Neuvoja ja kokemuksia kaipaan

ne puuhella ja pystyuunit juuri ovat sitä jotakin. Ne luo sen vanhan talon tunnelman.

Meillä vaan kaikki tuttavat pelottelevat kaiken maailman homevaurioilla, ni sillä kyselin.

Elikkäs se ei ole hirsitalo, vaan lautarakenteinne ns vinolaudoitus (?), siksi siis tuulensuoja levyt ja tuplarimoituksella. Katosta ei ole tullut vettä ja lisä eristys on tehty puhallusvillalla siis sinne yläkolmioon ja sivuille. Ja ja... koneellinen ilman poisto on pesutiloissa ja wc:ssä.

Ja kivijalka on siis luonnonkivestä, rossipohja ja reilusti on korkeutta alla.

Kailan kirja on jo hyllyssä. =0) Lukemista yritän ehtiä aloittaa....

Talossa ei haise ummehtuneelle kuten joissain muissa vastaavan ikäisissä taloissa, joita olen käynyt katsomassa.

Ja pohjan allehan pääsi kurkkimaan ja siellä kaikki oli kuivaa ja hyvännäköistä tavaraa, vaikkei pohjaa olekaan millään muotoa peruskorjattu, ja miksi kai olisikaan jos kaikki on kunnossa.

Ystäväpiirissäni on rakennusalanammattilainen, mutta hän suosii niin näitä nykytaloja, etten viitsi häneltä kysyä kun hänen mielipiteensä on, että kaikki vanhat talot pitäisi purkaa ja sitähän minä "hälläväliä-tyyppi" en sulata. Kellaritilakin on tosiaan tässä kohteessa kuiva, hienoinen kostean tuoksahdus siellä kävi nenään, mutta sehän nyt on ihan luonnollista, koska holvi oli betonista, mikä kai kuitenkin hieman imee kosteutta maasta itseensä?

Ostamassa vanhaa kirjoitti:

Kailan kirja on jo hyllyssä. =0) Lukemista yritän ehtiä aloittaa....

Talossa ei haise ummehtuneelle kuten joissain muissa vastaavan ikäisissä taloissa, joita olen käynyt katsomassa.

Ja pohjan allehan pääsi kurkkimaan ja siellä kaikki oli kuivaa ja hyvännäköistä tavaraa, vaikkei pohjaa olekaan millään muotoa peruskorjattu, ja miksi kai olisikaan jos kaikki on kunnossa.

Ystäväpiirissäni on rakennusalanammattilainen, mutta hän suosii niin näitä nykytaloja, etten viitsi häneltä kysyä kun hänen mielipiteensä on, että kaikki vanhat talot pitäisi purkaa ja sitähän minä "hälläväliä-tyyppi" en sulata. Kellaritilakin on tosiaan tässä kohteessa kuiva, hienoinen kostean tuoksahdus siellä kävi nenään, mutta sehän nyt on ihan luonnollista, koska holvi oli betonista, mikä kai kuitenkin hieman imee kosteutta maasta itseensä?

Lue lisää

Sydämelliset onnitteluni! Uskon, että teit viisaan valinnan. Ja vaikkei nykytaloja suosiva tuttusi valintaasi ymmärtäisikään, niin puutalossa asuva hengenheimolaisesi sen kyllä hyvin käsittää.

Pääsetkö jo jouluksi puuhellan ääreen puuroa keittämään?

Tuossa kellarissasi on käsittääkseni maapohja. Mikäli näin on, voit vähentää tilan kosteutta vaihtamalle hienon hiekan ja erityisesti kaiken humusta sisältävän sepeliin, joka suurirakeisena ei ime kapillaarisesti kosteutta maaperästä. Niin kuivaa kellarista tuskin kuitenkaan saa, että siellä voisi varastoida polttopuuta. Mutta puuliiterihan on luonnollisesti erikseen.

Kellaria voi tietenkin myös lämmittää jollakin pikku pakkasvahdilla, jolloin sen suhteellinen kosteus alenee. Samalla ensimmäisen asuinkerroksen lattia lämpenee, eikä villasukkia tarvitse enää niin monia päällekkäin.

Vinkiksi vielä, että tulisijojen käytöstä on hyviä neuvoja osoitteessa

http://users.kymp.net/p204188a/irjala/lammitys.htm

Sivuston neuvoihin lisäisin, että vähintään 6-kiloinen vaahto- tai jauhesammutin on mielestäni välttämätön varuste talossa, jossa tulta käsitellään. Ja rautakaupasta voi ostaa häkähälyttimen, josta on mm. se merkittävä hyöty, että kun sellainen on olemassa, niin tulisijojen savupellit uskaltaa sulkea ennen kuin kuin kaikki lämpö on karannut harakoille.

eräs inssi kirjoitti:

Sydämelliset onnitteluni! Uskon, että teit viisaan valinnan. Ja vaikkei nykytaloja suosiva tuttusi valintaasi ymmärtäisikään, niin puutalossa asuva hengenheimolaisesi sen kyllä hyvin käsittää.

Pääsetkö jo jouluksi puuhellan ääreen puuroa keittämään?

Tuossa kellarissasi on käsittääkseni maapohja. Mikäli näin on, voit vähentää tilan kosteutta vaihtamalle hienon hiekan ja erityisesti kaiken humusta sisältävän sepeliin, joka suurirakeisena ei ime kapillaarisesti kosteutta maaperästä. Niin kuivaa kellarista tuskin kuitenkaan saa, että siellä voisi varastoida polttopuuta. Mutta puuliiterihan on luonnollisesti erikseen.

Kellaria voi tietenkin myös lämmittää jollakin pikku pakkasvahdilla, jolloin sen suhteellinen kosteus alenee. Samalla ensimmäisen asuinkerroksen lattia lämpenee, eikä villasukkia tarvitse enää niin monia päällekkäin.

