Tietosanakirja Vikapedia sanoo sunnuntain alkuperätä näin:
Juutalaisen sapatin vieton merkitys on myöhemmin siirretty sunnuntaihin. Asiasta päätettiin Laodikean kirkolliskokouksissa 400-luvun alkupuolella. Sitä ennen sekä juutalaiset että kristityt viettivät pyhäpäivänään sapattia, lauantaita. Juutalainen sapatti oli lepopäivä sen muistoksi, että Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala lepäsi viikon viimeisenä, seitsemäntenä päivänä.
Monissa kielissä sunnuntai on Auringon päivä. Päivä oli nimetty Auringon mukaan egyptiläisessä kalenterissa, josta tapa siirtyi Rooman valtakuntaan ja myöhemmin myös germaaneille. Latinaksi päivän
Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla myös kaikki kristilliset seurakunnat viettivät lepopäivänään sapattia. 300-luvun alussa alkoi Rooman seurakunnasta muotoutua valtionkirkko, mikä sai loppuhuipennuksensa 500-luvun alussa. Näiden muutosten lomassa kirkko muokkautui osittain silloisen yhteiskunnan mukaisesti. Yksi muutos oli se, että kirkko lopetti sapatin vieton ja siirtyi viettämään lepopäivänä ja jumalanpalveluspäivänä sunnuntaita, jonka keisari Konstantinus oli jo määrännyt Rooman valtakunnan viralliseksi lepopäiväksi.[3] Monet tutkijat ja myös katolinen kirkko sijoittavat tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364, jolloin katolisessa (ei ekumeenisessa) Laodikean konsiilissa paavi Liberiuksen johdolla kehotettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta pyhittämään sunnuntai.[4]
Tehdään parannus ja aletaan pyhittää sapattia perjantai-illasta lauantai-iltaan, niin kuin Jeesuskin teki. "Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.
2. Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!" Jes.56:1,2.
Juutalaisen sapatin vieton merkitys on myöhemmin siirretty sunnuntaihin. Asiasta päätettiin Laodikean kirkolliskokouksissa 400-luvun alkupuolella. Sitä ennen sekä juutalaiset että kristityt viettivät pyhäpäivänään sapattia, lauantaita. Juutalainen sapatti oli lepopäivä sen muistoksi, että Raamatun luomiskertomuksen mukaan Jumala lepäsi viikon viimeisenä, seitsemäntenä päivänä.
Monissa kielissä sunnuntai on Auringon päivä. Päivä oli nimetty Auringon mukaan egyptiläisessä kalenterissa, josta tapa siirtyi Rooman valtakuntaan ja myöhemmin myös germaaneille. Latinaksi päivän
Kirkkohistorioitsijoiden mukaan ensimmäisillä vuosisadoilla myös kaikki kristilliset seurakunnat viettivät lepopäivänään sapattia. 300-luvun alussa alkoi Rooman seurakunnasta muotoutua valtionkirkko, mikä sai loppuhuipennuksensa 500-luvun alussa. Näiden muutosten lomassa kirkko muokkautui osittain silloisen yhteiskunnan mukaisesti. Yksi muutos oli se, että kirkko lopetti sapatin vieton ja siirtyi viettämään lepopäivänä ja jumalanpalveluspäivänä sunnuntaita, jonka keisari Konstantinus oli jo määrännyt Rooman valtakunnan viralliseksi lepopäiväksi.[3] Monet tutkijat ja myös katolinen kirkko sijoittavat tämän lepopäivämuutoksen vuoteen 364, jolloin katolisessa (ei ekumeenisessa) Laodikean konsiilissa paavi Liberiuksen johdolla kehotettiin kirkon jäseniä sapatin sijasta pyhittämään sunnuntai.[4]
Tehdään parannus ja aletaan pyhittää sapattia perjantai-illasta lauantai-iltaan, niin kuin Jeesuskin teki. "Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.
2. Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!" Jes.56:1,2.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Kristityt viettävät pyhäpäivänä ylösnousemuksen päivää eli sunnuntaita. Sapatti kuuluu vanhaan liittoon. Ja sapatti-usko on lakiuskontoa. Jeesus täytti lain.
Kokoontua voi minä päivänä hyvänsä muistelemaan Jeesuksen elämää, kuolemaa ja ylösnousemusta, mutta ei tuo kokoontuminen tee päivästä pyhäpäivää. Sapatti on Jumalan antama ja pysyy muuttumattomana niin Vanhassa kuin Uudessakin liitossa, sillä Jumala sanoo:" En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt" Ps.89:35. Siis edelleenkin Jumala sanoo sinulle näin: "Muista pyhittää lepopäivä.
9. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen" 2Moos.20:8-11
Jeesus ei kumonnut eikä poistanut mitään Jumalan kymmenestä käskystä, sillä hän itse sanoo näin: ". Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
18. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut" Matt.5:17,18.
Jeesus todella täytti lain ja kuoli puolestamme sovittaen verellään kaikki syntimme. Mutta hän ei poistanut yhtäkään kymmenestä käskystä, kuten Matt 5:17,18 osoittaa. Siksi sapatti on ja pysyy Uuden liiton lepopäivänä ja sitä päivää tullaan viettämään vielä Jumalan luomassa Uudessa maassakin, kuten profeetta Jesaja sanoo: ". Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne.
23. Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra" Jes.66:22,23.
Sinä ymmärrät ja tiedät, mutta esim. lestadiolaisessa uskossa tätä asiaa ei lainkaan ymmärretä, eikä se ole heille auvennut, vaikka itseään tituleeraa ainoaksi oikeaksi uskoksi. Ainoan oikean uskonnon pitäisi myös tähän asiaan paneutua, mutta se ohitetaan vain keveästi olan kohautuksella sanomalla, että Jeesus muutti lepopäivän sunnuntaille, vaikka asia ei todellakaan ole niin.
Jokainen päivä on Herran päivä.
Kyllä Jumala omalla sormellaan kirjoitti selvän eron työ- ja pyhäpäivän välille. Kymmenessä käskyssä Jumala sanoo näin:
"Muista pyhittää lepopäivä.
9. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen." 2Moos.20:8-11.
Profeetta Hesekielin välityksellä Herra tekee myös selvän eron kuuden työpäivän ja sapatin välillä: " "Näin sanoo Herra, Herra: Sisemmän esipihan portti, se, joka antaa itään päin, olkoon suljettuna kuusi työpäivää. Mutta sapatinpäivänä se avattakoon..Hes.46:1,2.
Huomaa: On siis kuusi työpäivää ja sitten pyhä sapatti.
Niin työ- kuin pyhäpäiväkin ovat Herran sallimia.
Fariseukset ja kirjanoppineet juhlivat pyhäpäivää sapattina.
Minä itse myös vietän Sapattia alkaen Perjantai illasta puolituntia ennen auringonlasku ja loppuen Lauantai illalla puolituntia auringonlaskun jälkeen, kuten on ollut tapana alkujaan, ennen kuin Roomassa alettiin viemään kristinuskoa roomalaseen suunta ja koko usko muuttui toiseksi.
Ja näistä tapahtumista on myös seurausta nämä tämän ajan monen kirjavat seurakunnat, joissa totinen usko on päässyt katoamaan, sillä lihan työtä oli se, että juutalaisuudesta alettiin menemään kohti roomalaisuutta.
Ja kehoitankin tänään ihmisä palaamaan siihen alkuseurakunnan tapoihin ja järjestyksiin, jotta Jumalan tunteminen voisi olla mahdollisimman terveellä pohjalla.
Mikko.
Mistä Sinulle se puolikas tunti ennen auringon laskua on tullut?
Toisena. Sapatti oli Lain hengen mukainen. Laki määräsi sen.
Ja kolmantena, se annettiin juutalaisille.
Miten sitten sapatin siirto sunnuntaille muodostui.
Siihen oli suurin syy kristittyjä kohti ilmenevä vaino, jolloin juutalaiset eivät pitäneet mitään kokoontumista niin Pyhänä, että olisivat häirinneet kristittyjä kokouksia sunnuntaina.
Kuten sanoin, se on Laissa ja Jeesus täytti lain, jolloin Hän sanoi sapatin Pyhittämistä lauantaiksi (sapatiksi) fariseusten tiedustelulle, milloin sapatti on?
Hän ilmoitti olevansa sapatin Herra;
Matt. 12:8
Ihmisen Poika on sapatin herra."
Sitten milloin sitä vietetään, Hän sanoi;
Mark. 2:27
Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Näin ollen on aivan sama, milloin Päivän Pyhittää Herralleen.
Hyvä on kuitenkin ainakin yhtenä päivänä levähtää ja suunnata se kiitoksella Jeesukselle.
Nämä ovat vahoja tapoja joita noudatan ja myös Hengen mukaisiksi toteamiani.
Herra on tosiaan sapatin Herra, mutta ei tuo sitä tarkoittanut, että koko päivä tulisisi siirtää toiselle päivälle, vaan että Sapattinakin saa tehdä Jumalan hyviä tekoja.
Älä vääristä sanaa, jos itse olet siitä poikennutkin, sillä on paljon ilmeisempikin tapa ymmärtää nuo kirjoituksen, kuin nyt esität.
Rehellisiä meidän tulee olla, jos me haluamme kasvaa Jumalan tuntemisessamme. On jätettävä omat pyrkimykset pois ja janottava vain totuuden sanaa, ilman omaa itsekästä pyrkimystä, joka muuttaa totuuden toiseksi.
Ja eikö tuo Sunnuntai ollut alkujaan Rooman virallinen lepopäivä, josta se tuli myös joihin seurakuntiin, kun lihan vaikuruksesta 300 luvun tietämissä alettiin tekemään virheellisesti eroa juutalaisuuteen ja tilalle tuli roomalaisuus, josta syntyi katolilaisuus jonka viitoittamalla tiellä tänään kaikki tunnetut seurakunnat tunuvat olevan.
12. Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. (Matt 11:12)
Olisiko tämä juurikin tuo kyseinen tapahtuma?
Sillä lhan työtä olis se, että alkuseurakunta muutettiin toiseksi.
Mites on Kesitas, onko se syntiä, jos ei vietä sunnuntaita lepopäivänä, vaan lauantaina.
