Apua fysiikan tehtäviin. Ei ymmärrä.

En mistään mitään tiedä mutta tehtävä 1, pallot.
Tehtävänkuvauksessa ei anneta juuri muuta kuin vain kappaleiden aikaero 1s ja oletuksena kappaleisiin vaikuttava voima g = 9,81 m/s^2.
Jo sen perusteella voidaan laskea kuinka pitkän matkan kappale a ehtii pudota ennenkuin kappale b lähtee matkaan. Ja kappale a ei taida jäädä odottelemaan että kappale b saa sen kiinni.

2. Kilpavene.
Ensinnäkin tasainen nopeus on eri asia kuin kiihtyvyys.
Tasaisessa nopeussa ollaan sekunnin päästä 4m päässä, kolme sekuntia tästä ollaan jo 4m (3 sekuntia * 4m) = 16m.

Eli tasaisessa nopeudessa mennään aina v = aika (sekunti) * nopeus (metriä / sekunnissa)

Tasaisesti kiihtyvä nopeus taas on toinen juttu, se ei toimi kuten tasainen nopeus. Tasaisesti kiihtyvässä nopeudessa voidaan vaikka ensimmäisen sekunnin aikana edetä vaikka 3m, toisen sekunnin aikana 4m, kolmannen vaikka 6m jne.

matka (s) taidettiin saada kaavalla
s = 1/2 * (a * t^2)
eli matka = 1/2 * (kiihtyvyys * kulutettu aika potenssiin 2)

Korjatkaa jos meni persiilleen. Viime fysiikanluvuista on 15 vuotta...

6) kohdassa tarvitset kaavoja:

a) h=0.5*g*t^2, missä t=2.2 s ja g=9.81 m/s^2
b) E=mgh, missä m=1.0 kg
c) Liike-energia on sama kuin mitä tiilellä oli potentiaalienergia, tätä ei tarvitse b) kohdan jälkeen laskea
d) E=0.5*m*v^2, mistä ratkaiset v:n.

kiitos avuista! Osaisiko joku vielä auttaa tehtävässä 3?

Tervehdys arvon opiskelija, kuka oletkin. Voihan näitä tehtäviä ratkaista näinkin, mutta mielstäni tämä ei ole hyvän maun mukaista tehtävien tekemistä. Voit olla suoraan yhteydessä minuun, niin voimme yhdessä ratkaista tehtävät. Mikäli esität tehtävien ratkaisut täältöä kopioituina ominasi, niin se on plagiointia jos et käytä lähdeviitteenä tätä palstaa. Tsemppiä opiskeluun.

Opettaja

Voi luoja, lopeta lukion opiskelu, jos et muulla tavoin pysty oppimaan. Tällä teet hallaa myös myös muille opiskelijoille. Kirja käteen ja oppimaan. Ei niitä opita sillä, että joku laskee ne sinun puolesta.

Kohtiin 3 ja 4 ei kukaan ole vastannut vielä mitään. Siltä varalta, että kysyjä ei vieläkään olisi kyennyt niihin vastaamaan, tässä selitys.
Ne kysymyksethän olivat:
"4. Esitä seuraavat hajoamisreaktiot

a) Cu -ytimen b- hajoaminen

b) Ra -ytimen alfahajoaminen

c) Al -ytimen b hajoaminen

5) Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta. Kuinka paljon 30 mg:stä tätä hiili-isotooppia on jäljellä 34380 vuoden päästä?"

