Tapan itseni

Oliko sukulaisesi työkokeilussa?

Kannattaa laittaa kaula kiskoille. Ei oo sillä tavalla pelkoo eloonjäämisestä.

Miksi aloittaja et voi mennä työkokeiluun?

Et uskalla!

ckrushw

Et halua työkokeiluun, mikä merkitsisi sinulle terveiden ominaisuuksiesi käyttöön ottoa. Vastustat omaa kehitystäsi, mikä on ihmiselle tavallista. Sinulle se näyttää olevan voimakasta. Moni ihminen olisi iloinen päästessään työkokeiluun.
Yritä auttaa itseäsi!24

Sano ettet mene sinne työkokeiluun, ei sinne voi ihmistä pakottaa jos ei halua mennä.

Minkä takia et halua tehdä töitä? Onko henkinen tai fyysinen olosi huono? Oletko saanut apua alkuperäisiin ongelmiisi? Töitähän yhteiskunnassa joutuu tekemään, jos haluaa laskunsa maksaa. Ketään ei voida elättää sen takia, että työt eivät kiinnosta tai jää mielummin kotiin.

Jos tilanne on taas se, että sinut on "hoidettu" eli tehty työkyvyttömäksi psyykenkamoin psykiatrian toimesta, kuten tuhansille muillekin suomalaisille, on tilanne tietenkin eri. Silloin sinulla on mielestäni moraalinen oikeus olla tekemättä töitä ennen kuin koet siihen pystyväsi, jos koskaan. Monet alta 30-vuotiaat nuoret, elinvoimaiset ja lähtökohtaisesti fyysisesti hyvin terveetkin psyykenlääkitys vie työkyvyttömyyteen, joten ei se ihme ole, jos vanhempien ihmisten kohdalla käy yhtä lailla.

Jos menet mielummin junan alle, kun teet töitä noin yleensä ajatellen niin siihen sinulla on oikeus. Jos olette psykiatrien kanssa paskoneet aivosi hermostomyrkyillä niin en ihmettele, että pää on sekaisin ja hyvää fiilistä elämään ja siten työhön ja sosialisointiin ei ole. Tietenkin totuuden syistä tiedät sisälläsi vain sinä, onko kyseessä oikea hätä ja huonovointisuus vai ainoastaan haluttomuus tehdä töitä ylipäänsä.

Suosittelen Tampere - Helsinki väliä. Siinä pendolinot kulkevat noin 200km/h. Loppu tulee varmasti.

Hei,

Keskustelu auttaa monia selventämään pahaa oloa ja elämäntilannetta. Ohessa Suomen Mielenterveysseuran tarjoamat palvelut. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää tälläkin hetkellä numerossa 010195202.

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/etusivu/tukea-ja-apua-0

Ystävällisin terveisin,
SOS-kriisikeskus

Ymmärrän, että on vaikea sanoa vahvasti ei, varsinkin jos tuollaista tuputetaan, koska se vaatisi sinulta sellaista voimaa, mitä sinulla ei tällä hetkellä ole.

Catch 22. Jos valitat ja sanot ettet halua kokeiluun, olet tarpeeksi vahva puolustamaan itseäsi, joten pärjäät varmasti. Jos et valita ja menet työkokeiluun, et kestä sitä etkä siitä seuraavaa pettymystilaa, joten olet kusessa vaikka mitä tapahtuisikaan.

Vittu kun voisin äkkiä lukea lääkäriksi, ja lähettää neuvolaasi kirjeen, jossa kieltäisin sinua menemästä mihikään töihin, ennen kuin olet täysin tai edes lähes kunnossa. Tämä pitäisi olla niille peruskauraa, jos ammattitaitoisiksi haluaa itseään kutsua. Et sinä lähetä sairasta ihmistä töihin kokeilemaan.

Minä ehdottaisin, että jos et pysty kieltäytymään mistä syystä tahansa, niin et vain mene sinne. Sitten ne soittaa perään, ja jos et pysty vastaamaan niin et vataa. Sitten kun menet seuraavan kerran hoitajallesi, sanot ettet vain pystynyt. Ja jos ne painostaa, niin itke. Sano, että olet heikko paska etkä pysty tähän ja olet pahoillasi siitä, etkä halua vaivata hoitajiakaan olemalla hajalla ja jos jotain voisit tehdä niin tekisit.

Täällä maailmassa on ihan tarpeeksi ihmisiä kantamassa tätä systeemiä, ainut joka tässä kärsii olet sinä, muu maailma jatkaa mallillaan. Ymmärrä, että olet uhri. Muut tekee, koska he jaksavat, ja niin se on aina mennyt. Pidetään huoli niistä, jotka eivät enää jaksa. Me emme ole enää eläimiä, me tuetaan toisiamme. Et ole vaivaksi kenellekään. Et vain jaksa suoriutua täällä hullunmyllyssä. Ja se on ihan okei, näin se toimii.

" Pidetään huoli niistä, jotka eivät enää jaksa. Me emme ole enää eläimiä, me tuetaan toisiamme. Et ole vaivaksi kenellekään. Et vain jaksa suoriutua täällä hullunmyllyssä. Ja se on ihan okei, näin se toimii. "

Joo, tuo herättää hieman pohtimaan olisko lopputulema ollut minunkin
kohdalla hieman toisenlainen jos olis riittävän nuorena jotenkin päässyt
irtautumaan, jotenkin herännyt tiedostamaan tuon kaltaisia oppeja ja
ajatuksia sekä elämään tarpeeksi paljon tuollaisessa ympäristössä,
kaiken sen vihan ja syyllistämisen sijaan, oppinut edes jotakin
yhteisöllisyyttä, paremmin ymmärtämään ja elämään monen eri
tyyppisten vähemmistöjenkin seassa.

Menin töihin jo hyvin nuorena, sielläkin alusta lähtien alkoi tulla niitä
huonoja muistoja ja kokemuksia, se miten koin sen kaiken miltä se
tuntui käydä joka päivä siellä. En voi suositella sillä tavalla töissä
käyntiä, siten vain rampaudutaan lisää. Ne ongelmat kaatuu sitten
joskus myöhemmin aina vaan suurempina koko painollaan niskaan, luhistaen koko siihen asti rakennetun ja joten kuten koossa
pidetyn korttitalon kasaan. Eli sairasta ihmistä ei pitäisi pakottaa
menemään mihinkään töihin, ei ennen kuin se on riittävän terve
kestääkseen sen kaiken.

Pitäis kai sitä edes nuoria ihmisen alkuja pyrkiä auttamaan jollain
systeemillä eteenpäin niin, että ne kestäis myöhemmin paremmin
ne työelämänkin haasteet, eikä vaan rampautuis lisää siellä päätyen
lopulta jonkinlaiseen romahdukseen, lopulliseenkin.

Kunpa ay-liikkeen johtajatkin tekisivät saman päätöksen.