Tarkoitan nyt lähinnä lintujen ja nisäkkäiden kuvaamista teleobjektiivilla. Riittäkö f/4 useimmissa tilanteissa vai onko repusta hyvä löytyä f/2,8-objektiivi? Rahaa ei tarvitse ottaa huomioon.
Mikä on riittävä valovoima luontokuvaukseen?
Kameran Kantaja
38
1277
Vastaukset
- hdhqwgfrdg
Se riippuu, mitä ja milloin kuvaa.
Päivällä pärjää 5,6:lla, mutta jos aurinkoa ei ole saatavissa niin 2,8 on liian vähän.
Noiden lukujen väli on vain kaksi suljinaikaa.
Suuri valovoima edellyttää usein runsasta himmennystä terävyysalueen tähden ja silloin ei valovoimaa ollenkaan hyödynnetä.
Mutta, mitä suurempi valovoima, sitä varmemmin tarkennus pelaa.
Valovoiman esteenä ei aina ole lompakko, vaan "lasikaulaisuus". Ei jakseta kantaa monen kilon mötikköä,
Tulee mieleen pari erään ruotsalaisen fotolehden testaajaa filmiaikana.
Kokeilivat silloista f 4/200-400 zoomia ja loppupäätelmä oli. "Täysin käyttökelvoton järkäle (n.4,5kg), käytämme mieluiten f 4,5/300 millistä." - Teekannu
Vanhallakin 1,8 objektiivilla pärjää sata vuotta. Valovoima on tärkeintä. Muulla ei ole väliä.
Valovoimasta on hyötyä aina mutta myös haittaa koska joku F2.8 ja 600 mm on aika raskas taakka kannella kauemmas. Noissa hommissa joutunee, jos ei kulje aasin tai muulin kanssa, aina tekemään kompromisseja.
Itse olen kuvannut 300 millisellä ja 400 millisellä (n. 300 x 1,4) maksimissaan aukko max F4 tai F5.6. Isompia lintuja kuten kurkia ja joutsenia noilla pääsee luonnossakin riittävän lähelle kun valitsee palkan oikein mutta arkoja pikkutipuja on ainakin luonnossa vaikeampaa lähestyä jos ei osaa valmistella paikkaa kuvaukseen eli houkutella lintuja ruokinnalla tulemaan kuvauspaikan lähelle.
Pitkiä putkia ei taideta tehdä suuremmalla aukolla kuin tuo F2.8 ja oikein pitkiä ei aina silläkään. Sigma tosin taitaa tehdä aika julmaa putkea 200 - 500 mm F2.8 jonka ohjehinta Sigmalla on noin $26'000 eli kallis jos ei ole rahaa. Se painaakin Sigman ilmoituksen mukaan reilut 15 kg joten ei kun ostamaan!Tuota sigman 200-500mm Zoomia valovoimaisempiakin toki tehdään, mutta vain tilauksesta. Silloin hinta määritellään erikseen joka tilaukselle. Taitaa olla että menee yli sadantonnin hintaluokkaan. Painokin taisi olla 35kg luokkaa, joten ei köyhälle eikä vähävoimaiselle tarkoitettu.
- Canonisti minäkin
Juuri noin. Valovoimaa ei koskaan ole liikaa teleobjektiivissa, mutta f/4.0 on kevyempi kantaa ja halvempi. Huonompia kuin f/4.0 ei minusta kannata edes katsella, jos oikeasti haluaa kuvata liikkuvia eläimiä.
Vaikka f/4.0 riittää usein valoisana päivänä, ei se riitä missään nimessä iltahämärissä, jolloin monet eläimet vasta lähtevät liikkeelle. Tiedän hyvin tunteen, kun kaverit jatkavat vielä kuvaamista, mutta oma kalusto ei enää anna myöten edes yrittää kuvaa.
Nopean objektiivin lisäksi tarvitaan nopea runko. Sellainen, jossa laskentateho riittää. Objektiivi ja runko tarvitsevat kunnon tuen. Joko järeän kolmijalan tai sitten ainakin monopodin.- djjdfjofn
Usein lintukuvauksessa myös pitkä polttoväli on tärkeä, joten usein ammattilaisetkin käyttävät suosimissaan 500 ja 600mm f/4 teleissä 1,4-kertaistajaa, joka pudottaa valovoiman f/5,6:een.