Alfahajoamisessahan atomiytimestä lohkeaa niin sanottu alfahiukkanen eli aivan heliumytimen kaltainen kahden protonin ja kahden neutronin yhdistelmä. Tämä merkitsee, että ytimen varaus pienenee kahdella yksiköllä (koska protonilla on yhden alkeisvarauksen suuruinen varaus, neutronilla ei), ja samalla sen massaluku pienenee neljä yksikköä. Ja ytimen varaushan on sama kuin vastaavan alkuaineen järjestysluku alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä. Kohdassa 4b on siis selvitettävä, minkä alkuaineen järjestysluku on kahta pienempi kuin radiumin.
Luultavasti tenteissä ei oletetakaan, että opiskelijoiden olisi osattava eri alkuaineiden järjestysluvut ulkoa. Ehkä ne saa katsoa taulukkokirjoista. (Vai edellytetäänkö opiskelijoiden kuitenkin tietävän, että radiumin hajotessa syntyy radonia?)
Joka tapauksessa radiumin järjestysluku on 88, radonin 86. Ja radiumin tavallisimman isotoopin järjestysluku on 226. Kohdan 4b vastaus on siis:
(226, 88)Ra => (222, 86) Rn (4,2) He.
Näistä suluissa olevista lukupareista ensimmäinen (massaluku) pitäisi kirjoittaa alkuaineen merkin vasemmalle puolelle sitä ylemmäksi, jälkimmäinen (järjestysluku) alemmaksi. Mutta täällä niin ei voi tehdä, joten kehittelin tuon merkinnän.
Reaktioyhtälöä siis ei oikeastaan voi kirjoittaakaan, ellei tiedetä, mistä isotoopista on kysymys. Kohdista a ja c on todettava, etteivät ainakaan kuparin ja alumiinin tavalliset isotoopit ole radioaktiivisia, eli ne eivät hajoa sen enempää beeta-plus- kuin beeta-miinus -hajoamisellakaan. Mutta ehkäpä niilläkin on olemassa myös radioaktiivisia isotooppeja, joita syntyy pieniä määriä joissakin ydinreaktoreissa tai -kokeissa.
Joka tapauksessa beeta-miinus -hajoamisessa yksi ytimessä olevista neutroneista hajoaa protoniksi, elektroniksi ja antineutriinoksi, joista protoni pysyy ytimessä, muut poistuvat. Koska protonien lukumäärä kasvaa yhdellä, kasvaa myös ytimen järjestysluku yhdellä. Kuparin järjestysluku on 29, ja seuraava alkuaine nro 30 on sinkki. Massaluku taas pysyy ennallaan Kohdan 4a vastaus on siis:
(29) Cu => (30) Zn e- v´
missä sulkujen kohdalle pitäisi järjestyslukujen 29 ja 30 lisäksi merkitä myös massaluku, mikä se sitten onkin.
Beeta-plus-hajoamisessa taas yksi protoni hajoaa neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi, joista neutroni pysyy ytimessä, muut poistuvat. Koska protonien lukumäärä pienenee yhdellä, pienenee myös ytimen järjestysluku yhdellä. Alumiinin järjestysluku on 13, ja edellinen alkuaine nro 12 on magnesium. Massaluku pysyy tässäkin ennallaan. Kohdan 4c vastaus on siis
(13) Al => (12) Mg e v
mitä koskee sama huomautus kuin edellisessäkin kohdassa.

Tehtävässä 5 tuo aikaväli, 34380 vuotta, oli epäilemättä tarkoituksella valittu niin, että se on tasan kuusi kertaa puoliintumisajan pituinen. Tämä luonnollisesti helpottaa tehtävän suorittamista. Kahden puoliintumisajan kuluttua alkuperäisestä määrästä on jäljellä neljäsosa, kolmen puoliintumisajan kuluttua kahdeksasosa ja niin edelleen. Kuuden puoliintumisajan jälkeen on jäljellä (2 potenssiin 6):s osa eli 1/64 alkuperäisestä määrästä. Eli 30 / 64 = 0,47 mg.

Moi, olisko mahdollista saada apua ja vinkkiä tehtävään.
Johdepallon pinta varataan siten, että pinnan kokonaisvaraus on 1,0 mikro C. Kuinka suuri pitää pallon säteen vähintään olla, jotta ei tapahtuisi ympäröivän ilman ioinisoitumista.

Ilman läpilyöntilujuus = 3MV/m
Q=1,0 mikro C

Miten lähden liikkeelle? Miten lasken sähkökentän voimakkuuden kun tiedän vain nämä annetut arvot?