Kertokaapa keinoja, millä saisi oman elämänsä edes jollain tasolla hallintaan. Olen ihan tavallinen työssä käyvä äiti, perheessä mies ja kaksi lasta. Ulkoisesti olemme varmasti ihan keskivertoperhe, mutta minulla on elämän hallinta ihan hukassa. Joka syksy päätän, että nyt aloitan jonkun ihan oman harrastuksen. Vaikkapa posliininmaalauskurssin tai toiminnan Marttaliitossa. Vaan kuinka käykään? Se päivä, jolloin minun pitäisi harrastukseeni päästä, ei nyt mitenkään sovi muille. Joko on lapset sairaana, mies ylitöissä, anoppi tulossa kylään tai jotain vastaavaa. Muutenkin tuntuu, että ihan tavalliset illatkin menevät yleiseen hösellykseen. Kun hetken saisin huilata vaikkapa iltapäivälehden parissa, niin jo vain soi puhelin tai joku tulee käymään. Aina joku tarvitsee jotakin.
Oman elämän hallinta?
Kaaoksen keskellä
6600
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos haluat ottaa omaa aikaasi edes sen kerran viikossa, niin sitten vain sanot anopille että tervetuloa mutta sinä et kotona. Ilmoitat vain muille että esim. "24.11. klo. 17 - 19 olet omissa menoissasi". Jos teillä on kalenteri käytössä merkitse siihen kaikkien menot. Itse olen jo vuosia sanonut vieraille ja sukulaisillekkin että tervetuloa milloin vain, kunhan ilmoitatte vähintään 2 pv aikaisemmin! tosin he soittavat tai viestittelevät että olemmeko kotona vaiko ei, yleensä olemme mutta en pidä muutenkaan yllätysvieraista.
Muutenkin kalenteri-systeemi toimii koko perheen ajankäytön hallintana. Minulla lapset tarkastavat siitä milloin on mitäkin. esim. isä-viikonloput on merkitty 05 kalenteriin jo valmiiksi. Samoin ajankohtaisesti laitan näkyviin hammaslääkärit, omat teoriajaksot (silloin tietävät että hoitaja on kotona koulun jälkeen, muutoin minä) yms.
Aloita ajanhallintaa kalenterista ja vain otat sen oman ajan, siitä se lähtee. Tsemppiä!
Minä olen ihan samaa mieltä, että ihmisiä voi vaatia ilmoittamaan etukäteen tulostaan.
Ehkä sinun ongelma on just se, että sinä aina vastaat kaikkien tarpeisiin. Ota julmasti aikaa itsellesi. Esim. anoppi on aikuinen ihminen, ei sinun tarvitse hänen mukaan elämääsi elää.
Niin, perheenäiti on kysytty ja tarpeellinen perheessä, on vaikea irrottautua.
Kannattaa ehkä miettiä omia arvojaan, asetanko perheen, joka minua nyt tarvii etusijalle ja ajattelen itseäni myöhemmin kun lapset kasvaa eivätkä tarvi minua niin paljon. Itse olen ajatellut asian niin että niinkauan kun minua tarvitaan astetan perheen ja lapset etusijalle, sillä lapset eivät voi odottaa.
Kyllä niihin harrastukiin kerkeää sittenkin kun lapset ovat isompia. Tämä on minun arvomaailma mutta jokaisen kai kannattaa tykönään miettiä mitkä arvot omassa elämässään haluaa valita. Itse uskon että lapsiin kannattaa satsata ja uhrata aikaa sillä se kantaa hedelmää, uskon että tulevaisuudessa saan olla ylpeä lapsistani, he eivät joudu mierontielle, sillä heistä on huolehdittu ja heille on annettu aikaa.
Toki usein nykyään aikaa jää jo itsellekin kun lapset ovat sen verran isoja, nyt siitä osaa nauttia täysin sydämin.
Olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä JOKAINEN IHMINEN tarvitsee myös aivan yksinäisiä hetkiä, omaa aikaa. Riippumatta siitä, onko lapsia vai ei. Itse tiedän totaaliyksinhuoltajana, miten loppu voi ihminen olla jos elää VAIN TOISILLE!!
Älkää hyvät äidit ja isät syyllistäkö itseänne siitä, että omistatte esim. jonkun harrastuksen.
Liikunta mm. pitää pään ja kropan kunnossa. Ja jos äiti on loppuunpalanut, täysin vailla mitään omaa, MITEN KÄY LASTEN!?!
Tämä omien yksinäisten hetkien tarve on tosiasia, josta myös asiantuntijat pitämään kiinni.
Elämme yhden ainutlaatuisen elämän, eläkäämme se niin, että voimme mahdollisimman hyvin.
Ja - todellakin - kun äiti voi hyvin, voivat lapsetkin hyvin!!
Hyvää ja stressitöntä joulunodotusta kaikille!
jos ei aikaa itselleen ota niin lapset tarvitsevat sinua aina. minäkin olen odottanut ja odottanut milloin tulisi aika jolloin voisin huoleti lähteä eivätkä lapset tarvi. neljätoista vuotta on memmyt ja vieläkin on tärkeää, että äiti on paikalla, tavoitettavissa. yhteisiä harrastuksia on toki löytynyt. mutta se oma aika.
ja seuraavaksi tietysti tarvitaan mummua.
joten kun puolisokin on kuvioissa niin OTA OMAA AIKAA. pyydä sitä mummua tai isää apuun ja lähde
pyytäisi anoppia katsomaan lapsiasi sillä aikaa kun olet omissa menoissasi?
Kyllä jokainen tarvitsee myös omaa aikaa,vaikka perhe olisikin tosi tärkeä,ei sitä muuten jaksa.
Ja sanontahan kuuluu että jos äiti voi hyvin,niin koko perhe voi hyvin.
Toivottavasti löydät aikaa myös itsellesi.