- Luontokuvaaja
500mm opjektiiville hyvä valovoima olisi F2,8 tai parempi. F4,0 valovoimaisella ei tee yhtään mitään se on tosi pimeä.
- Canonisti_minäkin
Luontokuvaaja kirjoitti:
500mm opjektiiville hyvä valovoima olisi F2,8 tai parempi. F4,0 valovoimaisella ei tee yhtään mitään se on tosi pimeä.
http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-500-4l-is-usm-ii-objektiivi.html
Paras mitä tällä hetkellä saa Canoniin kaupasta on f/4.0 500 mm IS mark II.
http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-400-2-8l-is-ii-usm-objektiivi.html
Nelisatasesta on sitten f/2.8 ja f/5.6 versiot. Yleensä kannattaa harkita tarkkaan ottaako pidemmän vai lyhyemmän paremmalla valovoimalla, jos oikeasti tarvitsee pitkää teleobjektiivia esimerkiksi luontokuvauksessa. Canonin 1.4x telejatkeen uusin versio on jo aika hyvä, joten valitsemalla lyhyemmän ja valovoimaisemman, saat molemmat jatkeella.
http://www.rajalacamera.fi/canon-ef-1-4x-iii-telejatke.html - jormahillhead
tämä vitun canoNISTI on guru. tietää joka vitun asiasta joka vitun homman. naurettava säätäjä.
- fotari1
F2 ja F2.8
- kohinansietokyky
Kyllä se alkaa olla tosiasia nykyään jo on et rungollakin on vähän aika paljonkin väliä ei siis pelkästään vaa objektiivillä ne kun ovat kehittyneet nopeemmiksi ja herkemmiksi.
Hyvällä uudemmalla rungolla voikin jossain määrin kompensoida ainakin jonkinverran halvemman objektiivin puutteita.
En vierastaisi c-kennoakaan eläinkuvauksessa etenkään jos ei ole varaa ostaa täyskennoa ja kalliita valovoimaisia pitkiä objektiiveja saa hieman tasotusta
polttovälikertoimessa ehkä kantamuksessakin pikkukennosemmalla. - lmjdsgfwe
Tosiasiassa ei ole keksitty objektiivia, jonka valovoima olisi riittävä luontokuvaukseen.
Suurimmillakin valovoimilla jää parhaat tilanteet kuvaamatta.
Valovoiman kääntöpuoli on huono terävyysalue, mikä tulee eteen varsinkin lähikuvissa. Auttaisi paljon enemmän, jos kameran herkkyytttä pystyttäisiin lisäämään oleellisesti kuvanlaadun heikkenemättä.
Uusi tai vanha digikamera on paras kuvanlaatu edelleen saavutettavissa ISO 100-200.
Suuremmat luvut on vain hätävaraa.
Kyllä filmikuvaajat oli taitavia. Silloin käytettiin luontokuvauksessa herkkyyksiä 64 ja 100. Kuvia tuli.- herkällä
NS. filmiaikana kuvasin kaikki luontokuvat Kodacrome ISO 25 tai Agfacrome ISO 50 filmeille. Riippuen siitä pitikö kuvaan saada puhdas valkoinen. Kamerassa ei ollut kuvanvatkaajaa eikä tomaattitarkennusta.
Luontokuvankin kuvanlaadussa seuraava iso parannus on kovera kenno. Kuva on terävä laidasta laitaan kaikilla aukkoarvoilla ja objektiivit on paljon yksinkertaisempia ja halvempia.
Yllättävän moni itseään luontokuvaajana pitävä kuvaa vain teoriassa ja käsivaralta hämärässä lentäviä arkoja tipuja. Kameramerkillä näyttää olevan merkittävä vaikutus hämäräkuvaajan päässä. - Canonisti_minäkin
herkällä kirjoitti:
NS. filmiaikana kuvasin kaikki luontokuvat Kodacrome ISO 25 tai Agfacrome ISO 50 filmeille. Riippuen siitä pitikö kuvaan saada puhdas valkoinen. Kamerassa ei ollut kuvanvatkaajaa eikä tomaattitarkennusta.
