LTR-6 kirjoitti:

Eli kerrostalon liesituuletin on juurikin kustannuskysymys.

"Normaali ilmanvaihtomäärähän on jotain /-30 l/s luokkaa" ja kuitenkin

"Ai, mikä tällainen sitten on? Eikä ole muistaakseni edes ainutkertainen tapaus ts. muitakin löytyy
http://www.swegon.com/fi/Tuotteet/Asuntoilmanvaihto/Ilmanvaihtolaitteet/Pyorivakennoiset-R-sarja/CASA-R85-Premium/"

Eiköhän kyseinen kone ole aivan ylimitoitettu pieneen kerrostaloasuntoon? Kone lisäksi hinnaltaan moninkertainen pieneen kuutiokoneeseen verrattuna.


"> Vuosihyötysuhde on mitattu aina vakiossa lämpötilassa.

Paskat on."

Kerrotkin sitten varmaan kuinka sisälämpötila muuttuu kyseisessä mittauksessa.

"Itseasiassa Enerventin sivustolla on hyötysuhdelaskuri, jota klikkailemalla aukeaa jopa nämä painotustaulukot... Ja näköjään sinne voi laittaa lämpötilaohjatun sulatuksenkin mukaan laskelmiin. Oletuksena on -10°C jäteilman lämpötilarajoitus. Varmaankin ihan huvin vuoksi?"

Tuollainen laskuri olisi hyvä muillakin, varsinkin jos nämä olisi puolueettomasti mitattu ja näin vertailukelpoisia eri laitetoimittajien välillä.

Miksikö lämpötilarajoitin on oletuksena? Voisin veikata, että näin valmistaja säästyy osasta vinkujista. Miksi sinun mielestä se on?

"Juu, sitähän esilämmitys juuri tekee eli pidetään olosuhteet sellaisina, etti huurretta muodostu. Oli tarvetta tai ei. "

Etulämmityksen tehtävä on sulattaa kenno. Aivan toinen asia on koska se on päällä. Se, että etuvastus aina varmuuden vuoksi on päällä ei ole hyvä tapa energiatehokkuuden kannalta, mutta toimintavarma kylläkin.

" Ero on ainoastaan siinä, että huurtumisen esto on harvoin toteutettu fiksusti = ohituspellillä, mikä ei pienennä tuloilmavirtaa ja revi kylmää korvausilmaa rakenteiden läpi, kuten tulopuhaltimen kierrolukusäätö tai pätkiminen pois päältä."

Miksi ohituspelti on fiksumpi kuin etulämmitys? Siinähän kenno ohitetaan jolloin sisälle puhaltaa kylmää ilmaa. Hyötysuhteeltaan ratkaisuissa ei ole eroa.

"Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen)."

Mistä tämä tulee? Kyllähän ristivirtakenno alkaa vetämään jäähän huomattavasti aikaisemmin kylmimmästä nurkastaan. Sinänsä nurkan jäätyminen on huono, että se alkaa kuristamaan ulosmenevää ilmavirtaa jolloin kenno alkaa vetämään jäähän yhä nopeammin jos olosuhteet eivät muutu.

Sinänsä nurkinkurista, että vastavirtakennolla tämä jäätymisraja on pienempi paremman hyötysuhteensa seurauksena. Eli paremman hyötysuhteen kenno vetää aikaisemmin jäähän.

"Pyörimisnopeussäätö olisi muutenkin hyvä - sillä saisi säädettyä tuloilman lämpötilan just halutuksi myös kevät- ja syyskeleillä, joilla täysillä toimiva LTO lämmittää jo liikaa."

Totta. Voisi veikkailla, että jossakin vaiheessa kennoa pyörittävää moottoria aletaan säätämään. Moottorin aika pienikokoinen, joten isoa kustannusta siitä ei luulisi syntyvän.

Lue lisää

> Kerrotkin sitten varmaan kuinka sisälämpötila muuttuu kyseisessä mittauksessa.

No hohhoijaa. Vertailuarvohan tämä on eikä mikään koko talon toiminnan kattava energiasimulointi. Siis sisälämpötila yms. on lyöty lukkoon/ovat vakioita. Muuttujina on vain rakennuksen sijainti (ulkolämpötilan pysyvyys) ja iv-koneen rakennne (LTO sulatusratkaisut). Tosin Enerventin laskuri on niin fiksu, että siinä voi sisälämpötilankin valita, joten on mahdollista laskea vuosihyötysuhde myös normi asuntoa/toimistoa viileämpää porrashuonetta tms. palvelevalle koneelle.

> Miksi ohituspelti on fiksumpi kuin etulämmitys? Siinähän kenno ohitetaan jolloin sisälle puhaltaa kylmää ilmaa. Hyötysuhteeltaan ratkaisuissa ei ole eroa.

