Kannattaako maksaa DAB/DAB+ -virittimestä radiossa?

Ei riitä enää FM jos olet joskus kuunnellut DAB-musiikkilähetystä. Laatu on merkittävästi parempi. Toivon DAB-lähetysten paluuta Yle Radio 1:een.

iltamyöhä kirjoitti:

Ei riitä enää FM jos olet joskus kuunnellut DAB-musiikkilähetystä. Laatu on merkittävästi parempi. Toivon DAB-lähetysten paluuta Yle Radio 1:een.

Oletkin sitten niitä joille digipörinä on laatua verrattuna analogiseen puhtaaseen ääneen...

Vs: hifisti ‒ Radion ohjelmatuotanto on jo kauan ollut kokonaan digitaalista. Alkuperäinen lähetyssignaali joudutaan langattoman digitaalisen jakelukanavan eli DAB:n puuttuessa muuttamaan perinteiseksi analogiseksi FM-lähetteeksi. Tämä DA-muunnos tuskin puhdistaa ääntä mitenkään, pikemminkin päinvastoin. Aiheuttaa ULA:lle tyypillistä kohinaa.

" jokapäiväinen radion kuunteluhan rajoittuu nykyään lähinnä autoihin."

Minä kyllä kuuntelen radiota kotona! Ja useita tunteja kerrallaan.

>kuunteluhan rajoittuu nykyään lähinnä autoihin.

Eikö juuri autossa se rabio ei toimikaan? Asemia on parikymmentä tallennettuna ja kaikki toimivat Helsingissä, mutta kun lähtee ajelee vaikka kohti Turkua tai Tamperetta, niin parinkymmenen kilometrin jälkeen yksikään asema ei enää toimikaan ja on pakko pistä kasetti pyörimään.

kysynvaaan kirjoitti:

>kuunteluhan rajoittuu nykyään lähinnä autoihin.

Eikö juuri autossa se rabio ei toimikaan? Asemia on parikymmentä tallennettuna ja kaikki toimivat Helsingissä, mutta kun lähtee ajelee vaikka kohti Turkua tai Tamperetta, niin parinkymmenen kilometrin jälkeen yksikään asema ei enää toimikaan ja on pakko pistä kasetti pyörimään.

Lue lisää

>Tamperetta, niin parinkymmenen kilometrin jälkeen yksikään asema ei enää toimikaan ja on pakko pistä kasetti pyörimään.
Sulla on vanha radio, jossa ei ole RDS:ää. Minun radio vaihtaa automaattisesti asemaa ajettaessa, vain paikallisohjelmissa asemanvaihtoei toimi.

VanhaDX-kuuntelija kirjoitti:

>Tamperetta, niin parinkymmenen kilometrin jälkeen yksikään asema ei enää toimikaan ja on pakko pistä kasetti pyörimään.
Sulla on vanha radio, jossa ei ole RDS:ää. Minun radio vaihtaa automaattisesti asemaa ajettaessa, vain paikallisohjelmissa asemanvaihtoei toimi.

Lue lisää

Toimii vaihto ainakin radio suomen aluelähetyksissä. Monesti vain vaihtoehtoista taajuutta ei ole ja silloin ei vaihdeta, jos alueohjelma on lukittu.

REG AF
http://www.digita.fi/kuluttajille/radio/radio_ohjeet_ja_tietopankki/rds_radio_data_system

kysynvaaan kirjoitti:

>kuunteluhan rajoittuu nykyään lähinnä autoihin.

Eikö juuri autossa se rabio ei toimikaan? Asemia on parikymmentä tallennettuna ja kaikki toimivat Helsingissä, mutta kun lähtee ajelee vaikka kohti Turkua tai Tamperetta, niin parinkymmenen kilometrin jälkeen yksikään asema ei enää toimikaan ja on pakko pistä kasetti pyörimään.

Lue lisää

Ei se oo mikään rabio, se on rarjo!

Anonyymi kirjoitti:

Ei se oo mikään rabio, se on rarjo!

Ra-Rio!!

nyt_meni_väärin kirjoitti:

" jokapäiväinen radion kuunteluhan rajoittuu nykyään lähinnä autoihin."

Minä kyllä kuuntelen radiota kotona! Ja useita tunteja kerrallaan.