Luontokuvankin kuvanlaadussa seuraava iso parannus on kovera kenno. Kuva on terävä laidasta laitaan kaikilla aukkoarvoilla ja objektiivit on paljon yksinkertaisempia ja halvempia.
Yllättävän moni itseään luontokuvaajana pitävä kuvaa vain teoriassa ja käsivaralta hämärässä lentäviä arkoja tipuja. Kameramerkillä näyttää olevan merkittävä vaikutus hämäräkuvaajan päässä.Eli tiedät hyvinkin, mitä ruutuja jäi ottamatta (tai ne epäonnistuivat). Niitä oli aika paljon. Yksi osaavan kuvaajan merkki on, että tietää kalustonsa rajat, eikä yritä mahdottomia.
Itse aloitin Agfalla ja kuvasin monta vuotta Fujilla, jossa oli parempi rae ja hieno vihreä. Kodak oli liian sinistä, paitsi kun kehitys epäonnistui ja siitä tuli vaaleanpunaista.
Kuvanvakaajaa ei kannata vieläkään olla kamerassa, mutta objektiivissa oleva vakaaja, jonka voi kytkeä pois päältä akseli kerrallaan, voi joskus olla eduksi. Valovoima on kuitenkin yhä tärkeämpää kuin vakaaja. Vain valovoimalla saa lyhyitä aikoja, joilla voi halutessaan pysäyttää liikkeen. Tekniikka kehittyy ja vaatimukset sen mukaan.
- Nikon_kamera
Mitä suurivalovoimaisempi, sitä parempi, ei siitä pääse mihinkään. MUTTA: nykyiset kamerat ovat niin perhanan herkkiä ja hyviä, että jollain f/4 tai f/5,6 optiikalla saa nykyisin parempia kuvia hämärässä kuin filmiaikana f/2 tai f/2,8 optiikoilla. Ihan vain siksi, että jollain Nikon D810, D4 ja D5 rungoilla saa 12800 ja jopa 25600 ISO herkkyyksillä parempaa jälkeä kuin aikoinaan 400 ASAn filmillä. Jos kamerasta saa 5 aukkoa lisää herkkyyttä entiseen verrattuna, voi yhden niistä luovuttaa optikan pienemmälle valovoimalle, kun sillä säästää tuhansia euroja ja useita kiloja.
Esimerkiksi NIkkor 300mm f/2,8 maksaa noin 7000€ ja painaa 2,9 kg, mutta uusi 300mm f/4 maksaa reilun 2000€ ja painaa 755g! Se on pienempi kuin 24-70mm f/2,8 peruszoomi!
Olen kuvannut karhuja Nikkorin 200-400mm f/4 zoomilla ja D4 ja D800e rungoilla, jopa herkkyydellä 25600 ISO, julkaistu koko aukeamalla aikakauslehdessä ja hyvältä näytti.- Canonisti_minäkin
Nykyisetkin rungot tarvitsevat valovoimaisia objektiiveja onnistuneeseen tarkennukseen. Yksinkertaistaen tarkennukseen vaikuttaa rungon tarkennuspisteiden herkkyys, rungon laskentateho ja objektiivin tarkennusnopeus. Uusissakaan rungoissa ei ole kovin montaa tarkennuspistettä, jotka toimivat huonossa valossa ja kääntäen ne pisteet, jotka toimivat vain f/2.8 aukolla, tuovat nopeutta. Eli vaikka kuva syntyisi, mutta tarkennus on pielessä, ei se paljoa lämmitä.
- lähinnä
Oikeampi kysymys olisi kai: mikä on riittävä valovoima jos ei osaa tarkentaa? Lyhimmilla polttoväleillä tarkennustavallakaan ei ole yleensä merkitystä.
Sillä kuvaako luontoa vai jotain muuta ei liene mitään merkitystä paitsi makro/lähikuvauksessa. Syväterävyysalueen hallinta onnistuu vain manuaalisesti tarkentaen.- Nikon_kamera
"Syväterävyysalueen hallinta onnistuu vain manuaalisesti tarkentaen."
