Yhä harvempi 17–79-vuotias suomenmaalainen pitää ruotsin kieltä tärkeänä osana suomenmaalaista yhteiskuntaa (1996: 70 %, 2008: 74 %, 2013: 63 %, 2014: 64 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, 2013: 67 %, 2014: 69 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %, 2014: 68 %).
Yhä harvempi suomalainen uskoo ruotsista olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %, 2014: 53 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää ruotsin kielen ja kulttuurin kuolemaa menetyksenä (1996: ei kysytty, 2008: 72 %, 2013: 67 %, 2014: 69 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä pohjoismaista identiteettiä (1996: 91 %, 2008: 93 %, 2013: 90 %).
Yhä harvempi suomalainen pitää tärkeänä, että johtavat poliitikot osaavat ruotsia (1996: ei kysytty, 2008: 85 %, 2013: 78 %, 2014: 68 %).
Yhä harvempi suomalainen uskoo ruotsista olevan taloudellista hyötyä (1996: 75 %, 2008: 68 %, 2013: 58 %, 2014: 53 %).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos noissa kyselyissä tuotaisiin meidän kieliaktiivien tuntemat faktat esiin, niin luvut olisivat huomattavasti pienempiä.
Siksi teemme tärkeää työtä kansalaisten valistamisessa. Työn tulos näkyy, mutta vielä on paljon valistamista jäljellä.