Vinkiksi vielä, että tulisijojen käytöstä on hyviä neuvoja osoitteessa

http://users.kymp.net/p204188a/irjala/lammitys.htm

Sivuston neuvoihin lisäisin, että vähintään 6-kiloinen vaahto- tai jauhesammutin on mielestäni välttämätön varuste talossa, jossa tulta käsitellään. Ja rautakaupasta voi ostaa häkähälyttimen, josta on mm. se merkittävä hyöty, että kun sellainen on olemassa, niin tulisijojen savupellit uskaltaa sulkea ennen kuin kuin kaikki lämpö on karannut harakoille.

Lue lisää

ei VIELÄ sitä taloa. Mutta kovasti sinne suunnalle kallistuu...jahka saan nykyisen taloni myytyä. Kiitos kovasti vinkeistäsi, ja kyllä se joulupuuro jollain hellalla tulee keitettyä jos ei vielä siellä puuhellalla tulisikaan.

Ostamassa vanhaa kirjoitti:

ei VIELÄ sitä taloa. Mutta kovasti sinne suunnalle kallistuu...jahka saan nykyisen taloni myytyä. Kiitos kovasti vinkeistäsi, ja kyllä se joulupuuro jollain hellalla tulee keitettyä jos ei vielä siellä puuhellalla tulisikaan.

Lue lisää

No onnea sitten kirjan hankinnan johdosta! :-)

Luin jotenkin automaattisesti siten kuin luin, koska asuntokaupoissa tehdään usein nopeita liikkeitä.

Ei kestä kiitellä, paljon muutakin voisin kertoa.

eräs inssi kirjoitti:

No onnea sitten kirjan hankinnan johdosta! :-)

Luin jotenkin automaattisesti siten kuin luin, koska asuntokaupoissa tehdään usein nopeita liikkeitä.

Ei kestä kiitellä, paljon muutakin voisin kertoa.

Lue lisää

On tosi kiva kuulla mieleipiteitä, erityisesti sellaiselta, joka osaa arvostaa vanhaa ja perinteitä. Itse kun ei vasra pysy kädessä, tai no pysyy se, mutta sen käyttöohjeet on lukematta, niin on vähän hukassa näitten rakennus- ja remontointijuttujen kanssa. Mutta siltikin vaan haluan sellaisen oman vanhan tönön..

Ostamassa vanhaa kirjoitti:

Kailan kirja on jo hyllyssä. =0) Lukemista yritän ehtiä aloittaa....

Talossa ei haise ummehtuneelle kuten joissain muissa vastaavan ikäisissä taloissa, joita olen käynyt katsomassa.

Ja pohjan allehan pääsi kurkkimaan ja siellä kaikki oli kuivaa ja hyvännäköistä tavaraa, vaikkei pohjaa olekaan millään muotoa peruskorjattu, ja miksi kai olisikaan jos kaikki on kunnossa.

Ystäväpiirissäni on rakennusalanammattilainen, mutta hän suosii niin näitä nykytaloja, etten viitsi häneltä kysyä kun hänen mielipiteensä on, että kaikki vanhat talot pitäisi purkaa ja sitähän minä "hälläväliä-tyyppi" en sulata. Kellaritilakin on tosiaan tässä kohteessa kuiva, hienoinen kostean tuoksahdus siellä kävi nenään, mutta sehän nyt on ihan luonnollista, koska holvi oli betonista, mikä kai kuitenkin hieman imee kosteutta maasta itseensä?

Lue lisää

No niin.

Itsekkin elättelen toiveita että jostain löytyisi pilaamaton rintamamies-talo. Sisko perheineen löysi sellaisen ja saikin sen taloa myyneeltä perikunnalta ostetua, parin vuoden jahkaamisen jälkeen eivätkä ole ostoaan katuneet. Päinvastion, minä kadehdin siskoani kun sen saivat ostettua, se onni heille suotakoon.

Mutta siitä talosta.
Kellarista se tutkiminen kannattaa aloittaa. Kellari ei saa tuntua liian kostealle eikä ilma saa haista tunkkaiselle. Kellarin seinät ei saa olla kostean näköiset eikä seinillä tietenkään saa olla kasvustoa. Betonihärmää voi olla, sellaista valkeaa jauhemaista ainetta, sitä tulee kun betoniseinää ei eristetä kosteudelta. Härmä ei ole vaarallista. Laita kellariin vaikka pieni puhallin puhaltamaan sisätiloista ilmaa ja luonnollisesti puhallukselle poisto, sopivan kokoinen tietokoneen puhallin riittää, sen verran että ilma liikkuu kellarissa se riittää kuivattamiseen ja kellari raikastuu helpolla.
Kellarin seinät saapi helpolla siistiksi kun maalaat ne kalkkivellillä, on helppo maalata ja tulee siisti ja kellariin tulee valoa ja avaruutta helpolla. Myös maalina kalkkivelli on luonnollinen valinta ja kellarin voi maalata vaikka joka vuosi.

Jos vain mahdollista niin ryömi rossipohjan alle ja tutkit kunnolla lattiajuoksut, ja koputtele niitä vasaralla. Kuiva puu komahtaa ontosti ja tuntuu kovalle, lahoon taas vasara uppoaa ja puu murtuu, eron kyllä näkee ihan maallikkokin mikä on tervettä ja mikä lahoa puuta. Sama juttu laholla mutta kuivalla puulla, huono erottuu heti.
Joku tuossa sanoikin että rossipohjan alta kannattaa eloperäinen kaivella pois ja laittaa karkea sepeliä tilalle, totta joka sana.
Rossin alle 30-40 cm sopivan karkeaa sepeliä niin pohjan alla ei pääse mikään eloperäinen juurtumaan ja kapillaarinen veden nousukin on katkaistu pysyvästi, tulvat tietty erikseen.

Missä kunnossa räystäät ovat ja onko taloon jälkeenpäin laitettu rännit ja miten niiden vedenpoisto on toteutettu. Hyvä olisi jos räystäät olisi mahdollisimman pitkät ja niissä kunnon vesikourut ja syöksytorvet ja veden poisto olisi hallitusti johdettu pois talon luota eikä maahan talon juurelle.