Ei se nyt ihan niinkään mene. Kyllä kohteeseen X automaattisesti tarkentunut kuva aukolla f/5,6 on ihan samanlainen kuin samaan kohteeseen X manuaalisesti tarkennettu kuva aukolla f/5,6.
Kyllä automaatillakin voi tarkentaa täsmällisesti johonkin kohtaan kuva-alalla, ei pelkästään keskelle tai täysautomaatin arpomaan kohtaan. Olisiko sitten yhdellä pisteellä valitusta kohdasta tarkentaminen "automaattiavusteista" tarkennusta, kun sähkö kääntää tarkennuskierää eikä kuvaajan kätönen, mutta kuvaaja yhtä lailla päättää mihin tarkennetaan. - Canonisti_minäkin
Tämä lienee liittyy siihen, että runko ja tele joudutaan yleensä säätämään yhteensopiviksi. Tarkennuksen toiminen oikein pakasta vedettynä on välillä enemmän poikkeus kuin sääntö. Aikaisemmin se oli aina teetettävä huollossa, mutta nykyään eräissä rungoissa on mahdollista tehdä objektiivikohtaiset säädöt kotikonsteinkin.
- lähinnä
Nikon_kamera kirjoitti:
"Syväterävyysalueen hallinta onnistuu vain manuaalisesti tarkentaen."
Ei se nyt ihan niinkään mene. Kyllä kohteeseen X automaattisesti tarkentunut kuva aukolla f/5,6 on ihan samanlainen kuin samaan kohteeseen X manuaalisesti tarkennettu kuva aukolla f/5,6.
Kyllä automaatillakin voi tarkentaa täsmällisesti johonkin kohtaan kuva-alalla, ei pelkästään keskelle tai täysautomaatin arpomaan kohtaan. Olisiko sitten yhdellä pisteellä valitusta kohdasta tarkentaminen "automaattiavusteista" tarkennusta, kun sähkö kääntää tarkennuskierää eikä kuvaajan kätönen, mutta kuvaaja yhtä lailla päättää mihin tarkennetaan.Huomaan, että et ymmärrä mitään ns. syväterävyysalueesta. Automaattitarkennus voi tarkentaa oikein vain jos kohde on taso se ei osaa harkita kohteen eri osien etäisyyttä eikä kahden tai useamman kohdan t. kohteen etäisyyttä ja päättää mihin pitäisi tarkentaa jotta haluttu syväterävyysalue saavutetaan.
Canonisti_minäkin nimimerkki on myös oikeassa. ”Pakasta vedetty” arpoo etäisyyden jos sitä ei ole kalibroitu po. kameraan. Sitä varten on saatavissa käteviä apuvälineitä esim. LensAlign MkII on aika hyvä.
http://s6.photobucket.com/user/FLS2K/media/5005.jpg.html
https://www.youtube.com/watch?v=mLk46PYHt-g - syvältä
Nikon_kamera kirjoitti:
"Syväterävyysalueen hallinta onnistuu vain manuaalisesti tarkentaen."
Ei se nyt ihan niinkään mene. Kyllä kohteeseen X automaattisesti tarkentunut kuva aukolla f/5,6 on ihan samanlainen kuin samaan kohteeseen X manuaalisesti tarkennettu kuva aukolla f/5,6.
Kyllä automaatillakin voi tarkentaa täsmällisesti johonkin kohtaan kuva-alalla, ei pelkästään keskelle tai täysautomaatin arpomaan kohtaan. Olisiko sitten yhdellä pisteellä valitusta kohdasta tarkentaminen "automaattiavusteista" tarkennusta, kun sähkö kääntää tarkennuskierää eikä kuvaajan kätönen, mutta kuvaaja yhtä lailla päättää mihin tarkennetaan.”Kyllä automaatillakin voi tarkentaa täsmällisesti johonkin kohtaan kuva-alalla”
Hyvällä onnella kyllä, mutta jokin kohta ei ole ollenkaan sama asia kuin syväterävyysalue.
