Ranskan telakalle kymmenien miljoonien arvoisen tilauksen nappaamisessa Joptekia auttoi paikallisen kulttuurin ja kielen tuntemus. Ranskassa asuneen myyntijohtajan Minna Hämäläisen mukaan neuvottelutyyli kun poikkeaa suomalaisesta.
Erinomaista että suomalaiset alihankkijat saaneet runsain mitoin tilauksia ranskalaisesta telakalta.
Olis varmaan Suomelle eduksi jos entistä enemmän Suomeen saatais kielitaitoista ammattiosaamista myös suurista eurooppalaisista kielistä kuten ranska, venäjä, saksa, espanja.
Valitettavasti näitä kieliä voi vain alkaa opiskelee kolmantena vieraana kielenä pakkoruotsin takia...
Erinomaista että suomalaiset alihankkijat saaneet runsain mitoin tilauksia ranskalaisesta telakalta.
Olis varmaan Suomelle eduksi jos entistä enemmän Suomeen saatais kielitaitoista ammattiosaamista myös suurista eurooppalaisista kielistä kuten ranska, venäjä, saksa, espanja.
Valitettavasti näitä kieliä voi vain alkaa opiskelee kolmantena vieraana kielenä pakkoruotsin takia...
Vastaukset 8
Vanhimmat
runsas tarkoittaa jotain sataa miljoonaa, en tosin ole katsonut,
kun
tilaus olisi voinut olla miljardi tai jotain en ole katsonut
vai kuinka?
Juu, kyseessähän oli kai parinkymmenen eri suomalaisten aliurakoitsijana joukko jotka saivat noin 15%n siivun kokonaisurakasta.
Niin tai näin erinomaista että töitä tulee suomalaisille firmoille ja yhtenä pointtina oli toi kielitaitoon, joka toki maassa kun maassa on tärkeää osata joskaan ei aina välttämätöntä. Sääli on että suomi on niin yksipuolinen kieli osaamisen suhteen suomi-englanti-ruotsi.
Pikku virhe aloitusketjussa. Kyllä voi opiskella kolmatta kieltä. Itse puhun oman äidinkieleni lisäksi ruotsia, saksaa sekä englantia. Helppo nakki.
kolmantena - kolmatta?
Meilläpä oli niin että 1. kieli oli oma äidinkieli
2. kieli oli englanti tai saksa
3. pakkoruotsi
oli siis kolmantena kielenä ruotsi?
Mikä virhe, en ymmärtänyt?
Aloittaja väittää, että hyötyruotsin vuoksi ei voi opiskella kolmatta kieltä.
Laskentatavat ovat luultavasti vaihdelleet eri aikoina. Esimerkiksi minun kouluaikoina järjestys laskettiin näin:
Äidinkieli (suomenkielisillä suomi)
2. kotimainen kieli (suomenkielisillä ruotsi)
1. vieras kieli (englanti tai saksa)
2. vieras kieli kaikille lukiossa (englanti, saksa, ranska tai venäjä)
3. vieras kieli kielilinjalaisille lukiossa (englanti, saksa, ranska tai venäjä)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli
Äidinkieli on mielestäni aina ollut äidinkieli, eikä sillä ole ollut järjestysnumeroa tai muuta erityistä koodia.
Nostan hattua pohjois-karjalaiselle Minna Hämäläiselle. Ja lieksalaiselle joptekille. Minna on mahtavan uran lisäksi nykymittakaavassa suurperheen äiti - oliko peräti 5 vai 6 lasta...on todella mahtava nainen...asuu Polvijärvellä...täysi 10 !!!!
Järkevää argumentointia!
http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/01/13/Pakkoruotsin vastustajilla uusi ase: nyt korostetaan vientiteollisuuden tarpeita/2015518482916/16
— Suomesta löytyy suuri reservi äidinkielenään ruotsia puhuvia henkilöitä hoitamaan kauppaa Ruotsin kanssa, mutta mistä löytyy kieliosaajat muuhun vientiin, kysyy Vapaa kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja Heikki Orsila.
— Kaikista vieraista kielistä vain ruotsi on kouluissa pakollinen. Pakollinen ruotsi kielipolitiikkana jättää huomiotta 89 prosenttia viennistä.