Tuo mitä kirjoitit että talossa ei haise ummehtuneelle on hyvä juttu, suorastaan helvetin hyvä juttu. Tämä kertoisi että seinät ovat yhä hengittävät eikä pilattu nykyaikaisilla keinomateriaali eristeillä joiden ominaisuuksiin ei valitettavasti kuulu hengittävyys.

Toki nykyaikaiset eriteet ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhat eristemateriaalit, mutta eivät sovellu vanhan talon eristämiseen ellei koko juttua suunnitella pirun huolella ja silti jääpi monta arveluttavaa muttaa matkalle, tämä on jo toinen juttu kokonaan.

Toden näköisesti sisätilojen remontointi ei ole kovin iso :) homma ja toivottavasti ylläreitä ei tule eteen. Itse jos ommistaisin tuollaisen talon niin kesällä lattiat raakasti auki ja tutkinta mitä löytyy. Vikakohtiin kunnollinen korjaus ja uudet eristeet(puru) ja lattian oikaisu ja pinta päälle, eikä muuta.
No ehken pohja kannattaa antaa olla auki jonkun aikaa että rakenne tuulettuu ja kuivahtaa hieman.
Seiniin sama juttu, tosin lisäeristys ulkopuolelta ja luonnollisella eristysmateriaalilla, lisäkoolaus ja siihen purueriste tms. ja vanhaan eristeeseen purun lisäys yläkautta painuneen tilalle. Honkarakenne toimittaa kuivaa ja pölytöntä suoraan eristeeksi kelpaavaa purua, kysy tehtaalta.
Tulisijaksi harkitsisin isoa(paljon massaa)varaavaa tulisijaa, muurattu takkaleivinuuni es. olisi hyvä lämmönlähde. Samoin jos mahdollista niin tuo taloa lämmittävä keskusmuuri rakenteellisesti esiin ja korosta sitä vaikka tiilikuorella tms. sillä muuri ansaitsee sen ;).

Tässä näitä muutamia ajatuksia, vilpittömästi onnea talon ostoon.

Terveisin.
L-200.

l-200 kirjoitti:

No niin.

Itsekkin elättelen toiveita että jostain löytyisi pilaamaton rintamamies-talo. Sisko perheineen löysi sellaisen ja saikin sen taloa myyneeltä perikunnalta ostetua, parin vuoden jahkaamisen jälkeen eivätkä ole ostoaan katuneet. Päinvastion, minä kadehdin siskoani kun sen saivat ostettua, se onni heille suotakoon.

Mutta siitä talosta.
Kellarista se tutkiminen kannattaa aloittaa. Kellari ei saa tuntua liian kostealle eikä ilma saa haista tunkkaiselle. Kellarin seinät ei saa olla kostean näköiset eikä seinillä tietenkään saa olla kasvustoa. Betonihärmää voi olla, sellaista valkeaa jauhemaista ainetta, sitä tulee kun betoniseinää ei eristetä kosteudelta. Härmä ei ole vaarallista. Laita kellariin vaikka pieni puhallin puhaltamaan sisätiloista ilmaa ja luonnollisesti puhallukselle poisto, sopivan kokoinen tietokoneen puhallin riittää, sen verran että ilma liikkuu kellarissa se riittää kuivattamiseen ja kellari raikastuu helpolla.
Kellarin seinät saapi helpolla siistiksi kun maalaat ne kalkkivellillä, on helppo maalata ja tulee siisti ja kellariin tulee valoa ja avaruutta helpolla. Myös maalina kalkkivelli on luonnollinen valinta ja kellarin voi maalata vaikka joka vuosi.

Jos vain mahdollista niin ryömi rossipohjan alle ja tutkit kunnolla lattiajuoksut, ja koputtele niitä vasaralla. Kuiva puu komahtaa ontosti ja tuntuu kovalle, lahoon taas vasara uppoaa ja puu murtuu, eron kyllä näkee ihan maallikkokin mikä on tervettä ja mikä lahoa puuta. Sama juttu laholla mutta kuivalla puulla, huono erottuu heti.
Joku tuossa sanoikin että rossipohjan alta kannattaa eloperäinen kaivella pois ja laittaa karkea sepeliä tilalle, totta joka sana.
Rossin alle 30-40 cm sopivan karkeaa sepeliä niin pohjan alla ei pääse mikään eloperäinen juurtumaan ja kapillaarinen veden nousukin on katkaistu pysyvästi, tulvat tietty erikseen.

Missä kunnossa räystäät ovat ja onko taloon jälkeenpäin laitettu rännit ja miten niiden vedenpoisto on toteutettu. Hyvä olisi jos räystäät olisi mahdollisimman pitkät ja niissä kunnon vesikourut ja syöksytorvet ja veden poisto olisi hallitusti johdettu pois talon luota eikä maahan talon juurelle.

Tuo mitä kirjoitit että talossa ei haise ummehtuneelle on hyvä juttu, suorastaan helvetin hyvä juttu. Tämä kertoisi että seinät ovat yhä hengittävät eikä pilattu nykyaikaisilla keinomateriaali eristeillä joiden ominaisuuksiin ei valitettavasti kuulu hengittävyys.

Toki nykyaikaiset eriteet ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhat eristemateriaalit, mutta eivät sovellu vanhan talon eristämiseen ellei koko juttua suunnitella pirun huolella ja silti jääpi monta arveluttavaa muttaa matkalle, tämä on jo toinen juttu kokonaan.