Otetaanpa pari esimerkkiä.
Kuvaat kahta lintua jotka istuvat langalla ja haluat molemmat yhtä terävinä kuvaan. Missä on se ”johonkin kohtaan” johon automaatti tarkentaa kun etäisyys lähimpään lintuun on 6 m ja kauempaan 8 m?
Kuvaat maisemaa ja haluat syväterävyyden ulottuvan lähimmästä puusta äärettömään. Mihin ”kohtaan” automaatti tarkentaa ja miksi? - Nikon_kamera
Kiitoksia nyt näistä vinkeistä ja tiedoista miten automaatilla ei saa tarkennettua haluttuun kohtaan eikä automaatin käyttäjä ymmärrä syväterävyydestä yhtikäs mitään. Pitää vissiin ryhtyä perehtymän asiaan ja opetella pois automaattiavusteisesta* tarkennusmenetelmästä, jota olen käyttänyt kohta 20 vuotta eli sen aikaa kun automaatteja on ollut.
Mutta toisaalta, kun eläkkeeseen on enää reilu vuosi ja lehtikuvaajana on tullut toimittua kokopäiväisesti jo 38 vuotta, niin viitsineekö sitä enää opetella noin hankalia juttuja kuin tuo terävyysalue kun on tähänkin asti saanut bluffattua ja kätkettyä taitamattomuutensa ja tietämättömyytensä sekä työnantajalta että noin puolelta miljoonalta lukijalta.
*) siis tarkennetaan yhdellä pisteellä haluttuun kohtaan ja kone kääntää tarkennuskierää, ei reumaattinen ranne. - syvältä
Pientä lohdutusta pahimpaan tuskaan :).
”automaatilla ei saa tarkennettua haluttuun kohtaan eikä automaatin käyttäjä ymmärrä syväterävyydestä yhtikäs mitään.”
# Se menee päinvastoin. Automaatilla voi onnistua tarkentamaan haluttuun kohtaan, mutta ”kohta” ei ole samaasia kuin syväterävyysalue. Automaatin käyttö ei vaikuta käyttäjän ymmärrykseen, mutta automaatti ei ymmärrä mistään mitään.
Kalibroimattomalla objektiivilla ei voi automaatilla tarkentaa mihinkään haluttuun kohtaan.
Mietiipä vielä tuota eo. ”kaksi varista langalla” -esimerkkiä. Mihin kohtaan ”lehtikuvaaja” tarkentaa yhdellä pisteellä bluffilla, että molemmat linnut on yhtä terävinä kuvissa?
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä? - tyhvcf
syvältä kirjoitti:
Pientä lohdutusta pahimpaan tuskaan :).
”automaatilla ei saa tarkennettua haluttuun kohtaan eikä automaatin käyttäjä ymmärrä syväterävyydestä yhtikäs mitään.”
# Se menee päinvastoin. Automaatilla voi onnistua tarkentamaan haluttuun kohtaan, mutta ”kohta” ei ole samaasia kuin syväterävyysalue. Automaatin käyttö ei vaikuta käyttäjän ymmärrykseen, mutta automaatti ei ymmärrä mistään mitään.
Kalibroimattomalla objektiivilla ei voi automaatilla tarkentaa mihinkään haluttuun kohtaan.
Mietiipä vielä tuota eo. ”kaksi varista langalla” -esimerkkiä. Mihin kohtaan ”lehtikuvaaja” tarkentaa yhdellä pisteellä bluffilla, että molemmat linnut on yhtä terävinä kuvissa?
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä?"Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä?"
