Youtube haasttelu/dokumentti

"Asia joka näkyy toisinaan täälläkin , että uhritkin mieluusti kuitenkin puhuvat siittä narsististaan ja välttelevät ajattelemasta omia ongelmiaan, syitä miksi suostuu huonoon kohteluun, ikävöi, kaipaa kiihkeästi sitä narsistiaan siitäkin huolimatta että se kohtelee huonosti..."

Niin, siitä ehkä kannattaisi jutella enemmänkin. Mutta ainakin minulle se on vielä lähes käsittämätön asia. En ymmärrä miksi tein niin. Miksi se narsistin lumovoima oli niin suuri. Jos olisi joku "tavis" mies kyseessä, niin olisin lähtenyt lätkimään heti huonon kohtelun alkaessa. Narsistilla oli jokin lähes yliluonnollinen voima pitää minut koukussaan ihan liian pitkään. Ja itseäni siitä syytän.

"Narsistilla oli jokin lähes yliluonnollinen voima pitää minut koukussaan ihan liian pitkään. Ja itseäni siitä syytän."

Niin tiedä sitten onko sillä narsistilla mitään yliluonnollista lumovoimaa, ehkä se "koukku" kuitenkin oli omassa päässä joka niitä valintoja teki...

Itseäni minäkin toki syytin, mutta se ny ei vaan ole mikään ratkaisu, enemmänkin kannustaisin siihen itsetutkiskeluun, mitkä tekijät itsessä saivat ylipäätään haksahtamaan sellaiseen ihmiseen ja sietämään sitä huonoa kohtelua, eihän siinä loppupeleissä ole kyse kuin omista vääristä valinnoista...

Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi laskea sen narsistinkaan syyksi tai ansioksi...

"Asia joka näkyy toisinaan täälläkin , että uhritkin mieluusti kuitenkin puhuvat siittä narsististaan ja välttelevät ajattelemasta omia ongelmiaan,"
Mieluusti puhutaan narsistista, että ymmärrettäisiin, että asiassa on jotain erikoista...
Eli havainto narsistista on tehtävä ennenkuin voi edes alkaa ajattelemaan, että on ajautunut narsistin syliin...
Selitäpä sinä, ylt, miten voi ymmärtää olevansa jotenkin erikoinen tuosta syystä, että on ajautunut narsistin syliin, ennenkun edes ymmärtää, että on ajautunut narsistin syliin.... haloo!
Sen kyllä sanon ja, että mitä terveempi ihminen, sitä nopeammin tajuaa jonkin olevan totaalisesti pielessä, eli terve ihminen tajuaa, että on joutunut johonkin ihme juttuun... on tullut kohdelluksi ja loukatuksi todella kummasti ja että jokin siinä tyypissä on totaalisen heiluriheihullunkeikkaa... vaikka sitä rakasti... jne.
Mutta siis se havainto on tehtävä ensin.
Käsittääkseni ne syvimmät vaikeudet on sillä, joka jatkaa uhrina oloa eikä tahdo herätä... herää vasta kuten Hellstenkin totesi, kun alkaa puolustamaan henkeään... henkiinjäämisvaisto herättää... Tuossa herätyksessä menee aikaa.
Mielestäni palstalla on tuota "herätystyötä" tehty melko paljon. Täytyy vain toivoa, että on tuottanut tulosta. Kaikki eivät palaa kertomaan, kuinka kävi. Eivät ainakaan tunnistettavasti.
Voiko kuvattu läheisriippuva sitten palata palstalle keskustelemaan... ainakin jotkut voivat... Käsittääkseni lr:n ymmärtäminen itsessä on pitkähkö prosessi.
Kysyntä synnyttää tarjontaa, eli jos palstalla kysytään useimmiten: "olenko suhteessa narsistin kanssa...?", niin mieluusti tuohon vastaa. Mielestäni tuo on tärkeää nimenomaan sille uhrille, jonka silmät ovat juuri auenneet raolleen.
Kuten Hellstenkin sano, narsisti alkaa sitten tavalla tai toisella jyrsiä sitä paennutta uhria ja silloin kyllä ja mieluusti keskustelee tuosta ilmiöstä, varsinkin kun sen koko setin ymmärtämiseen menee helposti vuosiakin aikaa.
Onhan onneksi jokaisen hylkäämisen alkuunpanevana syynä se itsen puolustaminen, joka kertoo siitä, että jokin taju itsen oikeuksista on herännyt/olemassa.