Sapatti annettiin luomisessa. Se löytyy luomiskertomuksesta paljon ennen varsinaista juutalaisuudesta syntyä.
>>Herra on tosiaan sapatin Herra, mutta ei tuo sitä tarkoittanut, että koko päivä tulisisi siirtää toiselle päivälle, vaan että Sapattinakin saa tehdä Jumalan hyviä tekoja.** Kyllä se juuri sitä tarkoittaa.
Sapatti on päivä ihmiselle, jolloin Hän lepää ja myös Pyhittää sen Herralle.
Kaikissa ammateissa se ei onnistu, silloin se on siirrettävä, siihen antaa mahdollisuuden juuri Ut.
>>Älä vääristä sanaa, jos itse olet siitä poikennutkin, sillä on paljon ilmeisempikin tapa ymmärtää nuo kirjoituksen, kuin nyt esität.** Mistä Sinä poikkeukseni tiedät. Älä niistä kirjoittele, ainoastaan asiasta.
Jos pastorina ei saa nykyisenä sunnuntaina itselleen lepoa, on levättävä silloin kun se itselle sopii, -"Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Pitäisikö kieltäytyä johtamasta Jumalan palvelusta?
Juutalaisena sen kasvatuksen alla, asia on varmaan minulle valjennut hieman aikaisemmin mitä pakanoille.
Vastaat minulle kiukun hengessä, et oikeassa mielessä.
Missä olen Sanan totuutta väärentänyt?
>Ja eikö tuo Sunnuntai ollut alkujaan Rooman virallinen ***
Ei ollut, vaan kristityt alkoivat kokoontua silloin, etteivät vallanpitäjät olisvat oivaltaneet heidän kokoontuvan.
Oudoille kokoontujille se selvisi niin, että kun ihmiset olivat vastakkain, toinen piirsi hiekkaan sen kalan kuvan, tai osan siitä, mikä on meidän kristittyjen auton perässä.
Jos vastapuoli oli ymmällä, se potkittiin tasaiseksi ja jos tajusi, jatkettiin matkaa kokoukseen ja yleisin kokous oli juuri lauantaina, poiketen valtavirrasta, mutta jo vuoden päästä seurakunta asui pääsääntöisesti yhdessä.
Seurakuntien koko oli yleensä 25- 40 perhettä.
Rooma otti todella käyttöön tämä kahdesta syystä.
Ensimmäinen oli se, että horjuttivat juutalaisen hallintoa, joka toimi kuitenkin autonomisena jossain määrin ja toinen pääsivät pois näin juutalaisesta jumalasta, Jahwesta, Adonaista.
Sen esiasteet olivat heti apostolien jälkeen, ratifiointiin meni vielä lähes 200 vuotta.
Rooma kartoitti oman tiensä, mutta karismaattisuus, joka on suurin liike, seurasi opetuslasten tietä.
>>12. Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. (Matt 11:12)** Hieman erikoinen kysymys tähän yhteyteen.
Alkuteksti kertoo sen selvimmin; Päivistä Johannes kastajasta asti tähän valakuntaa taivaan kokee väkivaltaa ja väkivaltaiset ryöstävät sen.
Jos katsoo, kuinka se sopii tähän aikaan, sillä Matteushan oli ainut, joka kirjoitti yksin kontekstissa juutalaiselle, niin se on mahdollista myös liittyä hyvinkin läheisesti lopun aikaan, jota osin jo eletään.
Silloinhan paha tempaa Jerusalemin ja vaatii kaikkea tilille.
Mutta nyt, jos katsomme Luukasta, joka kirjoitti kaikille, löytyy yhtymäkohtia tähän päivään ja juuri tälle palstalle; 16;16 "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.
Kuka siis julistaa olevansa Jumalan Valtakunta ( Matteushan ei sanonut Jumalan, vaan Taivaan, koskien osoitus joukosta) on juuri Lestadiolaiset.
He jopa vaativat, että; pelastus on vain täällä???
Mieti sitä, onko se Pyhän siirto vai tuo edellinen?
>>>Sillä lhan työtä olis se, että alkuseurakunta muutettiin toiseksi.** Alkuseurakunta toimi aina lauantaina, ennen kun kaikki muuttivat sinne, ja sen luonteen muutti Katolilaisuus, josta Luther osin ammensi separatisminsa.
Lutherin sanoma; - Menkää ja tappakaa juutalaiset, ja polttakaa heidän synagogansa, oli Hitlerin oppi isä ja sai nauttia Jumalan vihaa; Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä.
Näin siinä käy, lestadiolaisuus on noussut Jeesuksen valtakukuntaa vastaan, kuten Luther, OMILLA KATEKSIMUKSILLAAN ja Raamatun lisälehdillä, katsotaan minne se vie.
Kes.
Ei, ellei tee syntiä
Kes.
Sinun on hyvä kuitenkin se tietää, että juutalaiset sen tiesivät ja toimivat sen mukaan.
Pakanat vasta pari tuhatta vuotta.
Kes.
Miksi sinä juutalaisena olet ottanut katolisen kirkon tavat, jotka tulivat juutalaisuuden tilalle?
Olen messiaaninen juutalainen.
Mikä Tapa minulla on Roomasta?