Mutta missä objektiivissa on noin tarkka etäisyysasteikko? Onhan se manuaalitarkennuskin käännettävä siihen n. 6,8 metriin yhtä lailla. Joissakin uudehkoissa ja arvokkaissa malleissa etäisyys (ja jopa terävyysaluekin?) näytetään digitaalisesti, mutta toistaiseksi ne ovat harvinaisia. Siis miten valitset oikean syväterävyysalueen manuaalitarkennuksella oleellisesti helpommin kuin automaattitarkennuksella suunnilleen kohteiden puoliväliin? Peilietsimen läpi on jo ihan riittävän vaikeaa tarkentaa käsin ollenkaan. Olet aika pro, jos todella hallitset eri etäisyyksillä olevien kohteiden tarkentamisen yhtä (epä)tarkkoina. Olen seurannut elokuva- ja TV-kuvaajien työskentelyn tuloksia tarkennustakin seuraten, ja hyvin harvoin näkee, että eri etäisyyksillä olevat henkilöt olisi saman syväterävyysalueen ääripäissä. Videokuvaus on toki oma maailmansa, mutta ehkä ymmärrät, mitä tarkoitan. Tai todennäköisesti et tajua ja jatkat tavallista vääntöäsi ja näsäviisastelua aiheen vierestä... - syvältä
tyhvcf kirjoitti:
"Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä?"
Mutta missä objektiivissa on noin tarkka etäisyysasteikko? Onhan se manuaalitarkennuskin käännettävä siihen n. 6,8 metriin yhtä lailla. Joissakin uudehkoissa ja arvokkaissa malleissa etäisyys (ja jopa terävyysaluekin?) näytetään digitaalisesti, mutta toistaiseksi ne ovat harvinaisia. Siis miten valitset oikean syväterävyysalueen manuaalitarkennuksella oleellisesti helpommin kuin automaattitarkennuksella suunnilleen kohteiden puoliväliin? Peilietsimen läpi on jo ihan riittävän vaikeaa tarkentaa käsin ollenkaan. Olet aika pro, jos todella hallitset eri etäisyyksillä olevien kohteiden tarkentamisen yhtä (epä)tarkkoina. Olen seurannut elokuva- ja TV-kuvaajien työskentelyn tuloksia tarkennustakin seuraten, ja hyvin harvoin näkee, että eri etäisyyksillä olevat henkilöt olisi saman syväterävyysalueen ääripäissä. Videokuvaus on toki oma maailmansa, mutta ehkä ymmärrät, mitä tarkoitan. Tai todennäköisesti et tajua ja jatkat tavallista vääntöäsi ja näsäviisastelua aiheen vierestä...Automaattitarkennuksen tarkkuudesta on turha edes puhua jos objektiiveja ja runkoja ei ole kalibroitu.
https://www.youtube.com/watch?v=Qg-CQOH9qDM
”Peilietsimen läpi on jo ihan riittävän vaikeaa tarkentaa käsin ollenkaan”. Mulla se manuaalitarkennuksen tarkuus tulee KatzEye OptiBrite leikkokuva-tähyslasista. Sillä käy kätevästi mitata etäisyys/tarkennus syväterävyysalueen etu ja takapäähän.
http://www.katzeyeoptics.com
Vaatii vähän osaamista ja harjoitusta, mutta on tarkka. Lisäksi etsimessä onmerkkivalo ja ääni joka osoittaa tarkennuksen ”osuman”.
Kännykän DOF-laskin on kätevä apu jos ei ole kiire. Esim:
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.cunningdogsoftware.dofcalculator - asian_ytimessä
syvältä kirjoitti:
Pientä lohdutusta pahimpaan tuskaan :).
”automaatilla ei saa tarkennettua haluttuun kohtaan eikä automaatin käyttäjä ymmärrä syväterävyydestä yhtikäs mitään.”
# Se menee päinvastoin. Automaatilla voi onnistua tarkentamaan haluttuun kohtaan, mutta ”kohta” ei ole samaasia kuin syväterävyysalue. Automaatin käyttö ei vaikuta käyttäjän ymmärrykseen, mutta automaatti ei ymmärrä mistään mitään.
Kalibroimattomalla objektiivilla ei voi automaatilla tarkentaa mihinkään haluttuun kohtaan.
Mietiipä vielä tuota eo. ”kaksi varista langalla” -esimerkkiä. Mihin kohtaan ”lehtikuvaaja” tarkentaa yhdellä pisteellä bluffilla, että molemmat linnut on yhtä terävinä kuvissa?
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä?> Laskurin mukaan esim D800E, 85 mm, f/5,6 pitää tarkentaa etäisyydelle n. 6,8 metriä. Miten löydät ilmasta kohdan johon automaatilla tarkennat yhdellä pisteellä?
