Onko tämä kuinka tavallista että masentuu tai menettää ainakin osittain elämänilonsa narsistin jälkeen. Olo on kuin tyhjiössä eläisi eikä ennen kivoilta tuntuvat asiat enää kiinnosta yhtään. Riuhtaisin pitkän pyristelyn jälkeen itseni irti narskusta ja vaikka olen siihen saanut apua niin elämä on aika väritöntä, hyvä kun jaksaa töissä käydä. Meneekö tämä jossain vaiheessa ohi? Tekisi vaan mieli syödä ja olla peiton alla kotona. Väsyttääkin ihan hirveästi ja tietty hirvittävä kaipuu tuota narskua kohtaan vaikka tajuankin mikä oli pielessä. Aikaa on kulunut vasta muutama viikko kun erosimme viimeisen kerran. Mitä kannattaisi tehdä?
narsistin jälkeinen masennus
kauanko kestää vielä
142417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tyhjä olo menee ohi eikä missään nimessä kannata palata narskun luo. Totta kai on tyhjä olo, jos pidemmän aikaa on ollut narskun pyöritettävänä. Siinä menee vuoristoradassa tavallinen ihminen täysin sekaisin. Nyt on myönnettävä tosiasiat että narsku kuuluun entiseen elämääsi. Seuraava voimainponnistus tulee, kun hän alkaa yhteydenotot ja kertomiset, miten paljon hän sinua rakastaa ja kaipaa eikä voi elää ilman sinua. Hän ilmaantuu odottamatta samaan tilaan mm. baariin, kauppaan, elokuviin jne kuin sinäkin vain näyttäytymään ja siten muistuttamaan olemassaolostaan. Kun niistä kaikista asioista selviät hengissä, niin olet voittanut oman elämäsi takaisin. Kokemuksesta tiedän.
menee se ohi mutta aikansa ottaa. oma diagnoosina oli narsistin jälkeen vaikea uupumus, ei masennusta mutta 24h tuli eka vuosi kelailtua ja siitä lähti omalla painollaan valoa syntymään.
se kannattaa jaksaa ja palata ei missään nimessä kannata vaan unohtaa kaikki mutta käsitellä joka ikinen tunne minkä se mukanaan tuo.
älä sodi häntä vastaan vaan käy itseksesi läpi kaikki niin elämä on todella antoisaa kaiken sen jälkeen.
näin puolitoista vuotta eläneenä suhteen ja täydellisen lopettamispäätöksen jälkeen, voin sanoa että olen elossa ja uudesti syntynyt aikuinen nainen ja se tuntuu hirveen hyvältä.
ja jaksan joka päivä ajatella että kun tuollaisen käy läpi minkä itsekin kävin niin oikeestaan pahempaa ei voi enää ihmiselle tulla näissä ihmissuhdeasioissa.
mutta vahvuutta se kysyy paljon että narsistista pääsee lopullisesti irti.
voimia ja jaksa oma taistelusi, se on sen arvoinen
Kiitos teille! Kyllä minä yritän jaksaa vaikka vaikeaa onkin. Olen ottanut pieniä tavoitteita tähän tulevaan puoleen vuoteen. Joka kuukausi on joku kiva juttu esim reissu tms mihin saakka jaksan sen kivan jutun voimalla. Ja päätän joka kerta etten ota mitään yhteyttä narsistin vaikka miltä tuntuisi. Toivon vaan että alakuloinen olo pian helpottaisi koska en ole ollenkaan oma itseni tällä hetkellä. En vaan pysty nauramaan enkä oikein itkemäänkään.
Minulla on myös erittäin väsynyt olo eikä mikään kiinnosta..vaihdoin puhelinnumeron salaiseksi ja olen helpottunut kun viestittelyt loppuivat. Kumminkin outoa on se, että pelkään koko ajan jotain. Pelkään että se tulee sähköpostiin tai keksii jotain muuta. Olin 2 vuotta on off suhteessa ja mielestäni fiksu kun en muuttanut yhteen. Luulin selviytyneeni voittajana, mutta nyt on olo kuin olisin masentunut ja itken joka päivä monta kertaa. En jaksa kuntoilla enkä lukea, kun vaan olla möllötän.. oliko fiksua ottaa salainen numero, en tiedä ?