Yritätkö nyt sanoa, että sinun sanasi on luotettavampi koska sinussa on juutalaista verta?
Etkö tiedä, että ei veri sinulle opin armolahjaa, eikä ymmärryksen voi antaa, vaan Henki, joka jakaa lahjat niin kuin parhaaksi katsoo.
Aikoinaan rakas veljemme Paavalikin tuskateli juuri ympärileikattujen kanssa ja ymmärrettävästi, sillä he kun helposti ihmisen tavoin olettavat olevansa parempia, sen ulkoisen ympärileikkauksensa vuoksi ja uskoaksen kompastuivat juuri siihen, kun ajattelivat, että ovat etuasemassa.
10. Sillä paljon on niskoittelevia, turhanpuhujia ja eksyttäjiä, varsinkin ympärileikattujen joukossa; (Tit 1:10)
Jumala meille antaa sen ymmärryksen ei lihaan tehty ympärileikkaus.
>>Yritätkö nyt sanoa, että sinun sanasi on luotettavampi koska sinussa on juutalaista verta?** En, mutta kasvatuksestani johtuen teidän hieman enemmän kun yleisesti ja jopa päivittäinen Raamatun tutkiminen aivan pienestä lähtien on ollut nyt siunaukseksi.
Ihmettelen vihamielisyyttäsi, vaikka olen aina suhtautunut Sinuun kunnioittavasti.
>>Etkö tiedä, että ei veri sinulle opin armolahjaa, eikä ymmärryksen voi antaa, vaan Henki, joka jakaa lahjat niin kuin parhaaksi katsoo.** Veri sitoo minut Jumalan liittoon, kuten sitoo kaikki juutalaiset sekä Israelilaiset, kymmenet miljoonat.
Henki on antanut minulle armolahjoja, joita voin käyttää seurakunnan hyväksi.
Niitä ei tule muille kun Uudestisyntyneille Voidelluille.
Miksi sekoitat Paven juttuja minuun, olen selvittänyt asian uskomalla Jeesukseen, kuten Hän, Kaikkivaltiaana Herrana.
Israel on ainut Jumalan kansa, Uudestisyntynyt taas Jeesuksen morsian seurakuntineen.
>Jumala meille antaa sen ymmärryksen ei lihaan tehty ympärileikkaus.** Miksi mielestäsi tehtiin ympärileikkaus. Isäni oli sen saanut?
Muista, arvostelit minua ihmisenä, olenko minä tehnyt sitä Sinulle?
Olen kyllä juutalaisena siihen tottunut lähes 70 vuoden ajalta.
Kes.
Sanoisin, että Roomalainen tapa on jo se, että ollaan jotakin muuta, kuin kristittyjä, kun ollaan kritityjä.
Mutta tarkoitan tällä juurikin lepopäivääsi ja mainitsemaasi Sunnuntaista jumalan palvelusta, joka tapana kaiketi tulee katolilaisuudesta?
Toki juutalaisuuteenkin kuuluu Sapattina lukea Tooraa Synagogassa, mutta mahtoiko tämäkään tapa sitten enään periytyä kritityille, sillä seurakunta kirjeet eivät sellaisesta opetaneet, vaan hyvin hengellisistä kokouksista, joissa jokiasella miehellä oli jotakin hengellistä annettavaa kokoukseen, laulu, ilmestys, uni, oppi tai muuta Henegeltä saatua.
Kokoukset olivat myös paikka profetoida.
Kristus on poistanut tämä kuilun juutalaisten ja pakanoiden väliltä, eikä sitä pidä kenenkään enään kaivaa uudelleen.
Ei ole tässä Kreikkalasita, ei juutalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ovat yhtä Kristuksessa, jotka hänessä ovat.
Se joka tekee Jumalan tahdon on Jumalan kansaa.
On toki tulkittavissa se, että lopulta Jumala kääntää Israelin tien ja Israelin jäänne pelastuu, kun pakana kansoista on kerätty tarvitava määrä täyteen.
Mutta tänään Israel ei vielä palaa Jumalan luokse, vaan elää tavallisen maailman kansan tapaan, totuudesta tietämättä, sillä pakanoiden lukua kerätään vielä täyteen, eikä aika ole vielä kypsä paluulle.
Kuten olen sanonut sen jo yli kymmenen vuotta sitten tällä palstalla, olen Uudestisyntynyt Jeesuksen seuraaja, Pyhä ja kristitty.
Tule kuuntelemaan, seurakunnan löydät postistani.
Ko. sunnuntain sapatointi tulee alkukirkosta, heti helluntain jälkeen.
Ei kaikilla kuitenkaan ollut sanasijaa joka kokouksessa.
Pave kirjoittaa niistä muutama kymmenen vuotta helluntain jälkeen Korinttilaisille ja puhun siitä juuri ensi sunnuntaina.
Paven teksti 1. Kor 12 1- 11 kertoo niin, että se tulee jokaiselle selväksi, lahjahan on PH;n.
Niitä ei kyllä nykyajan VL seuroissa enää ole, ennen oli.
VT;n aikaan palvelutehtävät olivat hyvin auktorisoituneita, vain ani harva oli äänessä.
>>Kokoukset olivat myös paikka profetoida.** Ei ollut VT;n aikaan.