Ihan mahtava esimerkki, joka kertoo, että nyt ollaan vimpan päälle asiantuntijan opissa. Tarvittava aukko on f/32.
Kyyyllä, just tätä varten tarvitaan valovoimaisia teleobjektiiveja ja millimetrin tarkkaa tarkennusta. - vähän_sinnepäin
Ahh.. tässä olikin juju. Laskelmassa käytetään 36 megapikselin kameraa, mutta terävän kuvan kriteeriksi on laitettu 0,03 mm (noin 6 pikseliä) hajontaympyrä.
Eli ei sen terävän kuvan sit tarvikaan olla ihan viimeisen päälle terävä. Mutta se ei estä sössöttämästä, miten pitää olla tarkennuksen millilleen oikein ja sehän onnistuu vain käsitarkennuksella ;-D
- Nikon_kamera
Kaksi konstia:
1) tarkennetaan niistä toiseen, ja korjataan manuaalisesti ennen laukaisua. Onnistuu ainakin minun kalustollani.
2) Tarkennetaan jonnekin muualle kohteeseen, joka on arvion mukaan sopivalla etäisyydellä. Vaikka tolppaan tai siihen lankaan tms.
Ei kannata tehdä liian suurta numeroa moisesta.- korjataan
”1) tarkennetaan niistä toiseen, ja korjataan manuaalisesti ennen laukaisua. Onnistuu ainakin minun kalustollani.”
Miten onnistuu automaattitarkennuksen korjaus manuaalisesti?
”2) Tarkennetaan … arvion mukaan ”
Että sillälailla. - Nikon_kamera
1) automaattitarkennuksen korjaus tapahtuu manuaalisesti siten, että automaatin tarkennettua laukaisimen etuvedolla käännetään optiikan tarkenusrenkaasta haluttuun suuntaan ja painetaan laukaisin pohjaan. Näin ainakin Nikkorin järkkärioptiikoilla, taitaa muistini mukaan onnistua sama myös Canoneilla.
2) silläpälailla juuri. Hyvin on leivänsyrjässä pysytty kiinni kohta 40 vuotta. - kuolleet_eläimet
korjataan kirjoitti:
”1) tarkennetaan niistä toiseen, ja korjataan manuaalisesti ennen laukaisua. Onnistuu ainakin minun kalustollani.”
Miten onnistuu automaattitarkennuksen korjaus manuaalisesti?
”2) Tarkennetaan … arvion mukaan ”
Että sillälailla.> Miten onnistuu automaattitarkennuksen korjaus manuaalisesti?
Ei herrajestas! Jengi on pihalla kuin lumiukko, mutta silti esitetään Ehtaa Faktaa.
Noin niinkuin jo kivikautisissa kameroissa oli mahdollista lukita automaattitarkennus jonnekin ja vaihtaa sitten manuaalitilaan, minkä jälkeen tarkennusta pystyy säätelemään perinteisellä tyylillä, tähyslasilta arvioiden.
Uudemmissa vekottimissa voi olla esim ohjelmoitavissa toiminto, tarkennus on normaalisti manuaalinen, mutta nappia X painettaessa kamera tarkentaa aktiiviseksi valittuun tarkennuspisteeseen. Tai päinvastoin eli automaatti päällä, mutta nappia X painettaessa pääsee säätelemään käsin.
Jotkin vehkeet sallivat jopa tarkennuksen säätelyn "väkisin", ilman että ensin painellaan mitään nappeja.
Yleensä järkkärit myös indikoivat etsimessä, minkä tarkennuspisteiden kohdalla tarkennus on kohdillaan kameran mielestä, kun ruuvailaan käsin.
Elektronisella etsimellä varustetuissa onnistuu näiden lisäksi etsinkuvan zoomaus tai terävän alueen korostus (ääriviivojen kontrastia lisätään tai ne merkataan korotustuvärillä).
> ”2) Tarkennetaan … arvion mukaan ”
Eh? Eikö manuaalitarkennuskin ole tätä noin niinkuin enimmäkseen? Eli arvioidaan tähyslasilta, menikö oikein? Vai tuherratko leikkokuvan kanssa? Tai luotat objektiivin etäisyysasteikkoon?
