mitä noi masennuslääkkeet maksaa??ja auttaako ne tosiaan siihen masennukseen???
masennuslääkkeet?
masentunu
191580
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
jotkut on aika halpoja, mutta löytyy kalliimpiakin. ite söin seroxateja joskus, ne oli niitä halvemman pään pilsuja, ja autto ihan kohtalaisesti. sit myöhemmin söin remeroneja, pirun kalliita. makso monta sataa kuussa.
aina pitää tietysti muistaa et oma terveys on rahaa tärkeempää. ja kyllä ne sit auttaa. ei ne masennusta paranna, siinä sivus tarvii terapiaa tms. mut helpottaa oloo, eikä siis tartte aina olla allapäin ja itkee surkeutta.
piristystä elämääsi!
Seroxatit muka halpoja?!!
Remeron maksaa 100kpl/ KELAn korvauksen jälkeen vajaa 600mk tai siis noin 100€.
hintahaitari masennuslääkkeissä on tosi iso!! triptyl on halpa kauan markkinoilla ollut lääke,hinta n.2v sitten 17mk/kk,mutta ei masennuslääkkeet mitään onnenpillereitä ole!!auttavat kyllä alkuun,että jaksaa ehkä pitkänkin asioiden selvittelyn!! tsemppiä!
Et varmaan heitä rahojasi kaivoon.Kyllä tulosta saat.Maksat siitä,että pilaat elämäsi
Asiahan ei tietenkään mulle kuulu, mutta voisitko hieman tarkentaa. Mitä tarkoitat sillä että "maksat siitä kun pilaat elämäsi"? Tiedän kyllä että useiden uusien masennuslääkkeiden hinnat ovat tollaista Helsingin keskustasta vuokratun kaksion kuukausivuokraluokkaa mutta "pilaat elämäsi". Mitä tarkoitat?
Näin puhuu henkilö, jolla ei ole todellista tietoa/kokemusta vakavasta, hoitoa vaativasta sairaudesta (vakava masennus), jossa kuolleisuus on n. 20 %. Samalla logiikalla syöpää, sydänsairauksia tai esim. vaikeaa astmaa sairastavat pilaavat elämänsä.
Miksi mielensairaus on niin erilainen? Miksi sitä ei saisi hoitaa lääketieteellä niin kuin muitakin sairauksia? Miksi se on tabu? Miksi ihminen ei pysty muita sairauksiian hoitamaan muka asennoitumalla ja hoidosta kieltäytymällä. Kyllähän mielisairauteen liittyy fyysistäkin, mm. aivojen välittäjä-aineet. Usein käsikädessä kulkee myös muita fyysisiä sairauksia. Olisikin niin helppoa sanoa vain: Hus! Pois siitä sairaus!
Kuka nyt omasta tahdostaan sairastaa, kun kaikki vois helpompaakin olla?!
Voipa tarkoittaa vaikka tätä:
Mielialalääkkeet laittavat pallon niin sekaisin, että menee työkyky täysin ja tavallisesta arjesta hengissä selviytyminen on tuurinkauppaa.
Pari vuotta taapäin sain nappeja ns burnoutiin ja vaikutukset oli sanoinkuvaamattomat. Täydellinen turtumus ja tunne, jota voisi kuvata lähinnä itsestä vieraantumiseksi. Olin kuin sivullinen, joka tarkastelee zombina horjuvaa omaa haamuaaan samean lasin lävitse. Oman kehon hallinta meni siihen jamaan, että käveleminen tuotti vaikeuksia. Autolla ajamisesta ei puhettakaan, koska ei pystynyt hahmottamaan ajolinjaansa tiellä ja muistikin teki tenää, ettei oikein tiennyt, missä on ja miksi.
Jotain hyvääkin. Maksoi shokkihoito alle tonnin. Täydellinen oman elämän hallinnan menetys aivomanipulaation takia laittaa katseleman, miten voisi selviytyä ilman myrkytetyksi tulemista.
Tarkennanpa minäkin omalta osaltani. Minulla asiat meni päinvastaisessa järjestyksessä. Ensin tuli työuupumus, joka jysähti vakavaksi masennukseksi ja akusta loppui virta kuin veitsellä leikaten. Muutuin todella zombiksi. Täysin turta sängyn pohjalla makaaja, ei mikään tuntunut miltään, ainoastaan paha olla. Hengittäminenkin tuntui lähes ylivoimaiselta työltä.
Ystävä hommasi psykiatrille, jolta sain lääkityksen, jonka avulla pääsin jälleen jaloilleni (toki hoitoon kuului myös terapia).
samassa jamssa on itsekin oltu ja ollaan vieläkin, juuri nostettu cipramil-annosta kun päänuppi alkoi taas keittämään yli. mielialalääke tekee masennukseksi kääntyneen työuupumuksen aiheuttaman lamaantuneisuuden ja keskittymiskyvyn puutteen kestettävämmäksi, ei ota joka asiasta nikkiinsa ja ei tosiaan mene ylikierroksilla koko aikaa. ihanaa saada hiljalleen elämäänsä järjestykseen yx vaihtoehto ois ollu heittäytyä alkoholistiksi ( että saisi sen päänupin pysähtymään). toistaiseksi lääkkeistä hyvä kokemus, rauhoittavan olen illoista jo jättänyt pois ja jakssaa jälleen kuunnella muitakin ihmisiä.
hiljalleen takaisin sosiaaliseen kanssakäymiseen pois omista ongelmista ajan kanssa matkaten.