Hei kirjoitan tulevaisuudesta vuodesta jolloin 3g tiedon siirto loppuu taajuuksia vapautuu tietoliikenne verkoilla 4g 5g 6g no ajattele FM lähetyksiä Suomen ollessa Natossa Ukrainan ja Venäjän välinen sota käynnissä kuvitella että Suomen FM lähetyksissä sanotaan Sauli Niinistö matkustaa natokokoukseen ja tapaa kenen ja milloin rajan takana Venäjällä kuunnellaan korvat hörössä kyllä suojatut lähetykset olisivat tarpeen

Anonyymi kirjoitti:

Hei kirjoitan tulevaisuudesta vuodesta jolloin 3g tiedon siirto loppuu taajuuksia vapautuu tietoliikenne verkoilla 4g 5g 6g no ajattele FM lähetyksiä Suomen ollessa Natossa Ukrainan ja Venäjän välinen sota käynnissä kuvitella että Suomen FM lähetyksissä sanotaan Sauli Niinistö matkustaa natokokoukseen ja tapaa kenen ja milloin rajan takana Venäjällä kuunnellaan korvat hörössä kyllä suojatut lähetykset olisivat tarpeen

Lue lisää

Ja eikös 2g jatku täydellä teholla v. 31.12.2025 asti, ja sitten aleta hiljentämään 2g verkkoa? Niin ainakin luin... Ja minäkin olen tulevaisuudesta ;)

Kannatan ajatusta musiikin kuuntelijana. Aiemmin minulla oli DAB vastaanotin, joka sanoi sopimuksen irti tänä vuonna. Uudessa laitteessa on myös DAB vastaanotin.

Anonyymi kirjoitti:

Kannatan ajatusta musiikin kuuntelijana. Aiemmin minulla oli DAB vastaanotin, joka sanoi sopimuksen irti tänä vuonna. Uudessa laitteessa on myös DAB vastaanotin.

Mitä olet pelkällä DAB -vastaanottimella kuunnellut, kun ei ole lähetyksiä Ruotsissa ja Virossakaan tällä vanhalla standardilla?

Tallinnaan tuli toinen DAB+ -multipelksi käyttöön 15.11. kanavalle 10D. Sen peittoalue on rajatumpi kuin kanavalla 10A olevan. Testausta on jatkettu ensi kesään asti.

https://digilevi.ee/digiraadio/
https://www.worlddab.org/countries/estonia#news

Anonyymi kirjoitti:

Ja eikös 2g jatku täydellä teholla v. 31.12.2025 asti, ja sitten aleta hiljentämään 2g verkkoa? Niin ainakin luin... Ja minäkin olen tulevaisuudesta ;)

2029 asti jatkuu 2G

https://lvm.fi/-/teleyritysten-toimilupien-ehdot-muuttuvat-velvoite-yllapitaa-2g-teknologiaa-jatkuu-vuoden-2029-loppuun

iltamyöhä kirjoitti:

Vs: hifisti ‒ Radion ohjelmatuotanto on jo kauan ollut kokonaan digitaalista. Alkuperäinen lähetyssignaali joudutaan langattoman digitaalisen jakelukanavan eli DAB:n puuttuessa muuttamaan perinteiseksi analogiseksi FM-lähetteeksi. Tämä DA-muunnos tuskin puhdistaa ääntä mitenkään, pikemminkin päinvastoin. Aiheuttaa ULA:lle tyypillistä kohinaa.

Lue lisää

Saamani tiedon mukaan vasta kun bittimäärä ylittää 23 rajan, niin korva ei pysty eroittamaan onko siirretty ääni analogista vai kulkenut digimuutoksen kautta.
Kaikenlaisen pakkaukset latistavat äänen laatua. Tietysti koverretusta äänestä saa nauttia! Terv Tarkkakorva!

Ja kuka on niin hullu että maksaa vielä ylimääräiset 29€/kk, että saa nettin autoon?

Netti kotiin 39€/kk, netti kännykään 29€/kk, netti tablettiin 29€/kk, netti autoon 29€/kk ja kohta sitten netti suhkuun ja jääkaappiin, kun nekin lakkavat toimimasta ilman mokkuaa?

hohoijaaa kirjoitti:

Ja kuka on niin hullu että maksaa vielä ylimääräiset 29€/kk, että saa nettin autoon?

Netti kotiin 39€/kk, netti kännykään 29€/kk, netti tablettiin 29€/kk, netti autoon 29€/kk ja kohta sitten netti suhkuun ja jääkaappiin, kun nekin lakkavat toimimasta ilman mokkuaa?

Lue lisää

Sua on kyllä kusetettu, jos noin kalliita nettimaksuja maksat! Ja etkö ota kännykkää mukaan autoon, vai mikset sitä voi käyttää? Avainsana on bluetooth a2dp.

Kännykkään 4G-yhteys maksaa alle 20e kuussa ja samaa nettiä voit käyttää auton lisäksi tabletillakin. Kun onhan puhelimessa jo vuosikaudet ollut netin jako wifiksi.

Juu ja kun pääset perille, kännykän akusta on jäljellä 10%.

Kerran kokeilin tuota, Helsingistä Turkuun, kännykässä navigaattori päällä ja mp3 soitin 3,5mm johdolla stereoihin, ja kännykkä tietenkin laturiin. Kun lähden matkaan, kännykän akusta oli jäljellä 98%, kun pääsin perille, niin jäljellä oli vain 61%. Eli kännykkä kulutti enemmän sähköä, kuin 1A-laturi pystyi antamaan sille. Lisäksi tuollaisen rasituksen jälkeen kännykkä oli tosi lämmin, en oikein usko, että akku tykkää jos sitä raiskaa tuolla lailla päivittäin.

