Hei, voisiko joku ystävällisesti selittää minulle miten tuo uusi jarrtussysteemi toimii? Olen aikeissa vaihtaa vanhan fiatini uudempaan, jossa olisi ABS-jarrut, mutta niiden toimivuus arveluttaa, sillä eihän jarrutusta ole ilman kitkaa, ja ellei rengas pysähdy, niin eihän sitä kitkaa tulekaan?
Eli kun renkaan pyöriminen lakkaa, niin pienestä vierintälkitkasta tulee suuri liukukitka, joka pysäyttää auton. Entä kun liukukitkaa ei olekaan? On vain ABS:n tarjoama pieni vierintäkitka?
En uskalla mennä mitään poppakonstekja ostamaan, ennenkuin tiedän, että ne toimivat.
Eli kun renkaan pyöriminen lakkaa, niin pienestä vierintälkitkasta tulee suuri liukukitka, joka pysäyttää auton. Entä kun liukukitkaa ei olekaan? On vain ABS:n tarjoama pieni vierintäkitka?
En uskalla mennä mitään poppakonstekja ostamaan, ennenkuin tiedän, että ne toimivat.
Vastaukset 24
Vanhimmat
tiedä miten uusi tuo systeemi on. Ainakin jo vuonna 1993 se oli olemassa
Joissain lentsikoissa viiskytluvun alussa. Eli ei ihan uusi keksintö!
Eli ei kovin uusi keksintö ole. Koko ajan niitä kuitenkin on kehitetty tehokkaammiksi ja nopeammin toimiviksi.
Renkaan olosuhteista riippuen, vierintäkitka on useimmiten suurempi kuin liukukitka. Joissakin tilanteissa, esim. pehmeällä lumella tai soralla, lukkiutuneen renkaan eteen muodostuva lumi/sorakiila parantaa hidastuvuutta. Asfaltilla lukkiutuneen renkaan pintakumi sulaa ja toimii voiteluaineen tavoin. Suurin etu ABS-jarruista on siinä, että auto on täysjarrutuksessa ohjattavissa. Lukkujarrutuksessahan auto liukuu voimavektorinsa suuntaan, vaikka pyöriä kääntäisi kuinka.
Alkuaikojen ABS-järjestelmät reagoivat niin hitaasti, että niillä tosiaan jarrutusmatkat venyivät pidemmiksi kuin tavallisilla jarruilla, mutta nykyautoissa on tilanne toisin. ABS ja rumpujarru ei toimi nyt eikä ikinä, johtuen rumpujarrun itseään tehostavasta toiminnasta. Näitä autoja, joissa on ABS ja takana rumpujarrut, tulee mielestäni välttää. Ne on vaaralliset, koska takajarrut voivat lukkiutua.
Voit turvallisin mielin ostaa ABS-jarrullisen auton. Voithan sinä koeajolla todeta jarrujen toiminnan.
Eihän vierintäkitka voi olla liukukitkaa suurempi, siihenhän pyörä perustuu, että se pyörii lähes kitkatta!
Eli pyörän on lukkiuduttava pysähtyäkseen!
Sitä vierintäkitkaa pitäisi verrata tässä tapauksessa lepokitkaan. Ajattele niin, että renkaan pyöriessä se kulutuspinnan osa, joka on maata vasten, on paikallaan, mutta renkaan lukkiutuessa se lähtee liukumaan. Saitko??
Tämä nyt vaan on näin, eikä naisen logiikallakaan muuksi muutu. :))
Tuo auton rengas on kylläkin niin hauska kapistus, ettei siihen perinteiset fysiikanlait päde. Esim. kiihdytyksessä tai jarrutuksessa (negatiivinen kiihtyvyys) kiihtyvyys voi kotota yli yhden G:n, vaikka fysiikan tunnilla on opittu, ettei näin voi olla.
...että jos ei muu kuin lukkiutunut pyörä voi jarruttaa, niin monetko renkaat sinulla kuluu kaljuiksi vuoden mittaan, jos jokainen jarrutuksesi on lukkujarrutus?? Entä montako kertaa vuodessa tulet peräänajetuksi?? Siis liikenteessä ;)
Tiedän, että osa kitkasta muuttuu aina lämmöksi ja, jos lepäävä esine tuottaisi kitka, tuottaisi se myös lämpöä, joten keskuslämmityskin olisi turha, kun olohuoneen pöytäkin tuottaisi lämpöä lattialla seisoessaan!
Maijalle fysiikan Nobel :)
Ei sitä aivan kaikki perusautoilijat fysiikan lakeja uusiksi kirjoitakaan...
Toivoton tapaus tai provoilua...
Omassa autossani on ABS ja sen olemassaoloa ei normaaliajossa huomaa. Tarvittaessa kyllä pysähtyy hyvin.
Jos jarruttaa niin paljon että pyörät lukkiutuvat (esim. liukkaalla) ABS-järjestelmä "katkoo" jarrutusta ja auton ohjattavuus säilyy. Kyllä ABS-jarruillakin pyörät menevät lukkoon mutta vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan, jarrutusjälkenä näkyy ikäänkuin "katkoviivaa".