Ohituspellillä varustetuissa koneissa pitää jälkilämmityksen olla niin tömäkkä, että tuloilman lämpötila pysyy vakiona myös sulatuksen/ohituksen aikana. Energiankulutuksen yms. kannalta se ja sama, mutta ohituspeltihän on vakiovaruste ja esilämmitys yleensä lisävaruste, joka jää gryndereiltä hankkimatta, koska nostaa hintaa. Etenkin, kun moneen/useimpiin koneisiin ei esilämmitystä edes saa sisäänrakennettuna ts. pitää viritellä erillinen lämmitin tuloilmakanavaan, minkä näpertely nostaa kustannuksia roimasti.

> "Ristivirtasiirrin reilun 50 % hyötysuhteteella taitaa kestää -10 °C ja rajat voi kyllä vetää tiukemmiksikin, jos poistoilma on kosteaa vain ajoittain (jolloin siirrin ei kerkiä huurtumaan umpeen)."

> Mistä tämä tulee? Kyllähän ristivirtakenno alkaa vetämään jäähän huomattavasti aikaisemmin kylmimmästä nurkastaan.

Ottaa kynän käteen ja laskee. Poistoilma 22, ulkoilma -10, hyötysuhde 55 % -> jäteilma 4,4 °C.

Eikä se jäätyminenkään ole mitään on/off touhua pelkän lämpötilan mukaan. Vaikka kylmimmän nurkan lämpötila olisi -1 °C, niin ei sinne huurretta kerry (päinvastoin, aiemmin kertynytkin haihtuu/sublimoituu hiljakseen pois), jos RH jää siinä kylmimmässäkin nurkassa alle 100 %. Mikä toteutuu, jos poistoilman RH on alle 20 %.

Jos poistoilma on kuivaa ja/tai sulatusrakatkaisu fiksumpi (lohkopelti), voi levysiirtimelläkin vetää jäteilman pakkaselle. Toimistotaloissa voi kovalla pakkasella mennä RH alle 10 %....

5~<# kirjoitti:

"= poistoja on vain keittö KPH sauna"

Tähän asti luin ja totesin, että et näköjään ymmärrä aiheesta juurikaan, vaan haluat väitellä väittelemisen ilosta.

Mikä tuossa on vaikeaa ymmärtää? Ei jossain kerros- tai rivitalo yksiössä tai pienessä kaksiossa muita poistoja ole. Joten suihkuttelun/saunomisen aikana poistoilma on todella kosteaa, kun pahimmillaan 3/4 osaa poistoilmasta tulee pesutiloista.

Ja sama tilannehan oli niissä kollegan suunnittelemissa kelomökeissä, joissa kiekot napsahteli jäähän.

sama levy pyörii... kirjoitti:

Jos poistoilma on hyvin kosteaa ja LTO jäähdyttää sen pakkasen puolelle, niin mihin se kosteus menee? Osan saa tietty haihdutettua tuloilmaan, mutta ei se tuloilma yhtä lämpimäksi lämpene kuin poistoilma, joten sinne ei kaikkea saa hukattua. Lopputulos: koneeseen kertyy jäätä.

Sitäpaitsi, niissä tapauksissa, missä sisällä on hyvin kosteaa (uimahallit yms.) niin sitä kosteutta halutaan yleensä vähentää ilmanvaihdolla. Kosteuden palautus tuloilmanaan on tällöin haitallinen ominaisuus.

> Ja likainen ilma menee suodattimen läpi ennen LTO:ta, joten miten se vois haitata?

Tolla logiikalla ei tarvita ilmanvaihtoa ollenkaan, pelkkä ilmaa suodattava puhdistin riittää. (Näinhän moni ILPin hankkinut kuvitteleekin, ei tarvi enää ilmanvaihtoa ollenkaan, kun on "ilmanpuhdistin" eli sähkösuodatin sisäyksikössä).

Tässä tulee uskikselle järkyttävä tieto: kiekkosiirtimissä voi jopa 10 % poistoilman kaasumaisista epäpuhtauksista päästä tuloilman joukkoon. Osa menee kiekon ilmavuotoina (tähän vaikuttaa paljon puhaltimien sijoittelu), osa kiekon ilmakanavissa. Kanavathat ovat täynnä poistoilmaa just sillä hetkellä kun kiekon ao. osa kiepsahtaa koneen poistoilmapuolelta tuloilmapuolelle.

Isoissa koneissa käytetään ns. puhtaaksipuhallussektoria, mutta sekään ei pelaa täydellisesti. Ohuissa kanavissa virtaus on laminaarista ts. niiden aikalailla kolmiomaisten kanavien nurkissa nopeus on aina nolla kaasumolekyylit liikkuvatkin vain pitoisuuserojen & diffuusion voimin. Eli sitä lyhyestä "huuhtelusta" huolimatta kanaviin jää aina pieni osa poistoilman kaasuista jäljelle, mikä aiheuttaa parin prosentin siirtymää.

Em. syistä kieputtimia ei saa (rak. määr. D2) käyttää kohteissa, joissa poistoilma on likaista tai hajujen siirtymisestä voi olla haittaa. Siis keittiöiden, WC tilojen yms. poistoilmaa ei kieputtimen läpi eikä kieputtimia saa käyttää useaa asuntoa palvelevissa iv-koneissa. Hyvä nyrkkisääntö: kieputinta voi käyttää kohteissa, joissa olisi myös mahdollista käyttää palautusilmaa.