Muutenkin pelleily näiden laturijohtojen, kännykän näppäinlukkojen, valikoiden, ohjelmien, jne. kanssa on aivan perseestä!

Haluan paina nappia, stereot menevät päälle, paina toista, vaihtuu asema, enkä yrittää ajon aikana avata kännykän näppäinlukoa, selailla ohjelmien välillä ja valikoissa etsiä, miten sen biisin tai aseman saa vaihdettua. Ei kiitos! Autosteroissa on jus se parasta, että niitä pystyy käyttämään katsomattakaan.

Eihän se akkua rasita tippaakaan jos hommaat kunnollisen laturin josta riittää virtaa.

EiKiiitos kirjoitti:

Juu ja kun pääset perille, kännykän akusta on jäljellä 10%.

Kerran kokeilin tuota, Helsingistä Turkuun, kännykässä navigaattori päällä ja mp3 soitin 3,5mm johdolla stereoihin, ja kännykkä tietenkin laturiin. Kun lähden matkaan, kännykän akusta oli jäljellä 98%, kun pääsin perille, niin jäljellä oli vain 61%. Eli kännykkä kulutti enemmän sähköä, kuin 1A-laturi pystyi antamaan sille. Lisäksi tuollaisen rasituksen jälkeen kännykkä oli tosi lämmin, en oikein usko, että akku tykkää jos sitä raiskaa tuolla lailla päivittäin.

Muutenkin pelleily näiden laturijohtojen, kännykän näppäinlukkojen, valikoiden, ohjelmien, jne. kanssa on aivan perseestä!

Haluan paina nappia, stereot menevät päälle, paina toista, vaihtuu asema, enkä yrittää ajon aikana avata kännykän näppäinlukoa, selailla ohjelmien välillä ja valikoissa etsiä, miten sen biisin tai aseman saa vaihdettua. Ei kiitos! Autosteroissa on jus se parasta, että niitä pystyy käyttämään katsomattakaan.

Lue lisää

Osta kunnon puhelin. Kyllä nykyaikaisella puhelimella pystyy useampaa hommaa tekemään samaan aikaan. Ja ihan niillä radion painikkeilla sitä kännykän soitintakin ohjataan. Ei siis aleta kännykkää ajon aikana runkkimaan! Bluetooth kun on kaksisuuntaiseksi tekniikaksi suunniteltu..

Niin ja plussanahan tässä toki on, että radio-ohjelma vaimenee navigaattorin kuulutusten ajaksi automaagisesti.

taasnäitä kirjoitti:

Eihän se akkua rasita tippaakaan jos hommaat kunnollisen laturin josta riittää virtaa.

Kyllä rasittaa, se virta kun menee akun kautta.
Juuri se että ihmiset ovat ladanneet ja käyttäneet laitetta samanaikaisesti on aiheuttanut jopa litiumakkujen rähjähdyksiä ja itsesyttymisiä.

Lars80 kirjoitti:

Kyllä rasittaa, se virta kun menee akun kautta.
Juuri se että ihmiset ovat ladanneet ja käyttäneet laitetta samanaikaisesti on aiheuttanut jopa litiumakkujen rähjähdyksiä ja itsesyttymisiä.

Lue lisää

Huoh...

EiKiiitos kirjoitti:

Juu ja kun pääset perille, kännykän akusta on jäljellä 10%.

Kerran kokeilin tuota, Helsingistä Turkuun, kännykässä navigaattori päällä ja mp3 soitin 3,5mm johdolla stereoihin, ja kännykkä tietenkin laturiin. Kun lähden matkaan, kännykän akusta oli jäljellä 98%, kun pääsin perille, niin jäljellä oli vain 61%. Eli kännykkä kulutti enemmän sähköä, kuin 1A-laturi pystyi antamaan sille. Lisäksi tuollaisen rasituksen jälkeen kännykkä oli tosi lämmin, en oikein usko, että akku tykkää jos sitä raiskaa tuolla lailla päivittäin.

Muutenkin pelleily näiden laturijohtojen, kännykän näppäinlukkojen, valikoiden, ohjelmien, jne. kanssa on aivan perseestä!

Haluan paina nappia, stereot menevät päälle, paina toista, vaihtuu asema, enkä yrittää ajon aikana avata kännykän näppäinlukoa, selailla ohjelmien välillä ja valikoissa etsiä, miten sen biisin tai aseman saa vaihdettua. Ei kiitos! Autosteroissa on jus se parasta, että niitä pystyy käyttämään katsomattakaan.

Lue lisää

sulla oli paska latausjohto. Vaikka johdot on ulkoisesti hyvinkin samannäköisiä, niin ne antavat virtaa eri määrän. Itse törmäsin tähän oman autoni laturi johdon kanssa, joka antoi vain 0,3 ampeeria läpi, toiset johdot mitä laatikoista löysin antoivat 0,6A.. kymmenestä johdosta ainoastaan 2 antoi läpi 1A.. joten johto vaihtoon!