"Asia joka näkyy toisinaan täälläkin , että uhritkin mieluusti kuitenkin puhuvat siittä narsististaan ja välttelevät ajattelemasta omia ongelmiaan, "
Niinkuin jo aiemmin on tällä palstalla nimenomaan tajuttu, seksin osuus tuossa probleemassa on usein suuri. (Silloin kun on kyse "parisuhteesta")
Ehkä nimettömällä palstalla on helpompi myöntää, että suureksi rakkaudeksi kuviteltu saalistajanarsisti on onnistunut pyöräyttämään uhriparan onnettomuudekseen koukkuun suureksi osaksi juuri seksin avulla. Ne osaavat sen kyllä...
Seksuaalisuuden osuutta ihmisen toiminnassa ei voi vähätellä. Sillä on valtava voima ja se voi pitää otteessaan todella lujaa ja kauvan.
Ajatukset harhaantuvat jatkuvasti sen suuresti rakastetun narsistin olemukseen ja järki väistyy yhä uudelleen ja uudelleen saalistavan narsistin hyväksi.
Uhrin tila on tuolloin hyvin ristiriitainen, eikä se ole järjen avulla pelkästään helposti ratkottavissa, vaan vaatii aikaa ja voimia uhrilta todella paljon.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
" Narsistin jättämiseksi vaaditaan valtavia mentaalisia ponnistuksia, ja fyysinen erottautuminen on niistä vain ensimmäinen (ja vähiten tärkeä) askel. " -Sam Vaknin
No, itselleni fyysinen erottautuminen on ollut vaikeinta... ja ilmeisesti todellisesti monelle muullekin täällä palstalla.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Narsistilla oli jokin lähes yliluonnollinen voima pitää minut koukussaan ihan liian pitkään. Ja itseäni siitä syytän."

Niin tiedä sitten onko sillä narsistilla mitään yliluonnollista lumovoimaa, ehkä se "koukku" kuitenkin oli omassa päässä joka niitä valintoja teki...

Itseäni minäkin toki syytin, mutta se ny ei vaan ole mikään ratkaisu, enemmänkin kannustaisin siihen itsetutkiskeluun, mitkä tekijät itsessä saivat ylipäätään haksahtamaan sellaiseen ihmiseen ja sietämään sitä huonoa kohtelua, eihän siinä loppupeleissä ole kyse kuin omista vääristä valinnoista...

Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi laskea sen narsistinkaan syyksi tai ansioksi...

"Niin tiedä sitten onko sillä narsistilla mitään yliluonnollista lumovoimaa, ehkä se "koukku" kuitenkin oli omassa päässä joka niitä valintoja teki..."
Vaan miksi se yksi ja sama heppu hakee niitä koukkuja niitä uhreja ja koukkuja muiden päistä, miksi kaikki eivät hae koukkuja kaikkien päistä. Kumman samanmallinen koukku tapaa löytyä suuren osan ihmisiä päistä ainakin jossain elämän matalapainevaiheessa, joita jokaisen kohdalle sattuu... toisille useammin ja toisille harvemmin. Toisille pysyvämmin ja toisille ohimenevämmin...
Ei se läheisriippuvuuskaan taida olla sellainen staattinen pysyvä tila kaikille... joillekin toki.
Voisi kuvitella, että kuten narsismia on eriasteista, niin läheisriippuvuuttakin olisi eriasteista.
Eli ohimenevänä vaivana voisi lr:äkin potea yksi sun toinen, vai voisiko?
Ja se narsisti on sitten kärppänä paikalla, kun näkee toisen ahdingossa... "haa, uhrikokelas siinä".
Pahimmat ja tunnetuimmat narsistit ovat esillä vähän julkkisten tapaan, aina pyynti päällä... jos ei nykyhetkeen, niin tulevaisuutta silmällä pitäen, nimi ja numero ylös... kun vain on tilaisuus. Pahimmat tunnetuimmat narsistit ovat heitä tuntemattomien mieleen. Miellyttävästä ulkoisesta olemuksesta on etua heille todella paljon. Oma narsisti-psykopaattini pyydystää kaikin konstein, mutta ulkonäkö kruunaa kaiken... Pahaa aavistamaton uhri jää rysään todella herkästi.