Toden näköisesti sisätilojen remontointi ei ole kovin iso :) homma ja toivottavasti ylläreitä ei tule eteen. Itse jos ommistaisin tuollaisen talon niin kesällä lattiat raakasti auki ja tutkinta mitä löytyy. Vikakohtiin kunnollinen korjaus ja uudet eristeet(puru) ja lattian oikaisu ja pinta päälle, eikä muuta.
No ehken pohja kannattaa antaa olla auki jonkun aikaa että rakenne tuulettuu ja kuivahtaa hieman.
Seiniin sama juttu, tosin lisäeristys ulkopuolelta ja luonnollisella eristysmateriaalilla, lisäkoolaus ja siihen purueriste tms. ja vanhaan eristeeseen purun lisäys yläkautta painuneen tilalle. Honkarakenne toimittaa kuivaa ja pölytöntä suoraan eristeeksi kelpaavaa purua, kysy tehtaalta.
Tulisijaksi harkitsisin isoa(paljon massaa)varaavaa tulisijaa, muurattu takkaleivinuuni es. olisi hyvä lämmönlähde. Samoin jos mahdollista niin tuo taloa lämmittävä keskusmuuri rakenteellisesti esiin ja korosta sitä vaikka tiilikuorella tms. sillä muuri ansaitsee sen ;).

Tässä näitä muutamia ajatuksia, vilpittömästi onnea talon ostoon.

Terveisin.
L-200.

Lue lisää

Puhuit aika paljon asiaa. Minäkin miellyin rintamamiestaloon ja hankin sen pois. Talo hyväkuntoinen ja korjaukset suoritettu melko hyvin. Tokihan tilankäyttö ja neliöt aiheuttavat oman suunnittelunsa, mutta viehättävyydellä / lämmöllä hakkaa useat uudet/uudehkot.

Ilmalämpöpumppu on hyvä apu taloon, niin lämmitykseen, viilennykseen jne. Lattialämmitys alakerran pesu/saunatiloissa pitää osaltaan tilat kuivana. Kaakeliuuni olkkarissa, hella keittiössä, takka alhaalla auttaa talvella lämmitykseen ja antaa mukavaa lämpöä muutenkin. Eihän niitä jatkuvasti tarvi polttaa.

Katto, salaojat ja rännit kuntoon, hiukan tervettä järkeä, juttelua 50-luvun taloista tietävien rakennusihmisten (mestarit yms.) kanssa ja elämä hymyilee...ainakin minulle.

Toki on liikkeellä hirveän hintaisia, kamalassa kunnossa olevia vanhoja taloja, mutta onko niitä pakko ostaa? Ja varsinkin jos ei ole ammattitaitoa
omasta puolesta tai läheltä saatavilla.

Nämä television rakennusohjelmat kun antavat hieman väärää kuvaa asioiden hoitumisesta. Ts. remonttireiskoja ja ymmärtäviä vaimoja joilla on todellista osaamista, aikaa, rahaa, terveyttä, hyvät ilmat aina rakentaessa, ammattityökalut ja tarvikkeet aina lähellä, positiivista asennetta, pitkää pinnaa jne. ei todellisuudessa monesta kotoa löydy. Sen pitäisi pariskuntien, jotka katsovat innoa, unelmakämppää, tilaa, kodin kääntöpiiriä ymmärtää. Ne kuvat ennen ja jälkeen TSADAM! eivät ihan itsekseen synny.

Vanhan talon ostanut kirjoitti:

Puhuit aika paljon asiaa. Minäkin miellyin rintamamiestaloon ja hankin sen pois. Talo hyväkuntoinen ja korjaukset suoritettu melko hyvin. Tokihan tilankäyttö ja neliöt aiheuttavat oman suunnittelunsa, mutta viehättävyydellä / lämmöllä hakkaa useat uudet/uudehkot.

Ilmalämpöpumppu on hyvä apu taloon, niin lämmitykseen, viilennykseen jne. Lattialämmitys alakerran pesu/saunatiloissa pitää osaltaan tilat kuivana. Kaakeliuuni olkkarissa, hella keittiössä, takka alhaalla auttaa talvella lämmitykseen ja antaa mukavaa lämpöä muutenkin. Eihän niitä jatkuvasti tarvi polttaa.

Katto, salaojat ja rännit kuntoon, hiukan tervettä järkeä, juttelua 50-luvun taloista tietävien rakennusihmisten (mestarit yms.) kanssa ja elämä hymyilee...ainakin minulle.

Toki on liikkeellä hirveän hintaisia, kamalassa kunnossa olevia vanhoja taloja, mutta onko niitä pakko ostaa? Ja varsinkin jos ei ole ammattitaitoa
omasta puolesta tai läheltä saatavilla.

Nämä television rakennusohjelmat kun antavat hieman väärää kuvaa asioiden hoitumisesta. Ts. remonttireiskoja ja ymmärtäviä vaimoja joilla on todellista osaamista, aikaa, rahaa, terveyttä, hyvät ilmat aina rakentaessa, ammattityökalut ja tarvikkeet aina lähellä, positiivista asennetta, pitkää pinnaa jne. ei todellisuudessa monesta kotoa löydy. Sen pitäisi pariskuntien, jotka katsovat innoa, unelmakämppää, tilaa, kodin kääntöpiiriä ymmärtää. Ne kuvat ennen ja jälkeen TSADAM! eivät ihan itsekseen synny.

Lue lisää

No niin.

Olet aivan oikeassa, remppareiskojen "näin helppoa ja nopeaa tämä on" antaa aivan väärän kuvan talon remontoinnista. Karu totuus on että mikään ei ole työläämpää kuin vanhan talon remontointi, ei edes silloin kun kaikki sujuu kuin tanssi.

Tv:n remppareiskoille on siksi pitkä pinna koska heille rempan teko on helppoa työtä ja palkka juoksee kun porailee muutaman kipsilevyruuvin seinään ja se on siinä.
Laitetaampa sama ukko tekemään ensin päivätyö toisessa paikassa ja päivän päälle talorempaa omaan piikkiin ilman palkkaa ja koko komeus tehdään niissä tiloissa mitä sattuu käytössä olemaan, eli sateen kastelema piha, kylmä vaja jne jne, ja emäntä ja 2 muksua pyörii jaloissa kirkumassa. Kumpi lienee lähempänä totuutta oikeassa elämässä, ja mahtaisiko remppareiskan hymy jo hiukka hyytyä :).

