Olen tällä hetkellä opiskelemassa Tieto- ja Viestintätekniikan PT:tä Keudassa.
Valmistun tänä kesänä (ainakin tarkoitus olisi).
Olen täällä huomannut graafisen alan itselleni sopivammaksi.
Meille on puhuttu paljon jatko-opinnoista ja sain siitä kimmokkeen alkaa katsomaan jatko-opiskelu paikkoja.
Ala jota ajattelin olisi Graafinen Suunnittelu.
Päävaihtoehdot olisi siis Metropolia ja Aalto.
Mietin vain että kuinka vaikeata korkeakoulussa/yliopistossa sitten on?
En ole lukiotakaan käynyt ja amiksen atto-aineisiin ei motivaatio jaksa riittää, hyvä kun läpi saa.
Täälläkin olen oppinut enemmän ruotsia kuin ohjelmointia, johon täällä alunperin suuntauduin, kiitos atto-aineiden ja paskan opetusohjelman.
Kuinka paljon näitä ns. "atto-aineita" on yliopistossa ja korkeakoulussa?
Joudunko graafista suunnittelua opiskellessa pänttäämään matematiikkaa ja ruotsia?
Voisitteko kertoa vähän omia kokemuksia?
Kuulin myös ettei yliopistossa saa paljoa opetusta vaan kaiken joutuu itse opiskelemaan.
Nämä meidän "ohjelmointikurssit" ovat olleet samalla periaatteella eikä se ole oikein ollut minun juttu opiskella ilman opetusta.
Mitenkäs korkeakoulu?
Valmistun tänä kesänä (ainakin tarkoitus olisi).
Olen täällä huomannut graafisen alan itselleni sopivammaksi.
Meille on puhuttu paljon jatko-opinnoista ja sain siitä kimmokkeen alkaa katsomaan jatko-opiskelu paikkoja.
Ala jota ajattelin olisi Graafinen Suunnittelu.
Päävaihtoehdot olisi siis Metropolia ja Aalto.
Mietin vain että kuinka vaikeata korkeakoulussa/yliopistossa sitten on?
En ole lukiotakaan käynyt ja amiksen atto-aineisiin ei motivaatio jaksa riittää, hyvä kun läpi saa.
Täälläkin olen oppinut enemmän ruotsia kuin ohjelmointia, johon täällä alunperin suuntauduin, kiitos atto-aineiden ja paskan opetusohjelman.
Kuinka paljon näitä ns. "atto-aineita" on yliopistossa ja korkeakoulussa?
Joudunko graafista suunnittelua opiskellessa pänttäämään matematiikkaa ja ruotsia?
Voisitteko kertoa vähän omia kokemuksia?
Kuulin myös ettei yliopistossa saa paljoa opetusta vaan kaiken joutuu itse opiskelemaan.
Nämä meidän "ohjelmointikurssit" ovat olleet samalla periaatteella eikä se ole oikein ollut minun juttu opiskella ilman opetusta.
Mitenkäs korkeakoulu?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yliopisto ja korkeakoulu vaativat itsenäisyyttä huomattavasti enemmän kuin ammattikorkeakoulu.
Yliopistossa on opittava hankkimaan tietoa itsenäisesti ja lopulta tietoa on myös osattava tuottaa itsenäisesti. Toki opetusta on ja ohjausta saa, mutta kaiken tavoite on siis kyky tuottaa tietoa, nimenomaan uutta tietoa.
"Yliopisto" haluaa sinun vastaavan esitettyihin kysymyksiin ennalta määrätyllä tavalla, ennalta määrätysti. Yliopisto ei ole kiinnostunut sinun mahdollisesta alkuperäisestä ajatuksestasi, vaan jatkuvasta ja ylevästä toistosta.
Siteera siteeraa ja vieläkin siteeraa (muista sisennykset ja fontti), niin pärjäät hyvin (kukaan lauttureista ei sinua huomaa) ja ehkä saat mahdollisuuden muuttaa asioita!
Tieteen teko ei ole mitä tahansa omien ajatusten suoltamista. Tieteellä on säännöt. Näiden sääntöjen oppiminen on vaihe numero yksi matkalla uuden tiedon tuottajaksi.
Joku ei tainnut päästä yliopistoon tai pärjätä siellä
Vanhana tieteentekijänä varoitan: neitseelliset ajatukset ovat todella harvinaisia pitkälläkin tutkijan uralla. Useimmiten ajatuksen "uutuus" selittyy vain sillä, että lähteitä ei ole viitsitty hankkia tai lukea, sillä sieltä se omaperäinen ajatus olisi löytynyt jo valmiimmaksi mietittynä.