Mieluusti_puhutaan_ kirjoitti:

"Asia joka näkyy toisinaan täälläkin , että uhritkin mieluusti kuitenkin puhuvat siittä narsististaan ja välttelevät ajattelemasta omia ongelmiaan,"
Mieluusti puhutaan narsistista, että ymmärrettäisiin, että asiassa on jotain erikoista...
Eli havainto narsistista on tehtävä ennenkuin voi edes alkaa ajattelemaan, että on ajautunut narsistin syliin...
Selitäpä sinä, ylt, miten voi ymmärtää olevansa jotenkin erikoinen tuosta syystä, että on ajautunut narsistin syliin, ennenkun edes ymmärtää, että on ajautunut narsistin syliin.... haloo!
Sen kyllä sanon ja, että mitä terveempi ihminen, sitä nopeammin tajuaa jonkin olevan totaalisesti pielessä, eli terve ihminen tajuaa, että on joutunut johonkin ihme juttuun... on tullut kohdelluksi ja loukatuksi todella kummasti ja että jokin siinä tyypissä on totaalisen heiluriheihullunkeikkaa... vaikka sitä rakasti... jne.
Mutta siis se havainto on tehtävä ensin.
Käsittääkseni ne syvimmät vaikeudet on sillä, joka jatkaa uhrina oloa eikä tahdo herätä... herää vasta kuten Hellstenkin totesi, kun alkaa puolustamaan henkeään... henkiinjäämisvaisto herättää... Tuossa herätyksessä menee aikaa.
Mielestäni palstalla on tuota "herätystyötä" tehty melko paljon. Täytyy vain toivoa, että on tuottanut tulosta. Kaikki eivät palaa kertomaan, kuinka kävi. Eivät ainakaan tunnistettavasti.
Voiko kuvattu läheisriippuva sitten palata palstalle keskustelemaan... ainakin jotkut voivat... Käsittääkseni lr:n ymmärtäminen itsessä on pitkähkö prosessi.
Kysyntä synnyttää tarjontaa, eli jos palstalla kysytään useimmiten: "olenko suhteessa narsistin kanssa...?", niin mieluusti tuohon vastaa. Mielestäni tuo on tärkeää nimenomaan sille uhrille, jonka silmät ovat juuri auenneet raolleen.
Kuten Hellstenkin sano, narsisti alkaa sitten tavalla tai toisella jyrsiä sitä paennutta uhria ja silloin kyllä ja mieluusti keskustelee tuosta ilmiöstä, varsinkin kun sen koko setin ymmärtämiseen menee helposti vuosiakin aikaa.
Onhan onneksi jokaisen hylkäämisen alkuunpanevana syynä se itsen puolustaminen, joka kertoo siitä, että jokin taju itsen oikeuksista on herännyt/olemassa.

"välttelevät ajattelemasta omia ongelmiaan,""
Kun nyt kerran aloin kommentoimaan... ei millään pahalla tosiaankaan, ihan muuten vain..
Niin täytyypä vielä tuohonkin sanoa, että eikös tuohon sisälly ajatus siitä, että sillä uhrilla on oltava ongelmia... sellaisia muiden ongelmista enimmäkseen poikkeavia, ei niitä tavanomaisia, jolloin lr -määritelmä ei täyty?
Eli että voi ajatella jonkun välttelevän omien ongelmien ajattelemista, niin tätyy olla t i e t o, että sillä toisella niitä ongelmia on... Eli mistä tuon tiedon saa...?
No, itse olen mielestäni tehnyt kyllä ainakin yhden havainnon, että uhrilla on ollut pakko olla käsittelemätön yksinäisyysongelma... vai voisiko olla, että kuvittelin vain? Varma ei voi olla, jos henkilö ei itse kerro, ja silloinkin vain nettivarauksella...

Ainahan voi olla vaarana, että joku alkaa suurentelemaan omia ongelmiaan. Tuo ei liene mitenkään harvinaista. Eli homma voisi mennä niinpäin, että narsisti aiheuttaa rysäyksen uhrin elämässä, uhri masentuu ja omat ongelmat alkavat kasvaa ja ns. kärpäsestä tulee härkänen. Tuota varmasti tapahtuukin.
Sanoihan Hellstenkin, että kaikilla on epämiellyttäviä kokemuksia. Muistan kuulleeni jostain, että suomalaisilla erityisesti on paljon hylkäämiskokemuksia. Eli voisi ajatella, että ihanteellista narsistien metsästysmaastoa.

"Selitäpä sinä, ylt, miten voi ymmärtää olevansa jotenkin erikoinen tuosta syystä, että on ajautunut narsistin syliin, ennenkun edes ymmärtää, että on ajautunut narsistin syliin.... haloo!"