Jaa ja että miksikö ei muka remppa ole helppoa?
No ensin suunnittelet remontin ja kuvittelet millainen talon tulisi, huom. tulisi olla remontin valmistuttua.
Sitten purat vanhan pois ja kuskaat käyttökelvottomat jätteet kaatopaikalle, kaikki eloperäinen mitä ei voi käyttää hyväkseen kannattaa toki hävittää polttamalla, säästyy siinäkin kaatopaikkamaksuilta.
No sitten itse remppaan, kaikkea mitä tarvitsee ei voi ostaa samalla kertaa, tai no voi toki jos pihassa on iso lämmin halli jossa säilyttää laudat, eristeet, maalit, tapetit, koneet, ja muut miljoonat pikku nippelit ja nappelit mitä tarvitaan. Ja kaikkihan kuljetetaan perheen ainoalla autolla ja peräkärryllä yhdellä kertaa tietenkin, vai meneeköhän se sittenkään noin. Remontin tekijä on keskimäärin joka toinen päivä käymässä rautakaupassa hakemassa sitä sun tätä, ja kaupareissu on aina remppa-ajasta pois...
Toki viime kesä oli remontoinin kannalta mitä parhain, vettä satoi aivan riittävästi joten se ulkona työskentelystä.
Itse olen ollut mukana talkooporukassa muutaman vanhan talon rempassa ja muutaman uudisasunnon rakentamisessa. Pakko se on todeta että uuden tekeminen on paljon helpompaa kuin vanhan korjaaminen. Vanhan talon rempassa pitää olla aikaa riittävästi. Ensimmäisenä toimenpiteenä remppatyömaalla aikataulut heitetään hevon kuuseen ja sitten ruvetaan suunnittelemaan mitä tehdä. Maltti on valttia ja hitaasti hyvä tulee.

Tuo mitä kirjoitit liian huonoon kuntoon päästetyistä r-m taloista pitää valitettavasti paikkansa, turha yrittää korjata "halvalla" hyvään kuntoon jos jo lähtökohta on likellä tuhoon tuomittua. Ei tule kuin suru puseroon ja paha mieli.
Hyväkuntoinen ja pilaamaton r-m talo on mitä oivallisin kohde tehdä itselleen hyvä asunto jos vain osaa tehdä remonttia itse ja ymmärtää hyväksyä sen tosiseikan että vanhassa talossa eletään vanhan talon ehdoilla.

Terveisin.
L-200.

l-200 kirjoitti:

No niin.

Olet aivan oikeassa, remppareiskojen "näin helppoa ja nopeaa tämä on" antaa aivan väärän kuvan talon remontoinnista. Karu totuus on että mikään ei ole työläämpää kuin vanhan talon remontointi, ei edes silloin kun kaikki sujuu kuin tanssi.

Tv:n remppareiskoille on siksi pitkä pinna koska heille rempan teko on helppoa työtä ja palkka juoksee kun porailee muutaman kipsilevyruuvin seinään ja se on siinä.
Laitetaampa sama ukko tekemään ensin päivätyö toisessa paikassa ja päivän päälle talorempaa omaan piikkiin ilman palkkaa ja koko komeus tehdään niissä tiloissa mitä sattuu käytössä olemaan, eli sateen kastelema piha, kylmä vaja jne jne, ja emäntä ja 2 muksua pyörii jaloissa kirkumassa. Kumpi lienee lähempänä totuutta oikeassa elämässä, ja mahtaisiko remppareiskan hymy jo hiukka hyytyä :).

Jaa ja että miksikö ei muka remppa ole helppoa?
No ensin suunnittelet remontin ja kuvittelet millainen talon tulisi, huom. tulisi olla remontin valmistuttua.
Sitten purat vanhan pois ja kuskaat käyttökelvottomat jätteet kaatopaikalle, kaikki eloperäinen mitä ei voi käyttää hyväkseen kannattaa toki hävittää polttamalla, säästyy siinäkin kaatopaikkamaksuilta.
No sitten itse remppaan, kaikkea mitä tarvitsee ei voi ostaa samalla kertaa, tai no voi toki jos pihassa on iso lämmin halli jossa säilyttää laudat, eristeet, maalit, tapetit, koneet, ja muut miljoonat pikku nippelit ja nappelit mitä tarvitaan. Ja kaikkihan kuljetetaan perheen ainoalla autolla ja peräkärryllä yhdellä kertaa tietenkin, vai meneeköhän se sittenkään noin. Remontin tekijä on keskimäärin joka toinen päivä käymässä rautakaupassa hakemassa sitä sun tätä, ja kaupareissu on aina remppa-ajasta pois...
Toki viime kesä oli remontoinin kannalta mitä parhain, vettä satoi aivan riittävästi joten se ulkona työskentelystä.
Itse olen ollut mukana talkooporukassa muutaman vanhan talon rempassa ja muutaman uudisasunnon rakentamisessa. Pakko se on todeta että uuden tekeminen on paljon helpompaa kuin vanhan korjaaminen. Vanhan talon rempassa pitää olla aikaa riittävästi. Ensimmäisenä toimenpiteenä remppatyömaalla aikataulut heitetään hevon kuuseen ja sitten ruvetaan suunnittelemaan mitä tehdä. Maltti on valttia ja hitaasti hyvä tulee.

Tuo mitä kirjoitit liian huonoon kuntoon päästetyistä r-m taloista pitää valitettavasti paikkansa, turha yrittää korjata "halvalla" hyvään kuntoon jos jo lähtökohta on likellä tuhoon tuomittua. Ei tule kuin suru puseroon ja paha mieli.
Hyväkuntoinen ja pilaamaton r-m talo on mitä oivallisin kohde tehdä itselleen hyvä asunto jos vain osaa tehdä remonttia itse ja ymmärtää hyväksyä sen tosiseikan että vanhassa talossa eletään vanhan talon ehdoilla.

Terveisin.
L-200.

Lue lisää

Me ostettiin 90-vuotta vanha talo pari vuotta sitten. Ennen nykyisen talon löytymistä kävimme katsomassa kaikki myytävänä olleet vanhat talot vuosien ajan, ja vaimo jo kylästyikin, kun aina tyrmäsin talon jonkin "pikkuseikan" vuoksi. Mutta sitkeys kannatti, ja nyt suojeltu, 98% alkuperäinen hirsitalovanhus on meillä ja sitä pieteetillä kunnostetaan omin voimin.