Tuosta kitkasta en hirveästi tiedä, mutta eikös se rengas kuitenkin normaaliajossa pyöri viime hetkeen saakka kunnes auto pysähtyy jarruttaessa. Lukkojarrutukset on sitten oma lukunsa.
Käy nyt koeajamassa autoa ja pyydä vaikka myyjää näyttämään käytännössä miten ABS-auto pysähtyy.
Jälkikommenttina todettakoon että aikaisemmassa autossani ABS ei ollut kovin hyvin toteutettu ja sillä kyllä joutui välillä huimiin tilanteisiin. Jääköön merkki mainitsematta niin ei tule siitäkin tappelua.
Nyt ymmärrän. Se siis jarruttaa pikkasen kerrallaan, ja siitä johtuu se paljon puhuttu jarrun täristäminen!
Kiitti sulle.
ABS-jarruilla varustetussa autossa se lukkiutuneen renkaan ja tienpinnan välinen kitka on siirretty lähes kokonaan jarrulevyjen ja -palojen välille.
Kaikissa jarrujärjestelmissä toimintaperiaate on muuttaa auton massan (mukaanlukien matkustajat ja muu kuorma) kineettinen energia (liike-energia) lämpöenergiaksi levyn/rummun ja kitkamateriaalin liukukitkalla. Kun pyörä lukkiintuu, on näiden ed. mainittujen materiaalien välillä lepokitka, eikä silloin kehity lämpöä, vaan se kehittyy luistavan renkaan ja tien välissä. Jarrupalat ovat huomattavasti kestävämmät ja halvemmat kitkamateriaalina kuin auton rengas.
ABSeissa se liike-energia -> lämpöenergia muutos tehdään pääosin siellä missä pitääkin.
Eihän sitä kitkaa voi mihinkään siirtää! Muuten minäkin ottaisin pyörästäni kitkat pois ja laittaisin kaappiin; olisihan kevyt pyöräillä seurasaareen!
Fysiikan näkökulmasta auton jarru on mekaaninen laite, jolla muutetaan auton liike-energiaa kitkan avulla lämpöenergiaksi.
Jos jarru lukitaan kiinni, niin silloin jarrulaite lakkaa muuttamasta liike-energiaa lämmöksi.
Kerran tuli katsastusmiehen kanssa asiasta kinaa, mutta pidinpä pääni kiinni kun leimakin vielä puuttui rekisteriotteesta.
Ihmettelin vaan, että miten noin pöhkö kaveri voi olla katsastajana!
...että teknikoksi tai insinööriksi valmistuneista ne, jotka koulussa jotain ovat oppineet, menevät katsastusasemalle töihin, vääntelemään paskaisia autoja sorkkaraudalla?!?
Ei pidä kuitenkaan yleistää. Kai se katsastusmiehen työ voi olla joillakin myös kutsumusammatti kuten esim. postivirkamies. Jotenkin on viimeaikoina alkanut tuntua siltä, että juuri tuolla autoalalla on paljon epäpätevyyttä liikkeellä. Esim. auto- tai varaosamyyjänä merkonomeja, jotka työntävät täysin väärää informaatiota edustamistaan tuotteista asiakkaalle.
Itse en ole autoalan miehiä, vaan tämä autotekniikka liittyy lähinnä harrastuksiin.
Olis kiva tietää esim. kuinka suuri osuus varaosamyyjistä tietää mikä ero on ns. neste- ja kaasuiskunvaimentimilla...
Tää "Maija" nyt vaan oli varmaan nähnyt sen Spede-shown sketsin, jossa mies selittää vaimolleen tasauspyörästön toimintaa ja siitä inspiroituneena kirjoitti pienen provon tänne. Ihan hyviä kommentteja jokatapauksessa sai...
Vaan nämähän ne hauskoja ovat!
Mutta niistä autoalan ihmisistä; muistanpa itse kouluaikanani kaikki ...tuota... vähälahjaisethan lähtivät ammattikouluun, moni juuri auto-alalle.
Siellä ne nyt rassaavat sinunkin tojotaa kuka korjaamolla, kuka varaosamyyjänä tai katsastusmiehenä. Ja repivät huimaa palkka, päätellen siitä mitä minä esim. jarrupalan vaihdosta maksan.
Sitten niitä apukoulun priimuksia?
Kyllä sinne ammattikouluun menee peruskoulun jälkeen sellaisiakin ihmisiä, joiden ka. riittäisi hyvin sinne lukioonkin. Nämä vain osaavat jo siinä iässä ajatella niin rationaalisesti elämäänsä eteenpäin, etteivät tarvitse 3 vuoden jatkoaikaa yleissivistävässä oppulaitoksessa keksiäkseen, mitä elämässään aikovat tehdä.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ainakin teknikan alalla on ammattikoulusta huomattavasti enemmän hyötyä jatko-opinnoissa kuin lukiosta.