450 vuotta ennen Kristusta, Jumala ei puhunut sanaakaan, ei kenellekään, kaikki loppui Makiaan.
Seuraavan kerran Hän oli äänessä vain Jeesuksen kasteessa, ei enempää kenellekään koska Hän antoi Jeesukselle kaiken vallan.
VT;n aikaan ei profetioita saanet kansalaiset, ainoastaan profeetat, kuninkaat, tuomarit yms.
Asia muuttui sitten Jeesuksen, jolloin kaikki Uudestisyntyneet ovat pappeja toinen toisilleen.
Kristus on poistanut tämä kuilun juutalaisten ja pakanoiden väliltä, eikä sitä pidä kenenkään enään kaivaa uudelleen.
Onko. Miksi Hän sitten ei sitä maininnut?
Hän mainitsi vain sen, että on tullut omiaan, juutalaisia varten.
Matt. 15:24
Mutta Jeesus vastasi: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten."
Vasta Pietari sai Jeesukselta uuden ”näkökulman”, myös pakana, jolle Jeesus on Herra, kastetaan ja saa pelastuksen.
Mutta Jeesus sitä ei aikanaan sanonut.
Eskatologia on selvää, sehän on kirjoitettu Raamattuun.
Kaikki ovat siellä yhtä, mutta Isä tulee vain Jerusalemiin, ei esim. Nivalaan.
Hän on kansansa ja maansa valinnut.
Tuo pakanain täysi luku on mielenkiintoista. Sitä ei SRK toteuta ollenkaan, Hän on ikään kuin vastaan, sillä ei yhtään palkattua evankelistaa tiettömissä viidakoissa.
>>Mutta tänään Israel ei vielä palaa Jumalan luokse, vaan elää tavallisen maailman kansan tapaan, totuudesta tietämättä, sillä pakanoiden lukua kerätään vielä täyteen, eikä aika ole vielä kypsä paluulle.** Ei se nyt aivan näin ole.
Oletko käynyt siellä ja miten kuvailet diasporaa, lähes 50 miljoonaan ihmistä ja kuka on messiaaninen, kuka ei.
Israelissa on jo kristittyjä seurakuntia ja ne on lähes aina täynnä.
Kuitenkin pakanoiden harteilla on suuri vastuu levityksestä.
Jäi muuten vastaamatta, miksi kiukuttelet minulle, missä olen Sinua loukannut?
Kes.
Nyt alkoi taas mikon ja kesin saasta levitä.
Kuules Kesitas. Sapatti annettiin ihmiselle ja vosituhansia ennen kuin ensimmäinen juutalainen syntyi tämän maan päälle. Jo siellä Eeden kodissa vietettiin sapattia. " Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.
2. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.
3. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt." 1Moos.2:1-3
Jeesus puolestaan sanoi, että "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.28. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra." Mark.2:27,28.
Jos siis me suomalaiset väitämme olevamme ihmisiä, niin sapatin lepo ja siunaus kuuluu myös meille samoin kuin kaikille Jumalaan Luojana uskoville.
Luuk 4:16 sanoo, että Jeesus "meni tapansa mukaan sapattina synagoogaan" ja Heprealaiskirjeessä sanotaan, että "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti." Jos siis Jeesus meni 2000 vuotta sitten sapattina kirkkoon, niin hän tekee sen tänäkin aikana Pyhän Henkensä kautta. Toisin sanoen hän siunaa niitä, jotka menevät sapattina kirkkoon.
Kyllä minäkin olen nyt uskomassa että lauantai on se oikea pyhäpäivä, jonka Jumala on antanut kaikille ihmisille levon ja ilon päiväksi. " Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
14. silloin on ilosi oleva Herrassa..."Jes.58:13,14.
Koska tämä on lestadiolaisten palsta, niin olisko joku sen uskolainen vastaamassa, että miksi ei koskaan seurapuheissa paneuduta tähän lepopäiväkysymykseen kunnolla, vaan yliolkaisesti. Sapatin historia olisi erittäin mielenkiintoinen saarnan aihe, mutta tietysti se on niin, ettei mitään uutta asiaa sovi lestadiolaisen saarnamiehen tuoda esiin, vaan aina pitää pysyä niissä vanhoissa liturgioissa
Ei mihinkään kirkkoon mennyt. Ei ollut kirkkoja olemassa. Synagogassa meni ja suomeksi se on kokous, voisiko sanoa,mettä meni juutalaiseen kokoukseen. Temppeli oli Jerusalemissa, muualla se ei voi ollakaan.
Kuules ”tehdään parannus”.
Sapattia ei annettu siellä, se annettiin vasta Siinailla Egyptistä palaamisen matkalla.
Sapattia ei annettu pakanoille, ainoastaan Israelille.
Se liittyy niihin 218 Mizvaan, lakiin jonka Mooses sai.
2. Moos. 31:16
Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona.
Edenissä vain Jumala levähti seitsemäntenä päivänä, nimi sapatti ei ollut käytössä, vaan ihmisen kirous oli tehdä työtä, otsa hiessä, Ks 1 Moos 3 luku.
>>Jeesus puolestaan sanoi, että "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. ** Enkö minä juuri näin kirjoittanut??