Mun autoni laturin johto antaa sen minkä laturikin eli 60 A.

Juu. Mutta Norjalaisilla on öljynsä..

Just - kertoo YO-merkonomi ja norjalaiset makuuttavat varojaan tileillä vaan ovat jossain lainassa ja tappiota tuottamassa, mutta ongelma on, että ne pääomat ovat näinä päivinä jo negatiivisella korolla - eivät tuota mitään .. jaa - mutta saahan ne sieltä ulos - se jääköön YO-merkonomien ajateltavaksi?

:)

Vakuudeksi:

"Norjan öljyinvestoinnit pienenevät useita vuosia. Myös tuotanto supistuu, kertoi uutistoimisto AFP. Uutinen perustuu Norjan hallinnosta saatuihin ennusteisiin.

Jo viime vuonna Norjan öljyinvestoinnit supistuivat 16 prosenttia edellisestä vuodesta. Viime vuonna investoinnit olivat alle 16 miljardia euroa.

Norjan öljyinvestointien ennustetaan pienenevän vuoteen 2019 asti.

Raakaöljyn Brent-viitelaadun barrelihinta kävi torstaina jopa 29,73 dollarissa, mikä oli alin hinta sitten vuoden 2004 helmikuun. Päivän mittaan hinta kuitenkin palautui 30,75 dollariin, uutistoimisto Reuters kertoi.

Yhdysvalloissa kaupattava öljylaatu puolestaan maksoi yli 31 dollaria barrelilta. Tämä laatu on ollut välillä paljon halvempaa kuin Brent-öljy.

Vielä vuoden 2014 alkupuolella Brent-laadun barrelihinta liikkui 110 dollarin tuntumassa.

Norjan öljyntuotanto saavutti viime vuonna huippunsa, 1,57 miljoonaa barrelia päivässä.

Tuotannon ennustetaan pienenevän niin, että vuonna 2019 maan päivätuotanto olisi 1,38 miljoonaa barrelia. Sen jälkeen on näkyvissä lievää elpymistä, ja vuoden 2020 tuotanto olisi ennusteen mukaan 1,40 miljoonaa barrelia päivässä.

Raakaöljyn halpeneminen on vienyt Norjan öljyalalta vuoden 2014 tammikuun jälkeen 30 000 työpaikkaa. Työttömyysaste on pahentunut vuosikymmenen huippuun 4,6 prosenttiin, mikä on kuitenkin pieni luku verrattuna monen muun maan tilanteeseen.

Norjan hallituksen öljyalaa säätelevä elin painottaa, että yhtiöiden kannattaa toimia pitkällä tähtäimellä.

Oikaisu 14.1. klo 22.35: Yhdysvalloissa kaupattava öljylaatu maksoi 31 dollaria barrelilta, ei 31 barrelia."

http://www.hs.fi/talous/a1452786537015

Johtopäätös: Talouden madonlukuja on parempi kuunnella analogisesta radiosta.

OH-ekonomi kirjoitti:

Just - kertoo YO-merkonomi ja norjalaiset makuuttavat varojaan tileillä vaan ovat jossain lainassa ja tappiota tuottamassa, mutta ongelma on, että ne pääomat ovat näinä päivinä jo negatiivisella korolla - eivät tuota mitään .. jaa - mutta saahan ne sieltä ulos - se jääköön YO-merkonomien ajateltavaksi?

:)

Vakuudeksi:

"Norjan öljyinvestoinnit pienenevät useita vuosia. Myös tuotanto supistuu, kertoi uutistoimisto AFP. Uutinen perustuu Norjan hallinnosta saatuihin ennusteisiin.

Jo viime vuonna Norjan öljyinvestoinnit supistuivat 16 prosenttia edellisestä vuodesta. Viime vuonna investoinnit olivat alle 16 miljardia euroa.

Norjan öljyinvestointien ennustetaan pienenevän vuoteen 2019 asti.

Raakaöljyn Brent-viitelaadun barrelihinta kävi torstaina jopa 29,73 dollarissa, mikä oli alin hinta sitten vuoden 2004 helmikuun. Päivän mittaan hinta kuitenkin palautui 30,75 dollariin, uutistoimisto Reuters kertoi.

Yhdysvalloissa kaupattava öljylaatu puolestaan maksoi yli 31 dollaria barrelilta. Tämä laatu on ollut välillä paljon halvempaa kuin Brent-öljy.

Vielä vuoden 2014 alkupuolella Brent-laadun barrelihinta liikkui 110 dollarin tuntumassa.

Norjan öljyntuotanto saavutti viime vuonna huippunsa, 1,57 miljoonaa barrelia päivässä.

Tuotannon ennustetaan pienenevän niin, että vuonna 2019 maan päivätuotanto olisi 1,38 miljoonaa barrelia. Sen jälkeen on näkyvissä lievää elpymistä, ja vuoden 2020 tuotanto olisi ennusteen mukaan 1,40 miljoonaa barrelia päivässä.