Älä jää yksin vaan ota yhteyttä vertaistukeen! Tsemppiä!
https://www.narsistienuhrientuki.fi/
Minä sairastuin masennukseen jo suhteen ollessa voimassa, ei sen jälkeen. Kun onnistuin viimeisillä voimillani jättämään hänet niin sen jälkeen seurasi viha ihan häntä ja itseäni kohtaan. Itseä kohtaan siksi, että miksi oli sallinut kaiken sen paskan mitä hän teki. Miksi ei onnistunut viheltämään peliä poikki aiemmin. Myöskin sitä mietti että mitä oli tehnyt itse väärin että ansaitsi sellaista kohtelua ja sitä syytti itseään välillä täysin ilman mitään syytä.
Monta vuotta narsistin kynsissä ja vihdoin perillä: vapaus. Kunhan vielä itse tajuaisi asian että ei turhia syyllistä itseään vaan ymmärtää tehneensä virheen ja pääsee sen yli askel kerrallaan.
Tunteita kuten ikävä, viha ja suru aaltoilee. Välillä Tekee mieli vain nukkua. Uskon kuitenkin selviäväni. Masennus on minkä vain parisuhteen loppumisen jälkeen tavallista.
Kun suhteesta on päässyt eroon, on kuitenkin toivoa parantua ja saada elämästä kiinni. Suhteeseen jääminen sairastuttaa varmasti tavalla tai toisella, pahimmillaan tappaa. Pidä siis kiinni tiukasti mahdollisuudesta jonka olet saanut.
Olen katsonut vierestä kuinka ihminen on yrittänyt kovasti olla oikeanlainen narsistin sekopäisessä maailmassa, ja päätynyt teho-osastolle elimistön petettyä, uupumusdiagnoosin lisäksi. Nyt hän sitten yrittää selvitä päivästä toiseen suututtamatta narsistia liikaa, mutta myöskään rasittamatta itseään liikaa. Eihän sekään oikein onnistu, eikä terveydestä huolehtimiseen löydy energiaa. Jos narsisti nyt katoaisi, tuo ihminen voisi hyvinkin romahtaa koska elämä on niin pitkään pyörinyt täysin narsistin ja tämän oikkujen ympärillä. Muunlainen elämä on jo unohtunut/ollut pakko unohtaa.
Narsismin jälkeinen masennus on normaalia. Itselläni oma isä on narsisti ja äiti hyvin läheisriippuvainen. Olen katkaissut välit molempiin oman terveyteni takia. Narsismia ei voi parantaa eikä rakkauden antaminen muuta narsistia. Tämä on asia mikä pitää hyväksyä. Niin kauan kuin uskoo narsistin hyvyyteen (koska toisinaan hän on mukava ja toisinaan taas hirviö), olet hänen palvelijansa, mistä hän vähitellen imee kaiken energian itseensä. On tunnustettava se tosiasia, että asialle ei voi tehdä mitään. Vahinko on sen ihmisen kohdalla tapahtunut ja sinun ei pidä kantaa vastuuta hänestä ja hänen vajavaisuudestaan.
Tärkeintä narsistin uhrille on alkaa kuuntelemaan itseään ja omia tarpeitaan. Mitä minä haluan? Ja muistuttaa itseään että minä olen arvokas ja rakastettava. Nämä ovat asioita joita narsisti imee uhristaan pois. Narsismin kokemuksen jälkeen on vaikeaa tunnistaa omia rajoja, omia haluja ja elämä tuntuu kamppailulta. On tärkeää vaikka kirjoittamalla etsiä itselle tärkeitä asioita ja erottaa omat toiveet narsistin vaatimuksista.
Minulla on vähän toisenlainen näkökulma jaettavaksi tähän aiheeseen. Haluan puhua siitä vaikka se voikin jonkun mielestä vaikuttaa oudolta.