Yksi kesä töitä takana, ja yksin ja satunnaisten sukulaisten kanssa kun töitä tekee, niin eteneminen todella hidasta. Itse en hyväksy korjaukseen karkeata sahalautaa mihinkään näkyviin, ja liitokset vanhan mallisia loveuksia ym., eli työmäärä pieneltä tuntuvassa hommassa mieletön... Muutenkin purkaminen hidasta, koska vanha säästetään uudelleenkäyttöä varten. Otettiinkin tavoitteeksi saada osa talosta asumiskäyttöön viimeistään 2007. Töitä kun tekee oman työn ohella, ja haluaa tehdä kunnolla ja perinteitä kunniottaen, niin aikataulut voi todellakin haudata suohon...

Ennen talon ostoa kartoitin talon todella tarkasti, otin filmirullittain kuvia, ja luin kaiken käsiini saatavan materiaalin perinnerakentamisesta. Kun totesin, että perustus ryhdissään, talo ryhdikäs ja suora, ei 70-80-lukujen remontteja, tarpeeksi korkea kivijalka, terveet alimmat hirsikerrat, kunnostuskelpoiset alkuperäiset ikkunat puhallettuine laseineen, peiliovet, ulkoverhous, tiilikatto ja leveät lattialankut, niin ostoa ei tarvinnut miettiä. Perusasiat kun on kunnossa, niin budjetti ei karkaa kauheasti käsistä. Jos perustuksessa tai hirsirungossa suuria vaurioita, on kunnostuskin kallista. Myös rossipohjan kaksi kuivaa sienikasvustoa olivat tiedossa ennen ostopäätöstä. Kun taustatyön teki huolella, niin mitään yllätyksiä ei tähän asti ole tullut, mitä nyt muutama kohta osoittautuikin alkuarviota parempikuntoiseksi, ja helpommaksi ja helvammaksi korjata kuin budjetoitu.

Kaupanteon jälkeenaloin tehdä kunnostussuunnitelmia. Suunnitelmat tein itse, ja perinteisen korjausrakentamisen ammattilaset ovat ne tarkistaneet, joka suositeltavaa, monessa kohdassa toinen mileipide avasi silmiä uudella tavalla. Laskin myös tarkat hinnat eri korjauskohteille tarpeeksi suurella "ylityksella". Ja yllätyksekseni olen todennut , että 9/10 kohteessa budjetti alittunut. Tosin työtä tehdessä oppinut korjaamaan enemmän vanhaa ja hyödyntämään uudelleen ja uusinta jätetty aivan minimiin.

Vinkki:
Ostakaa hyvät ja kattavat perustyökalut (kunnon rakennussirkkeli, moottorisahat, käsisirkkelit, höylät ym. ym.) varsinkin jos itse vuosia taloa korjaa. Itse investoin työkaluihin melko paljon, ja en ole sitä katunut.

Pehku kirjoitti:

Me ostettiin 90-vuotta vanha talo pari vuotta sitten. Ennen nykyisen talon löytymistä kävimme katsomassa kaikki myytävänä olleet vanhat talot vuosien ajan, ja vaimo jo kylästyikin, kun aina tyrmäsin talon jonkin "pikkuseikan" vuoksi. Mutta sitkeys kannatti, ja nyt suojeltu, 98% alkuperäinen hirsitalovanhus on meillä ja sitä pieteetillä kunnostetaan omin voimin.

Yksi kesä töitä takana, ja yksin ja satunnaisten sukulaisten kanssa kun töitä tekee, niin eteneminen todella hidasta. Itse en hyväksy korjaukseen karkeata sahalautaa mihinkään näkyviin, ja liitokset vanhan mallisia loveuksia ym., eli työmäärä pieneltä tuntuvassa hommassa mieletön... Muutenkin purkaminen hidasta, koska vanha säästetään uudelleenkäyttöä varten. Otettiinkin tavoitteeksi saada osa talosta asumiskäyttöön viimeistään 2007. Töitä kun tekee oman työn ohella, ja haluaa tehdä kunnolla ja perinteitä kunniottaen, niin aikataulut voi todellakin haudata suohon...

Ennen talon ostoa kartoitin talon todella tarkasti, otin filmirullittain kuvia, ja luin kaiken käsiini saatavan materiaalin perinnerakentamisesta. Kun totesin, että perustus ryhdissään, talo ryhdikäs ja suora, ei 70-80-lukujen remontteja, tarpeeksi korkea kivijalka, terveet alimmat hirsikerrat, kunnostuskelpoiset alkuperäiset ikkunat puhallettuine laseineen, peiliovet, ulkoverhous, tiilikatto ja leveät lattialankut, niin ostoa ei tarvinnut miettiä. Perusasiat kun on kunnossa, niin budjetti ei karkaa kauheasti käsistä. Jos perustuksessa tai hirsirungossa suuria vaurioita, on kunnostuskin kallista. Myös rossipohjan kaksi kuivaa sienikasvustoa olivat tiedossa ennen ostopäätöstä. Kun taustatyön teki huolella, niin mitään yllätyksiä ei tähän asti ole tullut, mitä nyt muutama kohta osoittautuikin alkuarviota parempikuntoiseksi, ja helpommaksi ja helvammaksi korjata kuin budjetoitu.

Kaupanteon jälkeenaloin tehdä kunnostussuunnitelmia. Suunnitelmat tein itse, ja perinteisen korjausrakentamisen ammattilaset ovat ne tarkistaneet, joka suositeltavaa, monessa kohdassa toinen mileipide avasi silmiä uudella tavalla. Laskin myös tarkat hinnat eri korjauskohteille tarpeeksi suurella "ylityksella". Ja yllätyksekseni olen todennut , että 9/10 kohteessa budjetti alittunut. Tosin työtä tehdessä oppinut korjaamaan enemmän vanhaa ja hyödyntämään uudelleen ja uusinta jätetty aivan minimiin.