Masennuslääkkeet kyllä auttavat masennukseen, mutta ns. "onnenpillereillä" on yleensä se vaikutus, että ne vievät jossakin määrin seksuaaliset kyvyt (riippuu onko mies vai nainen ja jostakin muusta vielä). Muitakin sivuvaikutuksia on riippuen tietenkin lääkkeestä.
Nykyaikaiset masennuslääkkeet vaikuttavat aivojen aineenvaihduntaan. Useimmiten kohteena on serotoniini-aineenvaihdunta. Yksi syy masennus-sairauteen on serotoniinin erittymisen vähäisyys, jota masennuslääkkeillä pyritään ja pystytään torjumaan.
Itse olen käyttänyt Cipramil lääkettä paniikki-häiriön hoitoon jo useamman vuoden ajan, ja saanut avun todella tukalaan vaivaani. Paniikkihäiriö kuuluu masennussairauksien ryhmään.
Käytettävissämme olevat uudet masennuslääkkeet ovat tehokkaita täsmäläkkeitä, joista saa hyvän avun. Ne eivät ole mitään keinotekoisia ilo-pillereitä, huumeisiin verrattavaa kamaa.
Nämä uudet lääkkeet ovat kohtalaisen hintavia, minulla kuluu niihin noin 150 mk kuukaudessa. Tämän summan kuluttaa kyllä kevyesti yhden ravintolaillan aikana, joten lääkkeiden hintavuus on suhteellista.
Ei kannata kärsiä, kun on saatavilla hyviä lääkkeitä, jotka mahdollistavat normaalin elämän.
Yksi käyttää insuliinia sokeritautiin, toinen tyroksiinia kilpirauhasen vajaatoimintaan. Mitä pahaa on käyttää esim. Cipramilia aivojen serotoniiniaineenvaihdunnan vahvistamiseen, jos ja kun tästä lääkkeestä saa selvän avun johonkin masennussairauteen. Käyttäkää järkeä ihmiset !!!
Masennuslääkkeiden hintoja en tiedä. Keskitynkin lähinnä niiden auttavaan/ei-auttavaan vaikutukseen.
Tiedän nimittäin heitä, jotka ovat vakavien masennustilojen takia saaneet popsia jos jonkinlaisia myrkkyjä. Joillekin on tullut edes jonkinlaista helpotusta, useimmille on tullut unisuutta. Tiedänpä sellaisenkin tapauksen, jossa henkilö söi jotain lääkettä, mikä ei tuntunut pahemmin auttavan, vaan pistävän uinumaan ja hänelle määrättiin toista lääkettä, jonka avulla tilansa muuttui aivan täydellisesti, siis häntä miellyttävällä tavalla - lääkkeet auttoivat masennukseensa.
Ne voivat auttaa tai olla auttamatta. Kaikkea kannattanee kokeilla, varsinkin, jos tuota masennusta on todella haitaksi asti.
HEi!
Noin vuosi sitten 21- vuotias pikkuveljeni kuoli tapaturmaisesti. Masennuin ja kärsin hieman epätodellisista oloista. Kaiken lisäksi sain kuumeen, joka kesti noin kolme kk. Tehtiin vaikka mitä testejä ja itse olin sitä mieltä että kuume oli psykosoomaattinen oire. Lääkärit vaan sanoivat, että ota pari buranaa ja lepäile. Kuume jatkui, tapasin sitten lääkärin joka oli samaa mieltä kuumeilustani ja sen liittymisestä veljeni kuolemaan. Hän määräsi minulle MIELIALALÄÄKKEITÄ. Kuume lähti ja mielialakin kohentui. Tosin seksi ei enään kiinnostanut ollenkaan eikä orgasmista ollut tietoakaan, lisäksi lääkkeen ottamisen jälkeen joskus nukahti istualleen. En edes muista mikä merkki ei muistaakseni maksanut paljon. Uskoisin että ko. lääkkeet ovat ok. tilapäisesti käytettynä. Kannattaa kuitenkin käydä samanaikaisesti keskustelemassa mielenterveysihmisten kanssa. PUHUMINEN ON IN!!!!
Olen yksinäinen, masentunut ja ujo. Mulla on hyvin huono itsetunto ja luottamus. ollut jo pidemmänkin aikaa. auttavatko masennuslääkkeet myös näiden kohentamiseen? olen aina unelmoinut että kunpa olisin sellainen kuin muutkin eikä tarvisi "hävetä" itseään aina..
Terapian ja rauhoittavan lääkityksen yhdistelmä yleensä auttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
minulla auttoi vakavaan masennukseen voxra sain siitä energia ryöpyn eikä ole sen jälkeen masentanut tosin siinä menee aika kauan ennen kun vaikuttaa täytyy olla kärsivällinen lääkkeeseen saa ylempi erikoi korvattavuuden täytyy olla koodi kela kortin takapuolella 112 että saa korvattavuuden (NDRI)lääke
Jännä tämä välittäjäainejuttu. Ihmisen mieliala voi muuttua hetkessä onnelliseksi, kun jotain poikkeuksellisen upeaa tapahtuu, ja vastaavasti masentuneeksi voi muuttua melkein silmänräpäyksessä kun kokee jotain järkyttävää. Muuttuvatko välittäjäaineiden pitoisuudet aivoissa tosiaan niin nopeasti? Kun käsittääkseni masennuslääkkeet vaativat jonkin verran aikaa ennen kuin niiden vaikutus alkaa.