Raakaöljyn halpeneminen on vienyt Norjan öljyalalta vuoden 2014 tammikuun jälkeen 30 000 työpaikkaa. Työttömyysaste on pahentunut vuosikymmenen huippuun 4,6 prosenttiin, mikä on kuitenkin pieni luku verrattuna monen muun maan tilanteeseen.

Norjan hallituksen öljyalaa säätelevä elin painottaa, että yhtiöiden kannattaa toimia pitkällä tähtäimellä.

Oikaisu 14.1. klo 22.35: Yhdysvalloissa kaupattava öljylaatu maksoi 31 dollaria barrelilta, ei 31 barrelia."

http://www.hs.fi/talous/a1452786537015

Lue lisää

Hain tietoja DAB radiosta ja tämä talouskommentti vaati sitten kommentointia :) , vaikka onkin kommentti vahaan postaukseen. Tai ehkä juuri sen vuoksi vertailukohdaksi...

Vuonna 2019 norjalaisten öljyrahaston arvo oli noin1000 miljardia. Tuotto vuonna 2019 oli noin 20% joka tekee noin 40000 / asukas. Summat siis euroja.

Eli rahaston arvo lähes tuplaantunut neljässä vuodessa ja tuottokin ihan kiva. Tuolla tuotolla pyörittäisi kevyesti kolmea Suomea koskematta pääomaan. Että niin huonosti norjalaisilla menee, ei kannata olla kateellinen...

No mitä voi olettaa vehkeestä, jossa on vielä kasettisoitin? Ainakin sitä, että sen kaikki liitännät on ihan varmasti hapettuneet jo niin paljon että koko antenni on lähinnä kosmeettinen härpäke..

Mikä loukkaus C-kasetteja kohtaan. RDS:llä varustettuja kasettiradioita on ollut markkinoilla yli 20 vuoden ajan.

Eipä kannata Suomessa ostaa Dab-radiota

eitotta kirjoitti:

Eipä kannata Suomessa ostaa Dab-radiota

Ei kotiin, mutta autoon tietenkin kannattaa, jos ajelee muuallakin euroopassa.

Se ominaisuus on sitten DRM.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Digital_Radio_Mondiale

Niihin kytketään elektrolyyttikondensaattori.

Onhan niitä hyllyt täynnä kun ei niitä kukaan ole ostanut.

Onko elektrolyyttikondensaattorit varmasti laskettu mukaan ?

Ja sitten voi soittaa radioasemalle, kun ei kuulu, kun on netti maksamatta? Ei tällainen käy yleishyödylliseltä medialta alkuunkaan! Pitää olla maksuton netti ensin, sen jälkeen voi alkaa käyttää nettiradioita..

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitten voi soittaa radioasemalle, kun ei kuulu, kun on netti maksamatta? Ei tällainen käy yleishyödylliseltä medialta alkuunkaan! Pitää olla maksuton netti ensin, sen jälkeen voi alkaa käyttää nettiradioita..

Lue lisää

Norjan öljyrahasto on nyt 212.000 euroa / kansalainen. Ja DABilla ei edelleenkään tee mitään. Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Norjan öljyrahasto on nyt 212.000 euroa / kansalainen. Ja DABilla ei edelleenkään tee mitään. Suomessa.

Ei sillä kyllä tehnyt silloin alkuunkaan.

Muistelen, että moniosaaja Hilips oli suurella innolla mukana tuota väkertämässä ja saatiin alkuun käyttöön joku muinainen MPEG pakkaus, mikä ei todellakaan edustanut kehityksen huippua. Niinpä julkisuuteen tihkui testejä, joissa ei äänenlaatu todellakaan ollut CD-levyjen tasoa ja välillä oli tuskaa pärjätä analogisellekin radiolle.

Ei kovin hyvää mainosta tuollainen. Sittemmin sitä pakkausta ehkä on viritelty paremmaksi. EVVK. Juna meni jo.

Hommat etenee Virossa https://www.worlddab.org/countries/estonia#news

https://fmscan.org/net3.php?r=d&m=s&itu=EST

Maassa toimii jo 5 DAB+ lähetintä. Leviran testiverkon aikaa pidennetty nyt vuoden loppuun.

Tallinnan lähetykset kuuluvat Etelä-Suomessa, jopa Lidlin Silvercrestin halpisradiolla. https://bbs.io-tech.fi/threads/digitaalinen-radio-suomessa-dab-dab-jne.385996/post-12904160

DAB+ tulee lyömään läpi tällä vuosikymmenellä itsensä useissa maissa. Kaikki merkit viittaavat siihen. Vastustajat vastustavat vastustamisen nimissä.

