Olipa omituinen vuosi. Leijailin päiväunissa, kärsin pahasta olosta kotona. Sain tietää sattumalta, miksi olen vähän outo. Se haittasi hetken, mutta olen tottunut ajatukseen. Sain paljon aikaan ja vaihdoin työpaikkaa. Ystävä dissasi ja sai aikaan itsetunnon romahduksen. Annoin itseni toista kertaa rakastua aivan mahdottomaan mieheen ja tällä kertaa hän todella särki sydämeni. Josko nyt olisin oppinut tarpeeksi hänestä. Siinä rytäkässä hävisi myös pari ystävää. Yritin leikkiä jotain hemmetin vamppia. Tein kaikkea typerää ja olisin tehnyt vielä enemmän, jos ei minulle olisi huomautettu siitä. Kiitos hänelle suorapuheisuudesta. Sain osakseni valtavaa hellyyttä ihmiselta, jota yritin käyttää hyväkseni. Toivon, että hän antoi minulle anteeksi. Todenpuhujasta tuli minulle ystävä. Hänkin kyllä lähti pitkäksi aikaa pois. Annoin jo periksi. Ikävöin vain dissaajaa, vaikka hän oli minulle julma. Aivan puun takaa ilmestyi mielenkiintoinen tuttavuus, joka saattaa pelastaa kevään. Häpeän itseäni, mutta olen oppinut paljon. Toivottavasti minusta tulee vielä oma iloinen itseni.
Tunnekuohuvaa
Ehkä aikuistun
2203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oho, olipa kun olis minun kirjottama. Hauska tai ei ehkä sittenkään niin hauska nähdä että muutkin on samanlaisia. Ihmisiä :) Parempaa vuotta 2015 aloittajalle!
Ystävät ei ikinä petä toistaan.