Vinkki:
Ostakaa hyvät ja kattavat perustyökalut (kunnon rakennussirkkeli, moottorisahat, käsisirkkelit, höylät ym. ym.) varsinkin jos itse vuosia taloa korjaa. Itse investoin työkaluihin melko paljon, ja en ole sitä katunut.

Lue lisää

Kun ostaa vanhan talon, niin suurin säästö tehdään asumalla kyseisessä talossa yksi talvi (edellyttäen tietysti, että talo on asuttavassa kunnossa) ja "kuunneltava mitä talo juttelee". Kovaa hommaahan se on, varsinkin jos ei ole pesutiloja/vessaa sisällä talossa ja keittiöstä puuttuu kaikki modernit varusteet. Kolme neljästä vanhan talon ostajasta teettää ensimmäisenä helvetin kalliin remontin, joka on periaatteessa täysin turha. Tarkoitan siis, että remontoidaan "ylimääräistä" ja väärin. Esimerkiksi seiniin tungetaan vähintään 5 senttiä villaa (eikä mitään ekovillaa), ostetaan uudet ikkunat ja suditaan lateksi ulkovuoraukseen. Sisätilat koolataan lisäeristyksen yhteydessä luotisuoriksi ja pintaan kipsilevyt. Kaikki turhaan. Ei hirsiseinä tarvitse lisälämmöneristettä, korkeintaan hieman tiivistystä. Olisi viisasta ensin kartoittaa, mitä talo todella tarvitsee ja se selviää asumalla talossa sen ensimmäisen talven.

Jos joku on asunut koko ikänsä rivitaloasunnon lattialämmityksellä varustetussa päätyhuoneistossa, niin ehkä olisi viisaampaa hakea sitä "vanhan ajan romantiikkaa" jostain muualta tai ainakin aluksi asua vuokralla vanhassa talossa ja selvittää, että onko kyseinen asumismuoto todellakin tehty itseään varten. Näin säästyy taas yksi perhe mielipahalta ja yksi vanha talo välttää peruspilaamisen.

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

Kun ostaa vanhan talon, niin suurin säästö tehdään asumalla kyseisessä talossa yksi talvi (edellyttäen tietysti, että talo on asuttavassa kunnossa) ja "kuunneltava mitä talo juttelee". Kovaa hommaahan se on, varsinkin jos ei ole pesutiloja/vessaa sisällä talossa ja keittiöstä puuttuu kaikki modernit varusteet. Kolme neljästä vanhan talon ostajasta teettää ensimmäisenä helvetin kalliin remontin, joka on periaatteessa täysin turha. Tarkoitan siis, että remontoidaan "ylimääräistä" ja väärin. Esimerkiksi seiniin tungetaan vähintään 5 senttiä villaa (eikä mitään ekovillaa), ostetaan uudet ikkunat ja suditaan lateksi ulkovuoraukseen. Sisätilat koolataan lisäeristyksen yhteydessä luotisuoriksi ja pintaan kipsilevyt. Kaikki turhaan. Ei hirsiseinä tarvitse lisälämmöneristettä, korkeintaan hieman tiivistystä. Olisi viisasta ensin kartoittaa, mitä talo todella tarvitsee ja se selviää asumalla talossa sen ensimmäisen talven.

Jos joku on asunut koko ikänsä rivitaloasunnon lattialämmityksellä varustetussa päätyhuoneistossa, niin ehkä olisi viisaampaa hakea sitä "vanhan ajan romantiikkaa" jostain muualta tai ainakin aluksi asua vuokralla vanhassa talossa ja selvittää, että onko kyseinen asumismuoto todellakin tehty itseään varten. Näin säästyy taas yksi perhe mielipahalta ja yksi vanha talo välttää peruspilaamisen.

Lue lisää

Totta joka sana. Meillä vaan talo oli ollut tyhjillään kymmeniä vuosia, eikä edes sähköä vedestä puhumattakaan... Ja taloudessa vaippaikäinen, joten muualla asustellaan, paitsi kesälomalla.

Meillä tuo vuoden asuminen korvataan monen vuoden tekemisellä, ja suunnitelmia korjataan aina tilanteen mukaan, koska ajan kanssa ne lopulliset korjaustarpeet vasta selviää ja korjattavia kohteita pitkään katsellessa ja vierestä korjatessa... Moni alkuperäinen idea onkin jalostunut paljon fiksummaksi ajan kypsytellessä ajatuksia alitajunnassa vuodenkin ajan.

Muutoinkin yritän päästä niin vähällä uusimisella kuin pystyn, mutta kuten sanoinkin, aikaa ja "tupikkia" se vaatii.

Meillä se vanha hirsitalo on ollut automaattinen valinta jo pitkään, ja kokemuksia vanhassa talossa oleskelusta ja arjesta on tullut kerättyä mm. uunilämmitteisen rintamamiestalon muodossa... Joten ei pelota. Metsähommia tehty pienestä asti, joten polttopuiden tekokin sujuu rutiinilla. Kyllähän se "romanttisen" vanhan talon arki-idylli helposti murenee, jos keskuslämmityskerrostalosta valmiiksi hiekoitetuilta pihoilta ampaisee korvessa sijaitsevaan torppaan. Toisille muutos helppo, toisille taas ei...

Muutoinkin tämä sisustulehtien hirsitaloromantiikka aika (ei tosin pitäisi yleistää...) usein niiden "hyväosaisten" koteja, joissa ammattiporukka tehnyt työt, ja itse päässyt "valitsemaan tapetteja ja kustavilaishuonekaluja". Kyllä se itse remontointi ja ulkopuolisten voivottelu toivottomasta urakasta ja rahan kaivoon heittämisestä on kovaa hommaa, kun ei niitä isoisän takametsiä ole lainkaan...

Mutta kyllä se on antoisaakin, ja ei uudisrakennustyömaat kerää niin paljon ohikulkevien ihmisten huomiota ja pistäytymisiä kuin vanhan pelastaminen, ja se on mukavaa!