Myös nuo DOF laskurien mainostamiset kuulostaan siltä kuin tässä vaan teinit vääntää tietokoneen ääressä. Jää elukat kuvaamatta, jos näiden kanssa rupeaa tosipainan tulleen väkertämään.
Ja onpa muistaakseni jossain kameroissa sellaistakin toimintoa, että tarkennetaan lähimpään ja kaukaisimpaan kohteeseen, jotka halutaan teräviksi, ja tämän jälkeen kamera laskee tarvittavan tarkennusetäisyyden & aukon, jolla terävyysalue saadaan kattamaan molemmat kohteet. Väkertämistä tämäkin.
Tosin kyllä voisi DOF laskurin käyttö olla ihan hyvää harjoitusta. Linnut 6 ja 8 m etäisyydellä ja oletetaan objektiiviksi joku 300 millinen. Molemmat linnut teräviksi, saa suorittaa... - Nikon_kamera
EI tarvitse oikeissa järkkäreissä vaihtaa minnekään "manuaalitilaan", riittää että kääntää objektiivin tarkennusrenkaasta, vaikka olisikin automaattiasetus päällä. Tarkennus siirtyy kuten halutaan (tai käännetään, ei välttämättä sama asia). Jos kuvaa joillain pellevehkeillä, niin sitten varmaan automaatin korjaus käsikäytöllä ei onnistu. Minun Nikon D4 / D800e kalustollani ja Nikkorin optiikoilla onnistuu.
Nikkoreissa automaattiasetus on nimeltään A/M, eli automaatti/käsikäyttö. Eli käsisäätö onnistuu aina, kunhan ei välillä päästä laukaisinta ylös ja paina taas alas, jolloin kakkula tarkentaa taas automaattisesti. Puolivedolla tapahtuu automaattitarkennus, ja sen voi korjata käsisäädöllä, kun pitää laukaisinta siinä puolivälissä ja laukaisee siitä kun tarkennus on haluttu.
- mikääneiriitä
Valovoiman samoin kuin zoomin pituuden suhteen pätee totuus että mikään ei riitä. Aina tulee tilanteita jolloin on liian hämärää tai tipu on liian kaukana.
- Canonisti_minäkin
Zoomin osalta tuo ei pidä paikkansa. Yli kolminkertaista zoomia ei voi suunnitella ja rakentaa toimivaksi.
- munille
En löydä viittausta lähteeseen.
Onnettomat linkit johonkin laitteeseen ei aivan riitä, kun puhutaan ettei jotain voisi tehdä. - Nikon_kamera
Canonisti_minäkin kirjoitti:
Zoomin osalta tuo ei pidä paikkansa. Yli kolminkertaista zoomia ei voi suunnitella ja rakentaa toimivaksi.
Kuitenkin maailmassa on tehty, ja myyty, 50 kertaisia zoomeja televisiokäyttöön (mm Canon). Tuskin suuret TV-yhtiöt olisivat niitä ostaneet omakotitalon hinnalla jos ne eivät toimi...
- Canonisti_minäkin
Nikon_kamera kirjoitti:
Kuitenkin maailmassa on tehty, ja myyty, 50 kertaisia zoomeja televisiokäyttöön (mm Canon). Tuskin suuret TV-yhtiöt olisivat niitä ostaneet omakotitalon hinnalla jos ne eivät toimi...
TV-kuva ei vaadi kovinkaan kummallista toistoa objektiivilta. Voidaan hyväksyä suuriakin virheitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo768732Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per593301- 382654
- 272211
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj182195Osuuspankki Kuhmo!
Ei pysty pitämään yhtä Otto pankkiautomaattia toiminnassa Ksupermarketin kanssa,20 vuotta sitten Kuhmossa oli neljä auto372180- 131927
Rakkaalleni!
Halusin tulla kertomaan, että sinua ajattelen ja ikävöin vaikka olen sukuloimassa. Meinasin herkistyä, kun tykkään sinus151743- 681705
- 181629