Omasta tahdostani. En halua enää elää valheessa, uskoa hyvään elämään hänen kanssaan. Kärsimme molemmat, minä varmaan eniten, koska olin hänelle vain mielikuvituksen tuote, esine, jota voi välillä katsella. Hän kertoi rakastavansa, mutta en voinut luottaa siihen, Se tunne ei välittynyt aidosti. Hän halusi satuttaa. Olen jo päästänyt irti.
menetin rakkaani
onnellinen olen nyt
5238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuskinpa se oma rakkautesikaan kovin jalolla pohjalla oli, mutta ei voi tietää, luovuttajat luovuttaa, ehkä hänkin luovutti. Pääasia ettet muistele pahalla.
Jos on tapahtunut huonoja juttuja ei niitä vain hyvällä muistella.
Ehkä hänen epävarmuutensa siitä mitä sinä tunnet latisti häntä. Teitkö itse tarpeeksi?
Mulla vähän samanlainen tilanne vaan eripäin. mä seurustelin mua paljon vanhemman naisen kanssa asuttiin yhdessä. Hän ei osannut näyttää tunteitaan mutta väitti että rakasti, mä halusin uskoa sen mutta vähän epäilin sitä. Sitten aloin kyllästyä siihen asiaan ja humalassa loukkasin häntä sanallisesti. Yritin kyllä selittää että en halunnut loukata olin vaan kyllästynyt elämään epävarmuudessa ja halusin nähdä että oliko minulla merkitystä, mutta ei auttanut hän ei suostunut enään puhumaan minulle. Jos oikeasti rakastaa ei minun mielestäni pitäisi pystyä luovuttamaan niin helposti.
Miksi kirjoitat tälle palstalle, onnellinen? Oletko sinä rehellinen itsellesi? Olisiko sittenkin ollut jäkevampi ottaa riski?