Talouselämä on selvittänyt yhdessä Eduskuntatutkimuksen keskuksen kanssa, mikä olisi uuden eduskunnan paikkajako.
selvityksen mukaan keskusta olisi suurin voittaja ja saisi 15 lisäpaikkaa. SDP olisi suurin häviäjä. Puolue menettäisi 11 paikkaa. Kokoomus menettäisi kaksi paikkaa.
Lähes 19 000 haastatteluun perustuva aineisto kerättiin puolen vuoden aikana. Selvityksen toteutti Taloustutkimus
KOMMENTTI:Kansanedustaja Eero Lehti (KOK) perusti 26-vuotiaana Taloustutkimus-yrityksen vuonna 1971. Hän omistaa nykyisin Taloustutkimus Oy:n. Hän omisti myös perustamansa Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kunnes myi sen maaliskuussa 2013 Keskisuomalainen-konsernille (KESK) Hän työskentelee niiden hallitusten puheenjohtajana.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtoryhmä
Johtoryhmän puheenjohtaja:
Kansanedustaja Seppo Kääriäinen KESK
(Varapuheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva KOK)
Jäsenet:
Kansanedustaja Heli Paasio SDP
(Varajäsen VTT Joni Krekola)
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg SIT
(Varajäsen dosentti Anu Kantola)
Professori Timo Soikkanen
(Varajäsen dosentti Vesa Vares)
Dosentti Ville Pernaa
(Varajäsen professori Kimmo Rentola)
selvityksen mukaan keskusta olisi suurin voittaja ja saisi 15 lisäpaikkaa. SDP olisi suurin häviäjä. Puolue menettäisi 11 paikkaa. Kokoomus menettäisi kaksi paikkaa.
Lähes 19 000 haastatteluun perustuva aineisto kerättiin puolen vuoden aikana. Selvityksen toteutti Taloustutkimus
KOMMENTTI:Kansanedustaja Eero Lehti (KOK) perusti 26-vuotiaana Taloustutkimus-yrityksen vuonna 1971. Hän omistaa nykyisin Taloustutkimus Oy:n. Hän omisti myös perustamansa Suomen Lehtiyhtymä Oy:n kunnes myi sen maaliskuussa 2013 Keskisuomalainen-konsernille (KESK) Hän työskentelee niiden hallitusten puheenjohtajana.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtoryhmä
Johtoryhmän puheenjohtaja:
Kansanedustaja Seppo Kääriäinen KESK
(Varapuheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva KOK)
Jäsenet:
Kansanedustaja Heli Paasio SDP
(Varajäsen VTT Joni Krekola)
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja Sami Borg SIT
(Varajäsen dosentti Anu Kantola)
Professori Timo Soikkanen
(Varajäsen dosentti Vesa Vares)
Dosentti Ville Pernaa
(Varajäsen professori Kimmo Rentola)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aivan..galluppien tulokset riippuvat kysymyksen asettelusta, kohderyhmästä sekä paikasta missä gallup tehdään. Kaikella pyritään puhtaasti ohjailemaan varsinkin epävarmoja äänestäjiä, mutta myös muita äänestämään todennäköistä voittajaa / voittajia.
Lisäksi "gallup-tutkijoiden" omat tulkinnat vaikuttavat ns.lopputulokseen, esim. neutraalin vastauksen epätarkkaan kysymykseen on tulkittu positiiviseksi tai
kannatukseksi kepulle, kokoomukselle, persuille tai demareille.
Mistähän se johtuu, että kokoomuksen hallituskumppanit saavat aina kärsiä rökäletappion seuraavissa vaaleissa?
Ylipositiivilla kannatuslukemilla saadaan myös kilpailevien puolueiden potentiaaliset äänestäjät pois
Laiskat jäävät kotiin
Mielipiteitten mittailuissa tulee esille myös melkoinen "Ei osaa sanoa"-ryhmän osuus. Ja itse vaaleissa äänestysaktiivisuus on nykyisin meillä Suomessakin huomattavasti alhaisempi kuin vaikkapa 40-50 vuotta sitten. Silloinhan päästiin jopa yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuteen.
Kuvitellaanpa, että ensi kevään vaaleissa äänioikeutettu kansa lähtisi sankoin joukoin vaaliuurnille. Mitä se aiheuttaisi? Jos äänestysprosentti nousisi vakkapa 10 prosenttiyksikköä, niin se merkitsisi yli 400.000 äänen siirtymää nukkuvien puolueelta tuloslaskentaan. Jos aktiivisuus nousisi peräti 15-20 prosenttiyksikköä, niin siloin päästäisiin jo 80-prosenttisen osallistumisen vaiheille ja sen johdosta lisä-ääniä tuloslaskentaan kertyisi 600.000-800-000 ääntä.
Saattaisivat siinä Taloustutkimuksen ja Talouselämä-lehden ennakoinnit ainakin jonkin verran mennä uusiksi, jos äänestäjät aktivoituisivat. Miten mahtanee Eduskuntatutkimuksen keskus suhtautua mahdollisuuteen äänestäjien aktivoitumisesta? Saisivatko monet puoluejohtajat kylmän ringin ahterinsa alle?