Pieniä lievennyksiä tosin on - yksittäistä asuntoa palvelevassa koneessa kieputin on sallittu, vaikka siihen johdettaisiin WC & KPH poistoilma. Ja saa toimistoissa yms. myös kieputinpoistoon liittää WC-tiloja, jos niiden poistoilmavirta on hyvin vähäinen verrattuna kokonaisilmavirtaan.

Tosin erittäin likaisen tai vaarallisen (esim. laboratoriotilojen kohdepoistot) tapauksessa ei voi käyttää edes levysiirtimiäkään, koska niissä / iv-koneessa ylipäätään voi olla pieniä ilmavuotoja. Varman päälle pelattaessa täytyy olla nestekiertoinen LTO ja tulo&poistokoneet toisistaan erillään, jolloin ei ole pelkoa sisäisistä ilmavuodoista.

Lue lisää

Haarakiilalta pitkä teksti sontaa. Omia tulkintoja omista asioista.

Sairas on sairas.

On se reppana kirjoitti:

Haarakiilalta pitkä teksti sontaa. Omia tulkintoja omista asioista.

Sairas on sairas.

Noniin, kiekkosuskikselle lyötiin faktat eteen, mutta eihän en umpiluuhun uppoa. Sokea usko selättää fysiikanlaitkin. Ynnä rakentamismääräykset. Ainakin uskiksen mielestä.

Oletko mitannut paljonko jäteilma on pakkasella kun ulkona -15 ?
Kuinka pitkään kestää sulatus jakso ja paljonko on jäteilman lämpötila tässä tilanteessa ?

Taitaa olla jumpperi tuossakin. Hidastaa tuloilmapuhallinta eli toimintaperiaate on sama kuin tavallisessa katkokuutiossa.
Onko ollut muita murheita koneen kanssa kuin jäätyminen?

Ainakin ohjekirjan mukaan ja omassa konessa löytyy ohjuspaneelin valikosta. Siihen asetellaan myös haluttu jäteilman lämpötila. Toiminta tapaa ei kerrota missään, mutta meillä kone ainakin nostaa poiston täysille tai ainakin paljon kovemmalle.

Kokeilisin virittää esilämmittimen ulkoilmaan, jolla silloin tällöin sulatetaan pingu, kun pakkanen kova.
Ja jos se jäätyy aina sieltä roottorin "latvoista", voisiko ulkoilman puolelle sovittaa pahvista/vanerista/pellistä/muovilevystä ohjaimen/rajoittimen jolla estyisi kylmän ilman pääsy roottorin kärkiosiin???

pyöriipyöriipyörii kirjoitti:

Kokeilisin virittää esilämmittimen ulkoilmaan, jolla silloin tällöin sulatetaan pingu, kun pakkanen kova.
Ja jos se jäätyy aina sieltä roottorin "latvoista", voisiko ulkoilman puolelle sovittaa pahvista/vanerista/pellistä/muovilevystä ohjaimen/rajoittimen jolla estyisi kylmän ilman pääsy roottorin kärkiosiin???

Lue lisää

Virittelin ltr-3 vanhaan karvalakkimalliin jäteilmatermostaatin ja sen rinnalle hygrostaatti jossa asetus n. 55 %rh. Eli pätkäsee tulopuhaltimen vain kun tarpeeksi kosteaa. Aikaisemmin jäätyi kun pakkasilla saunoi tarpeeksi. Tämän virityksen jälkeen ongelmat loppui. Halpa ja helppo ratkaisu, en ymmärrä miksei voi olla vakiona. Nyt pätkii vain pari tuntia saunan jälkeen.

rakentelija00000 kirjoitti:

Taitaa olla jumpperi tuossakin. Hidastaa tuloilmapuhallinta eli toimintaperiaate on sama kuin tavallisessa katkokuutiossa.
Onko ollut muita murheita koneen kanssa kuin jäätyminen?

Lue lisää

Sulatus lienee päällä, vaikuttaa sulattelevan itseään aika ajoin.

Jäätymisten lisäksi toinen ongelma talvella on laitteen ulkopintaan tiivistyvä kosteus. Sijoituspaikka KHH. Laitteen pohjaan jo laitoin armaflexiä pari kerrosta, auttoi. Vasemmalle sivulle, koneen päälle ja etuoveen tiivistyy vielä kosteutta ja josta tiputtaa vettä alleen. Pitäisi purkaa kone pois paikaltaan ja armaflexittää ympäriinsä.

Kaksi kertaa takuuhuollettu, ensimmäsellä kerralla vaihdettiin sensoreita, toisella kerralla päivitettin softaa jäätymisten takia. Poistopuhaltimen johto/liitin hapettui ja katkesi juurestaan.

2.4kW etuvastus odottaa asennusta. Ohjaus mietinnän alla.

Enervent, Huolta ja Murhetta.

Kesällä toimii ok...