Ruotsi on Suomessa vähemmistökieli, joka ei enää ansaitse kansalliskielen erityisasemaa.
Kansalliskielenä se ei ole virallinen vähemmistökieli, vaan de facto vähemmistökieli.
Oikea nimike ruotsin kielelle on kansallinen vähemmistökieli, mutta ei kansalliskieli.
Kansalliskieli-termin perusolemusta ei ole Suomessa kovin paljon pohdittu.
Ajatuspajan linjaus on, että ruotsi ei pysty enää kantamaan edes itseään,
eli kieli on liian heikko, jotta se voisi kantaa kansakuntaa.
Sitähän kansalliskielen luulisi tarkoittavan: Kieli kantaa kansakuntaa.
Ruotsin kantokyvyn täydellinen romahdus on ollut Suomen kieliolojen suurin muutos viiimeisten sadan vuoden aikana.
Siksi ruotsin asemaa kansalliskielenä tulisi tarkastella kriittisesti.
Pohdittavaksi yleisölle:
Mitä on kohtuullista odottaa ja olettaa kieleltä, jota kutsutaan kansalliskieleksi ?
Pelkkä historia ei riitä kansalliskielen statukseen, pitää olla myös näyttöjä kantokyvystä!
Jopa RKP:n Nylander perustelee pakkoruotsia sillä, että ruotsinkieliset eivät yksin pysty ylläpitämään kieltään.
Se on vankka todiste siitä, että ruotsi ei ansaitse kansalliskieliasemaa.
Se ei pysty kantamaan itse itseään!
Kansallinen vähemmistökieli on oikea status!
Kansalliskielenä se ei ole virallinen vähemmistökieli, vaan de facto vähemmistökieli.
Oikea nimike ruotsin kielelle on kansallinen vähemmistökieli, mutta ei kansalliskieli.
Kansalliskieli-termin perusolemusta ei ole Suomessa kovin paljon pohdittu.
Ajatuspajan linjaus on, että ruotsi ei pysty enää kantamaan edes itseään,
eli kieli on liian heikko, jotta se voisi kantaa kansakuntaa.
Sitähän kansalliskielen luulisi tarkoittavan: Kieli kantaa kansakuntaa.
Ruotsin kantokyvyn täydellinen romahdus on ollut Suomen kieliolojen suurin muutos viiimeisten sadan vuoden aikana.
Siksi ruotsin asemaa kansalliskielenä tulisi tarkastella kriittisesti.
Pohdittavaksi yleisölle:
Mitä on kohtuullista odottaa ja olettaa kieleltä, jota kutsutaan kansalliskieleksi ?
Pelkkä historia ei riitä kansalliskielen statukseen, pitää olla myös näyttöjä kantokyvystä!
Jopa RKP:n Nylander perustelee pakkoruotsia sillä, että ruotsinkieliset eivät yksin pysty ylläpitämään kieltään.
Se on vankka todiste siitä, että ruotsi ei ansaitse kansalliskieliasemaa.
Se ei pysty kantamaan itse itseään!
Kansallinen vähemmistökieli on oikea status!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Juuri näin !
Olet oikeassa, MUTTA ei se ruotsin kansalliskieli-status mikään todellinen ongelma ole. Vaikka se on perustuslaissa nimetty, niin se ei velvoita MIHINKÄÄN pakkoruotsitukseen. Muuta kuin kiihkosvekojen kuvitelmissa!
Perustuslaki siis ei velvoita koulujen pakkoruotsiin, ei pakkovirkaruotsiin, ei kielikiintiöihin, ei kuntien vähemmistörajoihin, ei SvenskaYLE:en jne. jne.
Niihin velvoittavat vain tavalliset lait kuten kielilaki. Ja ne voidaan helposti muuttaa tai poistaa kokonaan.