Ruotsin tilannetta: https://www.worlddab.org/countries/sweden#news

Oikein teki! Ei taidettu tajuta, että ihmisillä on kymmenkunta radiota taloutta kohti eli jos ne pitäisi korvata dab:lla olisi kyseessä pitkä penni. Oikea tapa ottaa dab käyttöön on kytkeä esim. stereoihin kympin dongle jolloin stereoita ei tarvi vaihtaa mihinkään.
dab on väärä tapa tehdä lähetyksiä: internetissä lähetykset saa halvemmalla tekniikalla ja broadcast-osoitteilla ei vie sen enempää kaistaa. DAB on kylläkin pystyynkuollutta tekniikkaa - ei sitä missään käytetä..

Anonyymi kirjoitti:

Oikein teki! Ei taidettu tajuta, että ihmisillä on kymmenkunta radiota taloutta kohti eli jos ne pitäisi korvata dab:lla olisi kyseessä pitkä penni. Oikea tapa ottaa dab käyttöön on kytkeä esim. stereoihin kympin dongle jolloin stereoita ei tarvi vaihtaa mihinkään.
dab on väärä tapa tehdä lähetyksiä: internetissä lähetykset saa halvemmalla tekniikalla ja broadcast-osoitteilla ei vie sen enempää kaistaa. DAB on kylläkin pystyynkuollutta tekniikkaa - ei sitä missään käytetä..

Lue lisää

Mitä nyt Euroopassa kaikkialla ja muuallakin maailmassa.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä nyt Euroopassa kaikkialla ja muuallakin maailmassa.

Minkä takia näitä "standardien" kehittäjiä pitää olla? Älyvapaata touhua tuoda uusia standardeja, jotka pakottavat ihmisiä ostamaan taas uusia laitteita. Järkevämpää pysyä vanhassa ja tunnetussa standardissa: Hinnat putoaa, kun on jo valmiiksi tekijöitä laitteille ja kilpailu toimii. Ei mahdollisteta kellekään kermankuorintaa.

DAB radiot olivat kalliita ja lupaukset paremmasta äänenlaadusta ehtaa kusetusta. Ainakin silloin alkuun pakkausmenetelmänä oli (varmaan kehityksessä huseeraneen Philipsin toimesta) joku muinainen MPEG -kodekki) = äänenlaatu ei todellakaan ollut CD-tasoa ja hävisi joissain vertailuissa normaalille analogiselle FM lähetykselle.

Ei mennyt radiot kaupaksi -> järjetöntä pistää rahaa lähetinverkkoon. Ja on se edelleen älytöntä. Ei ole typerämpää ideaa kuin rakentaa yhdelle digitaalidataa välittävälle toiminnolle ikiomaa lähetinverkkoaan. Ennemmin vaan vaikka mobiilinetin yli kaikki, siis ihan kaikki.

Tietokone-lehteen muinoin kirjoitellut Petteri Järvinen haukkui muinoin DABin ja oli sitä mieltä, ettei digitaalisia televisiolähetyksiäkään olisi pitäinyt ottaa käyttöön. Näiden sijaan olisi pitänyt pistää kaikki paukut nopean nettiyhteyden toteuttamiseen joka niemeen ja torppaan. Netin yli sitten kaikki, ml. televisio ja radiolähetykset. Tämä idea esitettiin aikaan, jolloin Suomessa pelleiltiin jopa analogisen HD-TV tekniikan kanssa.... oli ajatus liian paljon aikaansa edellä.

Esim oma kesämökkini niin kivasti 3 televisiolähettimen kantaman rajalla ja ympärillä on runsaasti puustoa = kuva näkyy vain nätillä säällä. Myös FM radiolähetysten kuuluvuus siinä ja tässä.... joten molemmat hommat hoidellaan netin yli!

Järvisen idean nerokkuus aukeni minulle vasta parikymmentä vuotta myöhemmin ihan tällälailla kantapään kautta.

Anonyymi kirjoitti:

DAB radiot olivat kalliita ja lupaukset paremmasta äänenlaadusta ehtaa kusetusta. Ainakin silloin alkuun pakkausmenetelmänä oli (varmaan kehityksessä huseeraneen Philipsin toimesta) joku muinainen MPEG -kodekki) = äänenlaatu ei todellakaan ollut CD-tasoa ja hävisi joissain vertailuissa normaalille analogiselle FM lähetykselle.

Ei mennyt radiot kaupaksi -> järjetöntä pistää rahaa lähetinverkkoon. Ja on se edelleen älytöntä. Ei ole typerämpää ideaa kuin rakentaa yhdelle digitaalidataa välittävälle toiminnolle ikiomaa lähetinverkkoaan. Ennemmin vaan vaikka mobiilinetin yli kaikki, siis ihan kaikki.

Tietokone-lehteen muinoin kirjoitellut Petteri Järvinen haukkui muinoin DABin ja oli sitä mieltä, ettei digitaalisia televisiolähetyksiäkään olisi pitäinyt ottaa käyttöön. Näiden sijaan olisi pitänyt pistää kaikki paukut nopean nettiyhteyden toteuttamiseen joka niemeen ja torppaan. Netin yli sitten kaikki, ml. televisio ja radiolähetykset. Tämä idea esitettiin aikaan, jolloin Suomessa pelleiltiin jopa analogisen HD-TV tekniikan kanssa.... oli ajatus liian paljon aikaansa edellä.