Pehku kirjoitti:

Totta joka sana. Meillä vaan talo oli ollut tyhjillään kymmeniä vuosia, eikä edes sähköä vedestä puhumattakaan... Ja taloudessa vaippaikäinen, joten muualla asustellaan, paitsi kesälomalla.

Meillä tuo vuoden asuminen korvataan monen vuoden tekemisellä, ja suunnitelmia korjataan aina tilanteen mukaan, koska ajan kanssa ne lopulliset korjaustarpeet vasta selviää ja korjattavia kohteita pitkään katsellessa ja vierestä korjatessa... Moni alkuperäinen idea onkin jalostunut paljon fiksummaksi ajan kypsytellessä ajatuksia alitajunnassa vuodenkin ajan.

Muutoinkin yritän päästä niin vähällä uusimisella kuin pystyn, mutta kuten sanoinkin, aikaa ja "tupikkia" se vaatii.

Meillä se vanha hirsitalo on ollut automaattinen valinta jo pitkään, ja kokemuksia vanhassa talossa oleskelusta ja arjesta on tullut kerättyä mm. uunilämmitteisen rintamamiestalon muodossa... Joten ei pelota. Metsähommia tehty pienestä asti, joten polttopuiden tekokin sujuu rutiinilla. Kyllähän se "romanttisen" vanhan talon arki-idylli helposti murenee, jos keskuslämmityskerrostalosta valmiiksi hiekoitetuilta pihoilta ampaisee korvessa sijaitsevaan torppaan. Toisille muutos helppo, toisille taas ei...

Muutoinkin tämä sisustulehtien hirsitaloromantiikka aika (ei tosin pitäisi yleistää...) usein niiden "hyväosaisten" koteja, joissa ammattiporukka tehnyt työt, ja itse päässyt "valitsemaan tapetteja ja kustavilaishuonekaluja". Kyllä se itse remontointi ja ulkopuolisten voivottelu toivottomasta urakasta ja rahan kaivoon heittämisestä on kovaa hommaa, kun ei niitä isoisän takametsiä ole lainkaan...

Mutta kyllä se on antoisaakin, ja ei uudisrakennustyömaat kerää niin paljon ohikulkevien ihmisten huomiota ja pistäytymisiä kuin vanhan pelastaminen, ja se on mukavaa!

Lue lisää

Sulla on hyvä asenne, tulet aivan varmasti toimeen talosi kanssa. Myöskin kirjoituksesi oli hyvä ja erittäin kuvaava varsinkin näiden "hyväosaisten" osalta. Onnea hyvästä hankinnasta ja hienosta projekstista!

Nimen omaan se on askarruttanut kun tätä taloa on rempattu paljon, että onko se tehty niin kuin vanhaan taloon pitäisi tehdä, enkä oikein ole tiennyt kenen mielipiteeseen kannattaisi luottaa.

Ei olisi itselle tullut mieleen kysyä oppilaitoksen taholta.

Kiitos!

Ostamassa vanhaa kirjoitti:

Nimen omaan se on askarruttanut kun tätä taloa on rempattu paljon, että onko se tehty niin kuin vanhaan taloon pitäisi tehdä, enkä oikein ole tiennyt kenen mielipiteeseen kannattaisi luottaa.

Ei olisi itselle tullut mieleen kysyä oppilaitoksen taholta.

Kiitos!

Lue lisää

Itse olen rak. inssi (aika tuore). Erittäin hyvä ajatus olisi, jos saisit sinne paikan päälle esim. inssin ja konservaattorin. Olen melko varma että he löytävät pahimmat miinat ko. talosta. Itse ottaisin varmasti kaverikseni perinnerakentamista tuntevan henkilön, en kuitenkaan tiedä puoliakaan ns. vanhasta rakentamistavasta, toisaalta teknistä osaamista (statiikka, vaurioitumisaste, analyyttiset mittaukset jne.) itseltäni löytyy. Mutta vanha on vanha ei siitä mihinkään pääse.

Mitähän teille kirjoittais, kun olen itsekin ollut ostamassa rintamamiestaloa. Olen tutustunut liki kymmeneen taloon ja olen kallistumassa sille kannalle ettei 40-60 luvun taloa kannata ostaa niillä hinnoilla jota niistä pyydetään. Mielestäni täällä meilläpäin niistä pyydetään järkiään 80-120 000 €. kun laskee neliöhinnan niin uuden saa halvemmalla. Talohan on useimmille elämänsä suurin investointi. Laskempa näin. Maksan rintamamiestalosta 100 000 ja puran siitä kaiken sisäpinnoista, myös lattiat, uusin ikkunat, uusin vesikaton, viemäröinnit, salaojitukset, lämmitysjärjestelmän, kaikki sähkötoiminnat, lisään ulkoseiniin eristyksen, uuden verhoilun.
Eli talosta on jäljellä kivijalka, runko ja osin kattotuolit ehkä savupiippu ja muutama puretun pönttöuunin kuoret, niin ja ruostunut puuhella. Sitten kun kaikki on rakennettu uusiksi niin hinta koko talolle on jo liki 200 000€. Asun siinä 15 vuotta ja perikunta myy sen eteenpäni ja saa talosta tämänpäivän hintatasoon sopeutettuna 120 000€. Toinen vaihtoehto on ostaa levyvalmis talo joita täällä myydäänn alle 900€ neliö. Eli huomattavasti alle esimerkkitalon neliöhinnan.
Kun valmistan tai valmistutan loppuun oman maun ja tarpeen mukaan hinta on noin 150 000 €, heti talon valmistuttua sen arvo on kohonnut sijoitettuun pääomaan verrattuna huimasti ja säilyttää arvonsa paremmin kuin esimerkki rintamamiestalo, jää perikunnallekin jotain perittäväksi. En ymmärrä mihin vanhan talon ihannointi perustuu, uudenkin voi rakentaa malliltaan juuri samanliseksi kuin rintamamiestalo. Ja moninkerroin halvemmalla.