Noin sitä pitää, olla rehdisti eri mieltäkin.
Kaikki silti kustaan samaan ämpäriin.
Oleppa erimieltä joissain maissa, tulee pian mies ovelle ja vie pois.
Täällä ei ole kuin kirjoitus korkeintaan lähtee, opesepän syynissä.
Harmi muutamat hyvät kirjoitukset, lähti kokemattomuuttaan.
Kokemusta, kokemusta, sitä varmaan monelta löytyy, ikäihmiseltä.
Kunhan ei nyt liikaa uraudu puheet.
Ei se nuoruus niin helppoa ollut, näillä ikäluokilla.
(helpompaa kylläkin, kuin edellisellä)
Nyt ajatellan, parasta aikaa elämässä.?
Oltiin niin hyvin Neuvostoliiton kainolossa, viisaan Kekkosen aikaan.
Tuskin siitä kukaan erimieltä. Olo oli niin turvallisen tuntuista.
Maa alkoi muuttumaan hyvinvointivaltioksi Kekkosen loppuajoilla.
Alkoi jo jäämään rahaakin työstä säästöön, varmaan monilla.
Ajat muuttuu ja uudet haasteet mukanaan.
Kaikki silti kustaan samaan ämpäriin.
Oleppa erimieltä joissain maissa, tulee pian mies ovelle ja vie pois.
Täällä ei ole kuin kirjoitus korkeintaan lähtee, opesepän syynissä.
Harmi muutamat hyvät kirjoitukset, lähti kokemattomuuttaan.
Kokemusta, kokemusta, sitä varmaan monelta löytyy, ikäihmiseltä.
Kunhan ei nyt liikaa uraudu puheet.
Ei se nuoruus niin helppoa ollut, näillä ikäluokilla.
(helpompaa kylläkin, kuin edellisellä)
Nyt ajatellan, parasta aikaa elämässä.?
Oltiin niin hyvin Neuvostoliiton kainolossa, viisaan Kekkosen aikaan.
Tuskin siitä kukaan erimieltä. Olo oli niin turvallisen tuntuista.
Maa alkoi muuttumaan hyvinvointivaltioksi Kekkosen loppuajoilla.
Alkoi jo jäämään rahaakin työstä säästöön, varmaan monilla.
Ajat muuttuu ja uudet haasteet mukanaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minäkin kuulun siihen 31 prosenttiin suomalaisista, joiden mielestä elämä Suomessa oli parhaimmillaan 1980-luvulla.
http://yle.fi/uutiset/kysely_suomalaiset_kaipaavat_takaisin_1980-luvulle/7003811
Sekö, että Kekkonen jätti ohjakset (1981) ja ne tulivat parempiin käsiin (Koivistolle)? Vai sekö, että silloin olit 30 vuotta nuorempi ja siksi elämässäsi oli sellaista kivaa, jota ei enää paljon ole?
Jälkimmäinen arvauksesi on osuu kyllä oikeaan, mutta kantaani puoltavat tietyt objektiivisetkin tosiseikat:
Linkin takaa lainaten:
"80-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Esimerkiksi lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin. Myös talouskasvu oli tasaista, ja Suomessa vallitsi jopa täystyöllisyys. Väki vaurastui ja kulutti."
Henkinen hyvinvointi on lähes yhtä tärkeää kuin taloudellinen. Vieläkin yleisesti tunnustetaan, että 1980-luku oli suomalaisen tv-viihteen ja rockin kulta-aikaa. Silloin myös suomalainen elokuva vapautui kahden edellisen vuosikymmenen ideologisista kahleista ja kirjallisuuteen nousi uusia nimiä, joita arvostetaan edelleen. Myös lehdistö irtaantui puoluesidonnaisuudesta ja alkoi uutisoida objektiivisesti sekä tehdä tutkivaa journalismia. Leif Salménin vaalitentit shokeerasivat aiemmin toimittajien kumarteluun tottuneet poliitikot. Yleisradio aloitti myös Rock-radion ja ensimmäiset kaupalliset radiokanavat saivat toimiluvan. Uusia tv-kanaviakin tuli.
pdesitenttinä oli Kekkonen ja maataloustulolaki oli voimassa ja EU:n viljelijöiden teurastuksesta tietty mitään..
"1980- luku oli Suomen maataloudessa parasta aikaa. Silloin viljelijöillä oli yrittäjän vapaus. Jokainen sai tehdä mitä halusi. Maaseutu kukoisti. Joka puolella rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Peltoja salaojitettiin ja maatalous koneellistui.
Viljelijäväestön työstä saama palkka vastasi teollisuustyöväen palkkatasoa. Nyt on työmäärä lisääntynyt ja tuntipalkan realiarvo paljon pienempi kuin 1980- luvulla.
Maatalouteen joudutaan laajentamisen vuoksi nykyään sijoittamaan paljon enemmän pääomaa, jonka korkotuotto on olematon. Useassa tapauksessa ei "viivan alle" jää kovin paljon.
Sellainen viljelijä pärjää nytkin, joka ajattelee omilla aivoillaan ja laskee, mikä kannattaa ja mikä ei. Liian suuret velkainvestoinnit saatttavat pettää. EU saattaa määräyksillään tuhota yhdessä yössä suunnitelmat. Investoinnit menevät hukkaan. Näin on käymässä juuri nyt pienille tilateurastamoille."
Minä laittaisin 70-luvun parhaaksi.
Kun oli työssä, oli rahaakin, mutta ei hurraamista silti. Palkat oli niin pieniä.
Aika ennen öljykriisiä (1973) oli hyvää.
Öljykriisi jotenkin sotki. Inflaatio laukkasi suurissa lukemissa.
En viitsi kirjoittaa, otan Wikistä:
"Uusi markka
Vuonna 1962 säädettiin uusi rahalaki, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alussa. Tällöin toteutettiin rahauudistus, jonka jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Vaikka rahayksikön nimi oli sama kuin ennenkin, siirtymävaiheessa ja aika pitkään sen jälkeenkin uudesta markasta käytettiin tarvittaessa selventävää nimitystä nykymarkka ja lyhennettä nmk. Nykymarkka-sanan käyttöä uusi markka -ilmauksen asemesta perusteltiin sillä, että ruotsiksi vastaava on nymark ja niin saatiin sama nmk-lyhenne kumpaankin kieleen. Entisen markan selventävä nimitys oli vanha markka ja lyhenne vmk. (Joskus euron korvaamaa markkaa kutsutaan virheellisesti vanhaksi markaksi.)
Inflaatiokierre kuitenkin jatkui. Vuonna 1967 devalvaatiossa markan kansainvälistä arvoa alennettiin noin kolmasosa entisestään. Bretton Woodsin kultakanta lakkasi 1971 ja markka sidottiin epävirallisesti valuuttakoriin 1973, mutta devalvoitiin silti kolme kertaa vuosien 1977 ja 1978 välillä, ja vielä kerran 1982. Moni on syyttänyt devalvaatioista paperiteollisuutta, joka sai niiden avulla vientitulojaan nostettua.
Suomen talous vahvistui 80-luvulla. Ulkomaisen pääoman vapauttaminen johti rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, ja ylikuumenemista hillittiin parilla minirevalvaatiolla. Markka revalvoitiin 1% maaliskuussa 1984 ja 4% maaliskuussa 1989. Vuosikymmenen loppua kutsuttiin vahvan markan politiikan ajaksi, mikä johti markan arvon kytkemiseen ecuun korkealla arvolla."