Esim oma kesämökkini niin kivasti 3 televisiolähettimen kantaman rajalla ja ympärillä on runsaasti puustoa = kuva näkyy vain nätillä säällä. Myös FM radiolähetysten kuuluvuus siinä ja tässä.... joten molemmat hommat hoidellaan netin yli!

Järvisen idean nerokkuus aukeni minulle vasta parikymmentä vuotta myöhemmin ihan tällälailla kantapään kautta.

Lue lisää

On hienoa että nyt voi olla samaa mieltä siitä että nettiyhteys pitäisi olla kaikkialla ja sitä pitäisi käyttää mahdollisimman paljon kaikkeen videon ja audion yms. välitykseen.

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että 20 vuotta on melko pitkä aika, Järvisen ehdotuksen aikaan nettiyhteyksiä ei ollut tosiaankaan saatavissa koteihin gigabittisen valokuidun nopeuksilla.

Jos nettiin olisi yritetty laittaa "kaikki" joskus 2000-luvun alussa, se olisi ollut täysi mahdottomuus yksinkertaisesti siksi että nettiyhteyksien nopeudet oli nykyisiin verrattuna erittäin hitaita. Olihan ne nopeampia kuin 56k modeemi ja ISDN, mutta ei jollakin alle 10 megaisella yhteydellä vielä pitkälle pötkitä jos kuvadata pitää saada liikkumaan vauhdikkaasti.


Kaikissa jälkiviisauksissa pitäisi aina muistaa tämä, että maailma on ollut päätösten aikaan moneltakin osin kovin erilainen, ja haluttuja ratkaisuja ei yksinkertaisesti ole voinut tehdä koska monet muut ratkaisut ovat vielä loistaneet poissaolollaan.

Anonyymi kirjoitti:

On hienoa että nyt voi olla samaa mieltä siitä että nettiyhteys pitäisi olla kaikkialla ja sitä pitäisi käyttää mahdollisimman paljon kaikkeen videon ja audion yms. välitykseen.

Kannattaa kuitenkin muistaa se, että 20 vuotta on melko pitkä aika, Järvisen ehdotuksen aikaan nettiyhteyksiä ei ollut tosiaankaan saatavissa koteihin gigabittisen valokuidun nopeuksilla.

Jos nettiin olisi yritetty laittaa "kaikki" joskus 2000-luvun alussa, se olisi ollut täysi mahdottomuus yksinkertaisesti siksi että nettiyhteyksien nopeudet oli nykyisiin verrattuna erittäin hitaita. Olihan ne nopeampia kuin 56k modeemi ja ISDN, mutta ei jollakin alle 10 megaisella yhteydellä vielä pitkälle pötkitä jos kuvadata pitää saada liikkumaan vauhdikkaasti.


Kaikissa jälkiviisauksissa pitäisi aina muistaa tämä, että maailma on ollut päätösten aikaan moneltakin osin kovin erilainen, ja haluttuja ratkaisuja ei yksinkertaisesti ole voinut tehdä koska monet muut ratkaisut ovat vielä loistaneet poissaolollaan.

Lue lisää

Kannattaa muistaa, että Järvisen kommentin aikaan ja vähän sen jälkeen
- pelleiltiin ANALOGISEN HDTV tekniikan kanssa, joku kotimainen sarja/elokuvakin kuvattiin tällä, onneksi hanskat lyötiin tiskiin ajoissa eikä alettu rakentamaan jo syntyessään vanhanaikaista lähetysverrkkoa
- otettiin käyttöön DAB lähetykset... ja lopetettiin ne X vuotta myöhemmin, kun ei ollut kuuluijakuntaa
- siirryttiin digiTV lähetyksiin 2007 mutta systeemi toimi edelleen 40-luvun radiotekniikan rajoitteista kärsineen analogitekniikan ehdoilla. kuvasuhde kyllä 16:9, mutta kuvahan ei ollut laadultaan paljoa analogilähetystä kummallisempi ja kuva edelleen lomiteltua!

Tuo lomitteluhan on meillä edelleen riesana, vaikka kuvaputkia näkee enää museoissa. Tästä muinaisjäänteestä olisi pitänyt päästää irti, kun digitaalitekniikkaan siirryttiin, koska mikään nykypäivän näyttölaite ei ole lomiteltu ja TV-paralla on aikamoinen ongelma pähkittävänään, kun sille moista kuraa syötetään ja siitä pitää katselukelpoinne kuva yhdistellä.