Narsistin jälkeinen masennus ja väsyminen perustuu siihen, että narsisti/kontrolloija on vienyt uhrista paljon voimaa energiakeskuksien kautta. Hän ikäänkuin tyhjentää toisen ihmisen, itse sitä tietämättään. Nämä "nykyajan vampyyrit", rumasti sanoen, tarvitsevat toisia ihmisiä nimenomaan siihen että he pystyvät elämään edes jotenkuten siedettävää elämää. Heillähän ei ole omaa voimaa eikä yhteyttä omaan sisimmässä asuvaan rakkauteen ja hyvään jonka kautta ravita itsensä. Siksi. he "koukuttavat" uhrin itseensä, saadakseen tuntea olonsa hyväksi ja merkityksellisesti. Minä yritin kertoa tästä miehelle jonka kanssa olin reilut kaksi vuotta. Hän ei tietenkään ymmärtänyt vaan arvosteli minua kun puhuin tuollaisia. Toisaalta hän oli valmis tekemään mitä tahansa jotta suhde säilyisi. Tämä oli vain puhetta, teot olivat toista. Hän halusi vain ruokaa ja sai sitä minulta. Olin vuorotellen ahdistunut, rakastuneen onnellinen, pelokas, vihainen..kaikkia niitä tunteita hän imi itseensä ja voi hyvin. Ei ollut väliä olinko hyvällä tai huonolla tuulella, hän sai voimaa ja sai tuntea itsensä tärkeäksi. Kun "hylkäsin" hänet, alkoi kova kamppailu jotta hän saisi pitää sen mitä oli saanut: energiaa. Tätä varten oli ihan sama miten toimin, kunhan hän sai kontaktin minuun. Muulla ei ollut väliä.
Narsisti ei siis voi itse sille mitään että hän kierrättää omaa elämänenergiaansa toisin kuin "tavallinen" ihminen, taas rumasti verrattu..Siksi häntä ei viime kädessä voi syyttääkään toiminnastaan. Koska hän ei ymmärrä!! On vain huolehdittava siitä, että uhri pääsee pois suhteesta ja keräämään oman voimansa takaisin. Tähän pääsemiseen auttaa esimerkiksi luonnossa oleminen, liikunta, kaikki mikä tuottaa iloa ja hyvää mieltä JA narsistin unohtaminen! Energia kulkee ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin jatkuvana virtana. Narsisti joka kierrättää energiansa vaakatasossa, nappaa uhrin vatsan seudusta energian. Jos tämä yhtään puhuttelee niin suosittelen tutustumaan energiakeskuksiin, ns tsakrajärjestelmään. Minä selviydyin muun muassa tämän tiedostamisen avulla, sillä osasin suojata voimakenttäni silloin tällöin. Silti selkäni petti ja olin kaksi kuukautta väsynyt hänen jälkeensä vielä kun selkä oli jo kunnossa. Olin myös masentunut ja ahdistunut. Pelkoni oli väylä jonka avulla hän pääsi viemään energiani. Siksi oman voiman käyttö ja pelottomuus ovat tärkeimmät suojat narsisteja vastaan.
Entäs energinen kulli tai pimppi?
Pysy erossa edelleenkin. Ikuisesti.
Oon kangistunut kauhusta ja masentunut. Toimin automaattiohjauksella... Ihan robottimaisesti.
Minäkin toimin robottimaisesti ja olin lamaantunut siten että keho ei toiminut. Hiippailin kotonani täysin vailla suuntaa vaikka olin turvassa jo. Tajusin vasta myöhemmin, että se oli viha jonka olin padonnut kehooni koska en uskaltanut ja osannut tuoda sitä pelon lisäksi ulos. Vasta kun olin turvassa ja pääsin eroon hänestä niin aloin käymään läpi vihaa ja pelkoa. Tietysti ikävä ja suru tulvivat myös valtoimenaan ja masennuin niiden voimasta. Olin vuoroin masentunut ja vuoroin ahdistunut. Vähitellen sain tunteita ulos sen verran että aloin kokea myös ilon hetkiä mutta väsymys iski salakavalasti perään. Tunteiden pitää antaa tulla ulos sillä niiden takaa ainakin minä löysin surun ja ikävän ja ne kohdistuivat suhteen epäonnistumiseen. Olin rakastanut häntä paljon ja koin itseni petetyksi.