Menin vieroituspsykoosiin,kun vieroitin vuosia käyttämääni neuroleptiä liian nopeasti. Tiesin kyllä,että niitä ei saa lopettaa nopeasti,mutta en tietänyt,että vieroitus vaatii pitkän vieroituksen. Siksi jouduin sairaalaan. Kun olin sairaalassa, minulle sanottiin,että minulla on diabeteksen kaltainen elinikäinen sairaus. En tietenkään uskonut sitä,koska asioita tutkittuani tiesin,että minulla ei sellaista ole. Olin vain hoitamassa psykoosin pois,josta otin sitten vauhtia pitkään ja hitaaseen vieroittamiseen pienillä annoksilla,ja voin sanoa,että kun olen kohta vähentänyt lähes puolet tästä neuroleptistä,että on mennyt tähän asti todella hyvin,enkä ole mennyt huonompaan kuntoon enkä ole mennyt enää psykoosiin. Päinvastoin mitä enemmän neuroleptiä olen vähentänyt,sitä paremmin olen voinut. Kun asiat tehdään oikein,eikä uskota satuja psykiatrian kirjoista,niin mitään ongelmia ei tule.
Psykiatrian asiakkaana
Psykiatrian asiakas
3124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kohta pärähtää...
Tällä kertaa ei melko varmasti pärähdä. Vieroitus on kestänyt hyvin kauan ja hyvin hitaasti.
Sanoisin tähän vielä,että eihän sitä voi taata 100% varmasti,että mitään ei tapahdu,mutta uskon,että tämä menee hyvin. Mitään elinikäisiä diabeteksen kaltaisia mielisairauksiahan ei ole olemassakaan. Se on vain vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.