Isäni on homo joka yritti elää parikymppisenä heterosuhteessa ympäristön painostuksen vuoksi. Siitä suhteesta synnyin minä. Isä ei kuitenkaan jaksanut elää valheessa vaan tuli ulos kaapista ja jätti äitini kun olin vielä vauva. Se löysi pian miesystävän jonka kanssa se muutti yhteen. Vaikka asuin enimmäkseen äidin luona, kaikki tiesi "kahdesta isästäni". Ei pelkästään kaverit ja tutut vaan ihan kaikki. Se oli pienessä kaupungissa iso juttu, että 2 homomiestä asui yhdessä ja toisella niistä oli biologinen lapsi.
Mua tietysti kiusattiin ja syrjittiin, homojen lasta. Sain aina kuulla kahdesta isästäni, vaikkei mun ainoalla oikealla isällä ollut edes huoltajuutta muhun eikä "toinen isäni" ollut mulle edes isäpuoli. Kaikki haukkui mua homoksi vaikka koin vetoa pelkästään tyttöihin. Mua kiusattiin niinkin, että mua pyydettiin todistamaan heterouteni hankkimalla tyttöystävä tai edes suutelemalla jotain tyttöä. Mutta milläs teet sen, kun kukaan tyttö ei suostunut vapaaehtoiseksi? Etsin tyttöystävää epätoivoisesti netistä ja kuin ihmeen kaupalla löysin sellaisen - tai niin ainakin luulin. Me sovittiin netissä seurustelusta ja kun tuli ekojen treffien aika, koko juttu paljastui huijaukseksi. Mua odotti treffeillä joukko saman koulun poikia, joista yksi oli kirjoittanut mulle kaikki viestit ja houkutellut siskonsa puhumaan puhelimessa. :( Tämä sitten "todisti" muille lopullisesti, että olen kuin olenkin homo, ja haukkuminen, pilkkaaminen ja syrjiminen yltyi entisestään.
Mulla ei ole koskaan ollut yhtään kaveria enkä ole päässyt edes pitämään kädestä ketään tyttöä. Tiedän haukkuvani väärää puuta, mutta en voi mitään sille että olen katkera isälleni ja sen miesystävälle. Ne saa nauttia yhteisestä onnestaan ja aikoo viettää kesällä kirkkohäitä, mutta kiitos Raimon ja Pertin, mulla ei ole muuta kuin nämä miestissit.
Mua tietysti kiusattiin ja syrjittiin, homojen lasta. Sain aina kuulla kahdesta isästäni, vaikkei mun ainoalla oikealla isällä ollut edes huoltajuutta muhun eikä "toinen isäni" ollut mulle edes isäpuoli. Kaikki haukkui mua homoksi vaikka koin vetoa pelkästään tyttöihin. Mua kiusattiin niinkin, että mua pyydettiin todistamaan heterouteni hankkimalla tyttöystävä tai edes suutelemalla jotain tyttöä. Mutta milläs teet sen, kun kukaan tyttö ei suostunut vapaaehtoiseksi? Etsin tyttöystävää epätoivoisesti netistä ja kuin ihmeen kaupalla löysin sellaisen - tai niin ainakin luulin. Me sovittiin netissä seurustelusta ja kun tuli ekojen treffien aika, koko juttu paljastui huijaukseksi. Mua odotti treffeillä joukko saman koulun poikia, joista yksi oli kirjoittanut mulle kaikki viestit ja houkutellut siskonsa puhumaan puhelimessa. :( Tämä sitten "todisti" muille lopullisesti, että olen kuin olenkin homo, ja haukkuminen, pilkkaaminen ja syrjiminen yltyi entisestään.
Mulla ei ole koskaan ollut yhtään kaveria enkä ole päässyt edes pitämään kädestä ketään tyttöä. Tiedän haukkuvani väärää puuta, mutta en voi mitään sille että olen katkera isälleni ja sen miesystävälle. Ne saa nauttia yhteisestä onnestaan ja aikoo viettää kesällä kirkkohäitä, mutta kiitos Raimon ja Pertin, mulla ei ole muuta kuin nämä miestissit.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Haistoin sen jo tekstin alussa, että tää on miestissiviesti. Haistan nää aina. Sä et pääse pakoon kirjoitustyyliäsi. Vaikka luinka yrittäisit käyttää luovuuttasi näiden viestien keksimiseen, paljastut aina jo ekoissa lauseissa.
Tiedän, että ehkä se on se tarkotuskin. Kuka tietää, mikä se tarkotus on. Tuskin hän itsekään.
Ai että te olette ihania :D