”Missään tilanteessa ei ole oikein, että joku tietty äidinkieli helpottaa pääsyä korkeakouluun- vieläpä niin selkeästi! Siis tasa-arvoa tässäkin, ei ylimitoitettuja kiintiöitä ja omia korkeakouluja, johon pääse kirjoittamalla nimensä paperiin.”
Tietty äidinkieli? Ruotsi äidinkielenä ei ole vaatimus koulutukseen valitsemiseksi. Käy kirjoittamassa nimesi paperiin. Jos kirjoittajan linjalle lähtee, englanti äidinkielenä helpottaa pääsemistä englanninkielisiin koulutuksiin, joita Suomi vilisee.
Kun katsoo tilastoja, moneen oppilaitokseen on ollut kovemmat pisterajat ruotsinkieliseen koulutukseen kuin suomenkieliseen. Mistä sinä katsot nämä selkeästi helpotukset? Mikset pyrkinyt laudaturillasi opiskelemaan ruotsinkieliseen oppilaitokseen, eihän se ole kiellettyä.
Tietty äidinkieli? Ruotsi äidinkielenä ei ole vaatimus koulutukseen valitsemiseksi. Käy kirjoittamassa nimesi paperiin. Jos kirjoittajan linjalle lähtee, englanti äidinkielenä helpottaa pääsemistä englanninkielisiin koulutuksiin, joita Suomi vilisee.
Kun katsoo tilastoja, moneen oppilaitokseen on ollut kovemmat pisterajat ruotsinkieliseen koulutukseen kuin suomenkieliseen. Mistä sinä katsot nämä selkeästi helpotukset? Mikset pyrkinyt laudaturillasi opiskelemaan ruotsinkieliseen oppilaitokseen, eihän se ole kiellettyä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Mikset pyrkinyt laudaturillasi opiskelemaan ruotsinkieliseen oppilaitokseen, eihän se ole kiellettyä."
Onko vieraalla kielellä opiskeleminen verrattavissa äidinkielellään opiskeluun? Jos on, niin voidaan poistaa ruotsinkielinen opetus kokonaan. Ruotsinkieliset voivat sen jälkeen hakeutua suomenkieliseen koulutukseen. Onko ongelmia?
Pitäisit mölyt mahassasi, jos opiskelu ei kiinnosta, vaikka paikka olisi tarjolla nimi paperiin kirjoittamalla.
Pidä sinä vain se svekopropaganda siellä anaalissasi. Toinen korjattava asia tekstissäsi on pääsykoemateriaalin ja kokeen erilaisuus, jolloin pisterajat eivät ole vertailukelpoisia.
Joillekin alakouluikäisille lapsille nuo ääliömäisyydet ehkä menevät täydestä mutta sitä vanhempien älykkyyden aliarvioit reippaasti.
Ruotsinkielisille koulutukselle on aivan selvästi pienemmät sisäänpääsypisteet kun koulutuksia verrtaan vastaavaan suomenkieliseen koulutukseen.
Tämä on kiistaton fakta.
Ruotsinkielinen opiskelu ei siis sinällään ole ongelma ( kuten ei eneglannin, saksan tai venäjänkielinen).
Ongelma on että päästäkseen pienemmillä pisteillä opiskelemaan esim. Helsingin Yliopistoon, täytyisi suomenkielisten ensin opetella itselle vieras kieli! Selvästi siis suositaan ruotsinkieltä ja ruotsinkielisiä!
Ongelman tekee vielä laajemmaksi ns. Pakkoruotsi kouluissa ja Suomen valtionvirkojen virkamiesruotsi.
Yle 8.6.2012 :
"Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa on noin kaksituhatta opiskelupaikkaa.
Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.
- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.
Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.
- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.
Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.
Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.
- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella
Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.
- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.
Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa."
Tälläinen kielirasistinen järjestelmä on tietysti ymmärrettävää, jos tarkoituksena on täysin kaksikielinen Suomi. Sakemanneilla oli joskus tarkoituksena juutalaisista vapaa Saksa ja toimet sitten sen mukaisia. Moraalisesti oikein ei Suomen ruotsittaminen tai holocaust kuitenkaan ole.
Myös äidinkieleltään ruotsinkielinen pääsee suomenkielisiin korkeakouluihin, jos vaan osaa kieltä. Siinäkään ei vielä kaikki, lisänä tulevat ylimitoitetut kiintiöt! Kehtaattekin väittää, ettei kyseessä olisi selvä etuoikeus. Siis äidinkieleen perustuvaa syrjintää eli rasismia!!
Tässä suomalaisessa systeemissä siis nyppii se, että ruotsinkielisille linjoille pääsee pienemmillä pisteillä ja päästäkseen "nauttimaan" tästä edusta suomenkielisten täytýy opetella ensin vieras kieli -ruotsi.
Svedujen mielestä "tasa-arvoa" on siis ruotsinkielen ( eli äidinkieleltään ruotsinkielisten) suosiminen.
On TÄYSIN fakta, että suruilla on ylikiintiöt korkeampaan koulutukseen.
Lisäksi unohdetaan usein tärkeä seikka. Nimittäin monet lahjakkaammat surunuoret ovat täysin kaksikielisiä. He eivät kehtaa tai periaatteen vuoksi pyri surukiintiiöissä opiskelemaan. He pyrkivät ja pääsevät opiskelemaan kiintiön ulkopuolelta.
Niin jäljelle jääneille surunuorille vapautuu suuri määrä kiintiöpaikkoja. Niin paljon, että käytännössä kaikki pääsevät haluamaansa opiskelupaikkaan. Joitain surukiintiöitä ei edes pystytä edes täyttämään!