No vastaukseni, joka sinut sai kommentoimaan useampaankin kertaan oli osoitettu tuolle "ylimmärryksen" nimimerkille, jonka ny oletin olevan tietoinen, että hän on ollut suhteessa narsistiin...

Etten ny kauheasti näe mitään syytä alkaa utelemaan, mimmonen se hänen narsistinsa sitten oli, mitä se teki/sanoi yms. vaan otin ny vaan kantaa kirjoittajan tilanteeseen, en ole niin kiinnostunut hänen narsististaan, koska hän itsekään ei kokenut tarvetta häntä esitellä sen enempää vaan mielummin kannustin kirjoittajaa itseään löytämään se "syyn" itsestään, jonka tulkitsin olevan se pääasia hänen komentissaan...

Mun näkemykseni mukaan ei ole mitään narsistia joka vaan tyhjästä tulee ja jää osaksi uhrin elämään ilman että uhrilla ei ole mitään osuutta asiaan...

Mitä tuohon tulee...

"Kumman samanmallinen koukku tapaa löytyä suuren osan ihmisiä päistä ainakin jossain elämän matalapainevaiheessa, joita jokaisen kohdalle sattuu... toisille useammin ja toisille harvemmin. Toisille pysyvämmin ja toisille ohimenevämmin..."

Niin tuostahan juurkin on kyse, moniakin narsistitarinoita lukeneena monenkin uhrin elämään narsisti tulee ikäänkuin tilaustyönä, täyttämään jotain jota on jäänyt vaille, Vakninhan kertoo saman asian jo alkusanoissaan tähän tapaan...

"Ehkä meidän polkumme kohtasivat yksityisemmin. Ehkä minä olen se joka nostin sinut ylös kun olit maassa, annoin sinulle työtä kun olit työtön, näytin sinulle tien kun olit eksyksissä, valoin sinuun luottamusta kun epäilit, sain sinut nauramaan kun olit surullinen, herätin kipinäsi kun olit ikävystynyt, kuuntelin ja ymmärsin sinua, tunnistin sinut siksi joka todella olet, tunsin sinun tuskasi ja löysin vastauksia, ja annoin sinulle halun elää. Tietysti sinä tunnistat minut. Minä olen sinun inspiraatiosi, sinun ihanteesi, sinun pelastajasi, sinun johtajasi, sinun paras ystäväsi, se jota sinä haluat seurata, ja se jonka suosio saa sinut hehkumaan."

Että kyllä ne syyt useimmiten löytyvät sieltä itsestä ja omasta menneisyydestä, eikä kyseessä ole mikään narsistin erityinen lumovoima tai maagiset kyvyt, sen kummemmin kuin mahtavat seksitaidot tai kaunis ulkomuoto...

Uskoisin, että monenkin uhrin koukku on se imartelu, ja suhteen alun yletön huomio, narsisti iskee siihen uhrin omaan narsistisuuteen, saa uhrin kuvittelemaan olevansa hyvinkin ihana ja tärkeä sille narsistille edelleen Vakninia lainaten, narsistin suosio saa uhrin hehkumaan...

Jonka ymmärtämisestä voi sitten lähteä purkamaan asiaa siihen suuntaan, että miten se oma itsetunto voi, tarvitsenko minä toisen ihmisen tunteakseni olevani jotain ja sittenkö kun se narsisti poistuu elämästä niin valo sammuu ja sen jälkeen en sitten olekkaan mitään...

Ehdin jo kirjoittaa tämän kommentin, mutta huomasin, että joku muu olikin jo ottanut esille myös yhden syyn, yksinäisyyden joka myös voi olla monenkin narsistitarinan taustalla...

"No vastaukseni, joka sinut sai kommentoimaan useampaankin kertaan oli osoitettu tuolle "ylimmärryksen" nimimerkille, jonka ny oletin olevan tietoinen, että hän on ollut suhteessa narsistiin..."
En mitään vikaa kirjoituksessasi nähnytkään, ihan vain omaan omituiseen tapaani päädyin kommentoimaan... :).

Niin vielä tekee mielipalata ikäänkuin aloituksen aiheeseen...