>>28. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra." Mark.2:27,28.** Sama täällä, sapatin laki ei ole voimassa uudestisyntyneellä, uskomattomalla kyllä.
>>Jos siis me suomalaiset väitämme olevamme ihmisiä, niin sapatin lepo ja siunaus kuuluu myös meille samoin kuin kaikille Jumalaan Luojana uskoville.** Suomalaisuus ei ratkaisen vaan Uudestisyntyminen Jeesuksessa, milloin sapattinsa viettää.
Saa..tanakin uskoo Jumalaan luojana, se ei pelasta ketään, omien joukossa olet.
Pelastus tulee vain tunnustamalla Jeesus Herraksi ja Kaikkivaltiaaksi, Jumalan Pojaksi.
Siksi, koska he eivät tunne Raamatun kontekstia.
Kyllä oli.
Seurakuntai oli Jeesuksen aikaan Israelissa parhaillaan 1600 ja niillä oli oma rakennus.
Se korvasi jopa sen ajan ns. kansakoulun, joten se oli auki joka päivä.
Temppeli oli taas hallinnollinen sekä uhripaikka.
sunnuntaioksennuksesikin anteeksi ILOLAAN asti.
Oletko adventisti. Elät vanhan liiton aikaa.
Yksi päivä viikosta pitää pyhittää.
Sinä et edes tiedä varmaksi onko nykyinen lauantai alkuperäinen sapatti vai onko se keskiviikko esim.
Jeesus kuoli pitkäperjantaina. Luukas kirjoittaa:"Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.55. Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.56. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
55. Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
56. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. ." Luuk.23:54-56.
Eikös perjantaita seuraava päivä ole lauantai? Se on siis sapatti, jonka Jeesuksen seuraajat vielä Jeesuksen ristinkuoleman jälkeenkin viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. Tuota pyhää sapatta minäkin haluan viettää, koska se on Jumalan itsensä siunaama ja lepoon erottama pyhäpäivä. "Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.3. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt."2Moos.2:2,3.
"Minä olen Herra, teidän Jumalanne; minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää
20. ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne." Hes.20:19,20.
Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa: "Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat"1Joh.5:3.
Suurin osa lestadiolaisista kunnioittaa yhdeksää Jumalan kymmenestä käskystä, mutta tämä sapattikäsky vaatii enemmän huomioimista, sillä Rooman kirkko on muuttanut sen toiselle päivälle kuin minkä Jumala alunperin asetti. Kysymys ei ole niinkään päivästä vaan arvovallasta, ketä haluamme rakastaa ja totella. Rooman kirkkoa vai Jumalaa? "Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette..."Room.6:16.
Kyllä me vaimon kanssa ainakin päätettiin, että on paree totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä, kuten Pietarikin opettaa Apt.5:29 "Mutta Pietari ja muut apostolit vastasivat ja sanoivat: "Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä."
Minua puhutteli Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumin luvussa 15, jossa hän vertaa toisiinsa ihmisten perinnäissääntöjä ja Jumalan käskyjä. Näyttää siltä, että Jeesus ei anna mitään arvoa ihmisopeille ja ihmisten perinnäissäännöille, joilla sielunvihollinen on syrjäyttänyt selvän Jumalan käskyn. Arkkipispa Kaila sanoo Tietosanakirjassa hakusana sunnunnuntai kohdalla näin: "Alkukristillinen kirkko oli täysin tietoinen sapatin ja sunnuntain erosta. Sunnuntai ei alkuaan ollut lepopäivä...Vähitellen rupesi kirkko kuitenkin terottamaan mieleen, että jumalanpalveluksen takia oli työt jätetävä." Näin katolisen kirkon toimesta Jumalan sapatti syrjäytettiin ja tilalle asetettiin alunperin auringon jumalalle pyhitetty viikon ensimmäinen päivä, sunnuntai, joka Englanniksi on Sunday=auringonpäivä. Tätä katolisen kirkon perinnäissääntöä on sitten vuosisatoja seurattu ja samalla rikottu Jumalan käskyä "Muista sapatinpäivää, että sen pyhität". Jeesus sanoo selvät sanat tälläisesta muutoksesta.
"Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?"Matt.15:3. "Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden"Matt.15:6." mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä"Matt.15:9.
Jesaja: 56: 1- 6
Seurakunta, johon muukalaiset liittyvät.
1 "Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sillä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy.
2 Autuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy, joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mitään pahaa!
3 Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: Herra erottaa minut peräti kansastansa, älköönkä kuohittu sanoko: Minä olen kuiva puu.
4 Sillä näin sanoo Herra: Kuohituille, jotka pitävät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja pysyvät minun liitossani,
5 heille minä annan huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi; minä annan heille iankaikkisen nimen, joka ei häviä.
6 Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani."
Miten sinä ymmärrät Paavalin sanat Kol.2:16,17? "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. "
Alussa Isä ja Poika lepäsivät sapattina luomistyön jälkeen, kun "taivas ja maa kaikkine joukoineen tulivat valmiiksi" 1Moos.2:1. Jumala ja kaikki taivaan olennot iloitsivat katsellessaan täydellistä paratiisia. "Aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat" Job.38:7. Lunastustyönsä täytettyään Jeesus lepäsi sapatin pyhät hetket Joosefin uudessa haudassa. Kristuksen täytetyn työn tuloksena mekin saamme levätä sapattina luottaen siihen lunastukseen, jonka Kristus teki puolestamme Golgatalla. "Täydelliset ovat hänen tekonsa" 5Moos 32:4 ja " kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti" Saarn.3:14.