Eli ensin oli sellainen digitaloisoitu analogiTV käytössä ja sitten päivitettin tekniikka kertaalleen ja saatiin HD taso. Eikä mennyt tämäkään siirtymä ihan kuin elokuvissa. Lainaus Wikipediasta (tämä sekoilu olikin minulta mennyt ohi/unohtunut)

"Kokeelliset HD-lähetykset toteutettiin UHF-alueella ja useimmat taloudet, jotka hankkivat tarvittavan vastaanottimen, pystyivät vastaanottamaan niitä samalla antennilla jolla olivat aiemmin vastaanottaneet SD-lähetyksiä. HD-lähetykset päätettiin kuitenkin lopulta toteuttaa VHF-alueella, joka oli jäänyt vähälle käytölle analogisen TV:n aikana. Kokeellisen laitteiston hankkineet taloudet joutuivat ostamaan uudet HD-vastaanottimet lopullisia lähetyksiä varten, antennin joutuivat hankkimaan vain ne taloudet joista VHF-antenni oli tarpeettomana purettu pois tai jätetty asentamatta."

Käsittääkseni 2000 -luvun puolella on myös uusittu ihan perinteisen FM radion lähettimiä, kun on tekniikalla tullut käyttötunnit täyteen.

En kykene mitenkään näkemään, että toteutunut malli olisi jotenkin ylivertaisesti parempi ja halvempi kuin se, että olisi lähdetty suoraan panostaman verkkopohjaisiin ratkaisuihin.

Ei 2000 luvun alussa ollut tarvetta valtavia datamääriä liikutella, kun ei silloin ollut edes HS lähetyksiä!

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että Järvisen kommentin aikaan ja vähän sen jälkeen
- pelleiltiin ANALOGISEN HDTV tekniikan kanssa, joku kotimainen sarja/elokuvakin kuvattiin tällä, onneksi hanskat lyötiin tiskiin ajoissa eikä alettu rakentamaan jo syntyessään vanhanaikaista lähetysverrkkoa
- otettiin käyttöön DAB lähetykset... ja lopetettiin ne X vuotta myöhemmin, kun ei ollut kuuluijakuntaa
- siirryttiin digiTV lähetyksiin 2007 mutta systeemi toimi edelleen 40-luvun radiotekniikan rajoitteista kärsineen analogitekniikan ehdoilla. kuvasuhde kyllä 16:9, mutta kuvahan ei ollut laadultaan paljoa analogilähetystä kummallisempi ja kuva edelleen lomiteltua!

Tuo lomitteluhan on meillä edelleen riesana, vaikka kuvaputkia näkee enää museoissa. Tästä muinaisjäänteestä olisi pitänyt päästää irti, kun digitaalitekniikkaan siirryttiin, koska mikään nykypäivän näyttölaite ei ole lomiteltu ja TV-paralla on aikamoinen ongelma pähkittävänään, kun sille moista kuraa syötetään ja siitä pitää katselukelpoinne kuva yhdistellä.

Eli ensin oli sellainen digitaloisoitu analogiTV käytössä ja sitten päivitettin tekniikka kertaalleen ja saatiin HD taso. Eikä mennyt tämäkään siirtymä ihan kuin elokuvissa. Lainaus Wikipediasta (tämä sekoilu olikin minulta mennyt ohi/unohtunut)

"Kokeelliset HD-lähetykset toteutettiin UHF-alueella ja useimmat taloudet, jotka hankkivat tarvittavan vastaanottimen, pystyivät vastaanottamaan niitä samalla antennilla jolla olivat aiemmin vastaanottaneet SD-lähetyksiä. HD-lähetykset päätettiin kuitenkin lopulta toteuttaa VHF-alueella, joka oli jäänyt vähälle käytölle analogisen TV:n aikana. Kokeellisen laitteiston hankkineet taloudet joutuivat ostamaan uudet HD-vastaanottimet lopullisia lähetyksiä varten, antennin joutuivat hankkimaan vain ne taloudet joista VHF-antenni oli tarpeettomana purettu pois tai jätetty asentamatta."

Käsittääkseni 2000 -luvun puolella on myös uusittu ihan perinteisen FM radion lähettimiä, kun on tekniikalla tullut käyttötunnit täyteen.

En kykene mitenkään näkemään, että toteutunut malli olisi jotenkin ylivertaisesti parempi ja halvempi kuin se, että olisi lähdetty suoraan panostaman verkkopohjaisiin ratkaisuihin.

Ei 2000 luvun alussa ollut tarvetta valtavia datamääriä liikutella, kun ei silloin ollut edes HS lähetyksiä!

Lue lisää

Sekin hyvä muistaa, että netin yli saadaan nykyään välitettyä 4K kuvaa ja monikanavaääntä.

Televisiolähetyksissä jumitetaan edelleen HD tasolla ja äänimaailma (lähes poikkeuksetta pelkkä stereoääni) jumittaa 25+ vuoden takaisella tasolla . Digitaalinen nicam stereoaäänihän oli jo 90-luvun puolivälissä käytössä ja siitä saatiin sitten loihdittua "pro logic" monikanavaääni.