Että tuossakun jossain kirjoituksessa koettiin tärkeäksi ikäänkuin saada todisteet/ymmärrys siitä, että onko/oliko se kumppani ny narsisti

Niin videon antina oli

"Toinen juttu oli siinä, ettei sen ns. uhrin ongelma ole se että toinen on narsisti vaan hänen ongelmansa on juurkin se, että suostuu mitätöitäväksi, alistetuksi ja pahimmassa tapauksissa jopa väkivallan kohteeksi"

Että tässä kun tuota Hellstenia kompataan, niin tekee mieli vielä laittaa se kuuluisa moneenkin kertaan laittamani lausekin tähän jatkoksi...

"jos et pidä jalanjäljistä kasvoillasi, niin miksi makaat lattialla...

On se kysymys, mikä pitäisi itselleen esittää jos ja kun joku kohtele, mitätöi, pahimmassa tapauksessa on fyysisestikin väkivaltainen...

Että välttämättä se suurin ongelma ei tosiaan ole se narsisti, vaan ne uhrista johtuvat tekijät, jotka "sallivat" sen kohtelun, että kyllä sillä uhrilla täytyy jokin ongelma olla itsessäänkin...

"Että välttämättä se suurin ongelma ei tosiaan ole se narsisti, vaan ne uhrista johtuvat tekijät, jotka "sallivat" sen kohtelun, että kyllä sillä uhrilla täytyy jokin ongelma olla itsessäänkin..."
Jonkunlaisen ajan kuitenkin laittaisin siihen, että kuinka kauvan... Sitä voi kuvitella pienen tovin, että se ihana rakastettu on suistunut tolaltaan, puhuu leikkiä ja pelleilee, on syönyt vahingossa jotain myrkkysientä, on itse tullut hulluksi ja kuulee ääniä...
Niin uskomaton se äkkinäinen muodonmuutos useimmiten on... vaikka jotain pientä vinkumista onkin saattanut satunnaisesti kuulua jo aiemmin.
Aika usein kyseessä on kuitenkin uhrin ensimmäinen täysnarsisti jolloin narsisti hyökkää uhrin kannalta puskasta. Tuolloin uhri tarvitsee tovin aikaa, että tajuaa kuulleensa oikein. Ymmärtää tuota ilmiötä ei voi kuin kovan työn jälkeen, joka vie aikaa.
Omaa narsisti-psykopaattiani olen aina pitänyt alamittaisena, enkä koskaan ole käsittänyt naisia, jotka ovat hänen kanssaan aikuisina olleet (nuorethan nyt seikkailevat ja eksyvät). Lopulta sain itse vähän nenilleni, mutta nopsaan tajusin kyllä, kun rajani ylitettiin.

"Omaa narsisti-psykopaattiani olen aina pitänyt alamittaisena, enkä koskaan ole käsittänyt naisia, jotka ovat hänen kanssaan aikuisina olleet "

Niin se aika muuttaa mielipiteitä toisenlaisiksi kun ymmärrys kasvaa. Muistan sunkin alkuaikojen tarinoista jopa jotain sellaista, että yritit saada lapsen vielä vanhemmalla iällä hänen kanssaan ja yhteinen haaveenne oli muuttaa autioille saarelle...

"että yritit saada lapsen vielä vanhemmalla iällä hänen kanssaan ja yhteinen haaveenne oli muuttaa autioille saarelle..."
No en nyt sentään... Kävi vain niin, että olin niin suunnattoman rakastunut (lue: sekaisin päästäni) että kehoni hormonitoiminta heitti kuperkeikkaa oikein kunnolla ja kuukautiset tulivat joka toinen viikko... jonka noin niinkuin jälkeenpäin tajusin vanhenevan kehoni epätoivoiseksi yritykseksi saada täysosuma...
Autio saari ei kuulosta mitenkään tutulta. Emme ole sellaisesta muistaakseni haaveilleet. Ihan vain paljon tavallisempia suunnitelmia hänellä. Minähän en suunnitelmia lähtenyt luomaan ollenkaan, koska olen aina pitänyt kahta vuotta rajapyykkinä sille, että asioita voidaan ottaa tosissaan käsittelyyn, eli tehdä todellisia suunnitelmia.

"Nykyään sitä ei enää heru koska narsisti muutti suhteemme täysin seksisuhteeksi."

Niin tekee kumminkin mieli kysyä, että seurusteleeko se sinun narsistisi ny sitten toisaalla, että joku muu saa sen "esitetyn" rakkauden ?

Että oletko sinäkin ny ikäänkuin eksä jonka seksintarpeesta se sun narsistisi joutuu huolehtimaan?, kun varsinainen seurustelusuhteenne on päättynyt...