Kun "kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta" Apt.3:21, niin luomisessa asetettu sapatti, päivä, jona Jeesus lepäsi Joosefin haudassa, on edelleen oleva levon ja ilon päivä. Taivas ja maa yhtyvät ylistykseen "sapatista toiseen" Jes.66:23, ja pelastetut ihmiset tulevat riemuiten palvelemaan ja kumartamaan Jumalaa ja Karitsaa. Näin sapatti on kuin kultainen side, joka yhdistää kadotetun paratiisin uudesti luotuun paratiisiin ja näin sapatti korottaa Jumalaa kaiken Luojana ja Jeesusta kaiken lunastajana, jonka Golgatan ristin ansioissa saamme Herramme esimerkin mukaan levätä hänen siunaamanaan sapattina.
Näin ollen ei kuolonuni mitään lunasta vaan Jeesuksen täytetty työ Golgatalla, jota seuraa sapatin lepo Herrassa. Ja tuo lunastetun lepo jatkuu viikosta toiseen jo tässä ajassa ja kerran halki ikuisuusen "Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät inn kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne. Ja joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko SAPATTINA tulee kaikki liha kumartamaan minua, sanoo Herra" Jes.66:22,23. Opetellan taivaan tavoille jo tääällä matkan varrella ja pyhitetään Jeesuksen sapatti.
Hei "kysyn vaan." Ainahan voi kysellä ja nyt yritän sinulle jotakin kysymykseesi vastata. Viittasit Kol.2:14-17 " ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.
15. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.
16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen."
Kiitos Jumalalle, Kristus todella naulitsi jotakin ristille. Mutta mitä hän naulitsi sinne? Jotkut ajattelevat, että Vapahtajamme naulitsi sinne Jumalan omalla sormellaan kirjoittaman kymmenen käskyn lain ja näin kumosi ja lakkautti sen.
Jeesuksen omien sanojen mukaan hän ei tehnyt niin, sillä vuorisaarnassaan hän selvästi sanoo: "Totisesti minä sanon teille, kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut." Ristillä eivät taivas ja maa vielä kadonneet, joten ei ole syytä uskoa myöskään Jumalan omalla sormellaan kirjoittaman lain kadonneen. Mutta jotakin sinne ristille Jeeuksen kanssa naulittiin ja sitä yritän Raamatulle selvittää.
Raamattu puhuu ainakin kahdesta laista, niin sanotusta seremonia laista ja kymmenen käskyn laista. Näiden kahden ero on selvä ja ilmeinen. Edellisen Mooses kirjoitti. "Kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan tämän lain sanat, alusta loppuun saakka" 5Moos.31:24. Mooses siis kirjoitti ja hän kirjoitti kirjaan. Missä tätä lain kirjaa sitten säilytettiin? "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, LIITONARKIN SIVULLE olemaan siellä todistajana sinua vastaan" 5Moos.31:26. Tuo lain kirja oli siis liitonarkin sivulla.
Entä Jumalan kirjoittamat kymmenen käskyä? Jumala kirjoitti ne omalla sormellaan. "kaksi laintaulua, kivitaulua, joitten kirjoitus oli Jumalan sormella kirjoitettu" 2Moos..31:18. Missä tuota lakia säilytettiin? "Sitten minä käännyin ja astuin alas vuorelta ja panin taulut tekemääni ARKKIIN, niinkuin Herra oli minua käskenyt" 2Moos.10:5.
Nyt antamassasi Kolossalaiskirjeen kohdassa on selvästi kyse tuosta Mooseksen kirjottamasta seremonialaista, joka sisälsi monia uhritoimituksia koskevia ohjeita, jotka olivat vain tulevan varjo ja täyttyivät Jeesuksen uhratessa itsensä puolestamme Golgatan ristillä. Tuossa seremonialaissa mainitaan myös ainakin seitsemä seremoniallista sapattia, jotka viittasivat Kristukseen ja sattuivat mille päivälle tahansa. Niistä kerrotaan 3 Moos 23-luvussa. Erotuksena näistä väliaikaisista ja esikuvallisista sapateista jakeessa 38 sanotaan: "ja sitäpaitsi Herran sapatit."
Nämä esikuvalliset Kristukseen viittaavat sapatit kumottiin ristillä samoin kuin koko meitä rasittava velkakirja, kuten antamassasi Kol.2 jakeesa 14 sanotaan: "hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin."
Näin se Mooseksen kirjoittama kirjakäärö siellä arkin sivulla kumottiin ristillä ja Jumalan omalla sormellaan kirjoittama ja arkissa säilytetty kymmenen käskyn laki on voimassa ainakin siihen saakka, "kunnes taivas ja maa katoavat."