Silloin muinoin ammattikoulussa oli lähes puolet oppilaista siellä vasten tahtoaan, kun vanhemmat ei sallineet sitä vaihtoehtoa, että olisi jäänyt kotiin syljeskelemään kattoon...
Sit se toinen puolisko oli oppimassa itselleen mielekkään ammatin ja muutama harva suuntaamassa suoraan jatkokoulutukseen.
Mut nyt aletaan olla jo aika kaukana niistä ABS-jarruista, että alkaa olla turha jatkaa tätä keskustelua. Varsinkin kun tuo "Maijakin" taisi jo viimein ymmärtää sen lepo-vierintä-liukukitkatriangelin.
Turvallista talviautoilua vaan kaikille keskustelun osallisille.
1 auton jonka ostat abs jarruila tulee olla kunnossa oa osalta. Jos abs ei toimikkaan niin esim. katsastus ei onnistu vaan joudut korjaamaan auton kuntoon.
2. Muista vaihtaa riittävän tiheään abs järjestelmän neste.Järjestelman toiminta varmuus kasvaa.
3 Autoa pidettäessä pidempään..voi ilmetä jotakin hämminkiä abs laitteissa . Varsinkin jos huolto on lyöty laimin .Vian paikallistaminen hankalaa ilman merkkiliikeestä löytyvää testeriä.
4 Autojen valmistajat saisivat rationalisoida laitteet ja anturit niin että samat palikat kävisivät useaan vuosimalliin ja pistorasioiden päät standardiin.Ja useihin merkkeihin.
5 Liiat hienoudet yhdistettyinä abs järjestelmään ...ovat uhka
6 Korjaus ja osa hinnat saatava alemmaksi.
7 paksussa Lumikelissä abs hyöty heikkenee.
Omaa tuntumaa. Joissakin tilanteissa jarrututus matka kasvaa..syytä en tiedä
Hyvät puolet.
Todella jees laite.
Antaa ohjattavuutta äkki tilanteessa.
Mutta eivät oikeuta ajamaan kovempaa kuin taidot ja olosuhteet antavat myöten.
Näyttää olevan Sinulla nuo kitkakäsitteet niin sekaisin, ettei kannata yrittää selitellä.
Osta vain se ABS äläkä mieti asioita noin vähillä tiedoilla.
En osaa selittää lepokitkan ja liukukitkan eroa niin hienosti kuin insinööri, mutta ajattelepas Maija seuraavaa esimerkkiä:
Työnnät jotain tosi painavaa tavaraa sileällä lattialla eteenpäin. Saat kuin saatkin sen nytkähtämään liikkeelle. Kun tavara on liikkeellä, pystyt työntämään sitä helpommin. Se vaikein paikka oli se liikkeelle lähtö.
Syy tähän on se, että tavaran ollessa paikoillaan sen ja lattian välillä vallitsee lepokitka (renkaan pyöriessä sen ja tien välissä on lepokitka). Kun tavara liikkuu, sen ja lattian välillä on liukukitka (renkaan ollessa lukkiutunut sen ja tien välissä on liukukitka).
Tämän logiikan mukaisesti auton pystyy pysäyttämään lyhyemmällä matkalla renkaan lukkiutumisen äärirajoilla kuin lukkiutuneella renkaalla.
"Syy tähän on se, että tavaran ollessa paikoillaan sen ja lattian välillä vallitsee lepokitka"
Eli väität, että lepokitka on suurempi.
"auton pystyy pysäyttämään lyhyemmällä matkalla renkaan lukkiutumisen äärirajoilla kuin lukkiutuneella renkaalla"
Nyt taas väität toista!
Lepokitkahan olisi renkaassa silloin kun se ei pyöri, juurihan annoit kaappiesimerkin.
Katsopa tuolta ylempää, kun todistan, että lepokitkaa ei ole olemassakaan!
Juuri sitä yritin viestissäni sanoa, että lepokitka on suurempi kuin liukukitka. Tavaran liikkelle saaminen lattialla on työläämpää kuin sen tavaran liikkeellä pitäminen.
Auton renkaan ja tien välillä vallitsee suurin kitka silloin, kun jarrutetaan lukkiutumisen äärirajoilla, mutta rengas kuitenkin pyörii. Jos rengas lopettaa pyörimisen suurempi lepokitka muuttuu pienemmäksi liukukitkaksi ja jarrutusmatka kasvaa.
Ai ei ole lepokitkaa olemassakaan. Kun ajat kesällä kuivalla asvaltilla reilua vauhtia kaarteeseen (ei kuitenkaan liian kovaa) ja puristut kuskin penkin toiseen reunaan, niin mikä pitää autosi tiellä jos ei lepokitka?
Anteeksi muille kuin Maijalle, että jaksan vielä vääntää tästä. Testasin vaimolla tätä Maijan periaatetta ja totesin, että kyllä nainen voi olla näin tyhmä.
Minäkin lopetan tähän.
Miten te jaksatte vastailla tämän "Maijan" provoiluihin?
hohhoijaa...