Mutta tuo kymmenen käskyn lakikaan ei ole pelastuksen tie, vaan pelastetun tie. Tärkeintä on tuo rakkaus Jeesukseen ja lähimäiseen. "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni" - sanoo Jeesus Joh.14:15 Tehdään parannus ja pyhitetään Herran sapatti niin kuin Jeesus ja alkuseurakuntakin teki.
Hieman ihmettelen, miten kirjoituksesi liittyy sapattiin.
Sehän oli selvä Vanhan Liiton aikana, se oli sunnuntai.
Uusi liitto on jo aivan toinen juttu.
Jesajan kirjassa luku 56 aloitta todella uuden ”lehden”, ja siitä kiistellään, kuka sen kirjoitti.
Minä uskon sen olevan juuri Jesaja.
Jakeessa 3 putaan eunukista, kuohitusta jolla oli lupa juutalaisten kokouksiin, mutta ei Temppeliin.
Heilläkin kuitenkin on sapatti, mutta ei syntien anteeksi antamasta uhraamalla, sillä vain Temppelissä uhrattiin.
Kes.
Sinulla näyttää olevan ongelmia hamottaa sitä, miksi Jeesus meni ristille.
Hän meni täyttämään lain.
Laki ei ole kymmenen käsky (olivat muuten alkutekstissä12), vaan se on kaikki 612 mizvaa.
Ne löydät lukemalla Vanhaa Testamenttia tai Tooraa, jos osaat hepreaa.
Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa eli Mooseksen kirjat tunnetaan toora, joka usein käännetään sanalla laki, mutta joka varsinaisesti merkitsee papillista määräystä tai opetusta. Nämä kirjat sisältävät sekä lakitekstejä että historiallisia ja myyttisiä kertomuksia muinaisilta ajoilta, maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan saakka.
Lakitekstit on sijoitettu kertomusten lomaan siten, että niissä esitetään Mooseksen tiettyinä ajankohtina ilmoittaneen kansalle Jumalalta saamansa lait. Ne muodostavat suurelta osin Toisen Mooseksen kirjan (Exodus) loppuosan, johon sisältyvät muun muassa Kymmenen käskyä eli Dekalogi ja Liiton kirja (2. Moos. 20:22 - 23:33), Kolmannen Mooseksen kirjan (Leviticus) lähes kokonaisuudessaan, osan Neljättä Mooseksen kirjaa (Numeri) ja suuren osan Viidettä Mooseksen kirjaa (Deuteronomium).
Sieltä löydät lain, joka on voimassa pelkille Jumalaa Herrana pitävälle, jonka Jeesus ristillä täytti;
Joh. 19:30
Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.
Hän täytti KOKO LAIN, ei vain dekalogiaa.
Hän ei kumonnut, se on voimassa heillä, jotka eivät ole Uudestisyntyneitä, Hän täytti sen omiltaan kylläkin.
Hän sanoikin; Laista ei tule poistumaan piiruakaan.
Huomioi se.
Panet mizvaa halvalla. Se ei ole mikään seremonia laki, vaan ohje miten eletään Jumalan omaisuuskansassa.
Juutalaisuudessa se vain tuppautui kertaantumaan ja tästä Jeesus nimenomaan sanoi paheksuen Isien perinnesääntöjä, jonka perässä osa kulki.
Lakia oli todella n 620 kappaletta, ne oppivat lukemalla Raamattua tai asuen sen vaikutuspiirissä.
Tuossa Kolossalaiskirjeessä ei ole mitään ”seremoniasidosta”, vaan se kertoo Uskovien Kristus elävyyttä.
Älä tunge liikaa omia ajotuskiasi kristilliselle palstalle.
Vertaat Kolossalaiskirjettä 2 lukua 3. Mooseksen kirjan 26 luvun jaetta 38 aivan mielivaltaisesti käsitteenä Herran sapatit?
Todellisuudessa luku puhuu Lehtimaja juhlasta, jota vietetään seitsemän päivää ja tehdään Jumalan antaman Lain mukaan, jolloin täyttyy; Herralle PYHITETYT sapatinpäivät.
Et pakana tätä kuitenkaan ymmärrä, olen ollut mukana juhlissa.
Se on pelkkää Pyhää sapattia.
Ristillä EI KUMOTTU, TÄYTETTIIN kyllä.
Vaikuttaa, että Sinulla on tajunnassa vain dekalogia, ei Lakia, hepreankielen "toora" ja kreikankielen "nomos", joka on Isrelin koko laki.
>>Mutta tuo kymmenen käskyn lakikaan ei ole pelastuksen tie, vaan pelastetun tie. Tärkeintä on tuo rakkaus Jeesukseen ja lähimäiseen. "Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni" - sanoo Jeesus Joh.14:15 Tehdään parannus ja pyhitetään Herran sapatti niin kuin Jeesus ja alkuseurakuntakin teki.** Vai niin.
Matteus 10 sanoo aivan muuta, joskin hyvä on lähimmäistäkin kunnioittaa, mutta se on vain teko.
32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
Kes.
Miten palstallaolosi liittyy Jumalaan ja Jeesukseen,?
Kesitas
tänään 15:31
.
Vai muutama??
Näin lestadiolainen valhtelee.
Salaamisen piirissä niitä on satoja, jopa tuhansia, josta olen ennekin maininnut
ketä luulet satusi kiinnostavan