sen puolesta, että EU:n perustuslaista on järjestettävä kansanäänestys:
"Euroopan unionille esitetään perustuslakia, jonka EU:n jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat marraskuun alussa Roomassa. Perustuslain hyväksymisestä tulisi Kristillisdemokraattien mielestä järjestää Suomessa neuvoa-antava kansanäänestys. Se voitaisiin järjestää esimerkiksi vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä.
EU:n perustuslain ensimmäisessä artiklassa todetaan: " Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jlle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi."
Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan EU:n perusruslakisopimus muuttaa olennaisesti EU:n perusluonnetta. Se ei ole vain aiemmat perustussopimukset kokoava asiakirja, vaan siinä on uusia elementtejä, joiden myötä Euroopan unionin toimivalta laajenee, toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä muuttuu sekä kansalaisten oikeusasema kehittyy.
Monessa muussa EU-maassa on jo äätetty järjestää asiasta kansanäänestys. Valtaosa esitystä valmistelleen konventin jäsenistä suosittelee kansanäänestyksen järjestämistä ja myös Euroopan parlamentti on antanut tukensa asialle. Kansanäänestys lisäisi kansalaisten kiinnostusta EU-asioihin.
Kansanäänestyksen järjestämisen tukemisella ei oteta juridisesti kantaa EU:n perustuslain säätämisjärjestykseen, josta päättää eduskunnan Perustuslakivaliokunta."
Puoluevaltuuston jäsen Juhani Starczewski Keski-Suomesta teki esityksen, ettei ehdotusta kansanäänestyksen järjestämisestä hyväksytä. Perusteluna on mm. se. että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
Starczewski jätti asiasta eriävän mielipiteen, jossa oli mm. liitteenä tuo Kiiskisen kirjoitus sekä lainauksia Suomen ja EU:n perustuslaeista:
Suomen ja EU:n perustuslaeista!
Suomen perustuslaista:
Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
N 731/1999
Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
Suomen perustuslaki
http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
5 §
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
CONV 528/03
1. artikla
1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.
7.artikla
1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.
9.artikla
1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.
10. artikla
1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.
3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.
4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.
11. artikla
Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:
tulliliitto
yhteinen kauppapolitiikka
rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron.
Pääministeri Vanhanen ja muut Suomen poliittiset johtajat tekivät viisaasti, kun eivät asettaneet asiaa kansanäänestykseen. Hehän esittävät, ettei tuleva sopimus muuta Suomen suhdetta EU:iin niin paljon, että Suomen perustuslaki kumoutuisikaan. Perustuslakimme kumoaminen olisikin aivan eri projekti eikä sitä noin vain voi tehdä. Sillehän on ihan omat säädökset olemassa.
Johtajillamme oli sen verran itsesuojeluvaistoa ja tervettä järkeä sekä ymmärrystä perustuslain luovuttamattomuudesta, etteivät voineet tuollaiseen kevyeen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen edes ryhtyä, joka on mahdollista monissa muissa Euroopan maissa, joissa ei niin hienoa ja luovuttamatonta perustuslakia olekaan kuin Suomessa.
Jos jostakin pitää joskus äänestää, niin siitä, että luopuuko Suomi itsenäisyydestään ja suomalaiset perustuslaistaan ja ryhtyvät toisen valtion tässä tapauksessa EU:n kansalaisiksi, mutta sehän on aivan toinen juttu.
Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä
Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.
Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.
Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.
Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.
Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.
Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiaksee, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.
Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.
Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.
Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.
Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.
EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.
Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä
"Euroopan unionille esitetään perustuslakia, jonka EU:n jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat marraskuun alussa Roomassa. Perustuslain hyväksymisestä tulisi Kristillisdemokraattien mielestä järjestää Suomessa neuvoa-antava kansanäänestys. Se voitaisiin järjestää esimerkiksi vuoden 2006 presidentinvaalien yhteydessä.
EU:n perustuslain ensimmäisessä artiklassa todetaan: " Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jlle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi."
Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan EU:n perusruslakisopimus muuttaa olennaisesti EU:n perusluonnetta. Se ei ole vain aiemmat perustussopimukset kokoava asiakirja, vaan siinä on uusia elementtejä, joiden myötä Euroopan unionin toimivalta laajenee, toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä muuttuu sekä kansalaisten oikeusasema kehittyy.
Monessa muussa EU-maassa on jo äätetty järjestää asiasta kansanäänestys. Valtaosa esitystä valmistelleen konventin jäsenistä suosittelee kansanäänestyksen järjestämistä ja myös Euroopan parlamentti on antanut tukensa asialle. Kansanäänestys lisäisi kansalaisten kiinnostusta EU-asioihin.
Kansanäänestyksen järjestämisen tukemisella ei oteta juridisesti kantaa EU:n perustuslain säätämisjärjestykseen, josta päättää eduskunnan Perustuslakivaliokunta."
Puoluevaltuuston jäsen Juhani Starczewski Keski-Suomesta teki esityksen, ettei ehdotusta kansanäänestyksen järjestämisestä hyväksytä. Perusteluna on mm. se. että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
Starczewski jätti asiasta eriävän mielipiteen, jossa oli mm. liitteenä tuo Kiiskisen kirjoitus sekä lainauksia Suomen ja EU:n perustuslaeista:
Suomen ja EU:n perustuslaeista!
Suomen perustuslaista:
Valtakunnan alue Suomen alue on jakamaton.
Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
N 731/1999
Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999
Suomen perustuslaki
http://www.om.fi/perustuslaki/3312.htm
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku
Valtiojärjestyksen perusteet
1 §
Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.
Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
4 §
Valtakunnan alue
Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.
5 §
Suomen kansalaisuus
Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella.
Suomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
OTTEITA SOPIMUSEHDOTUKSESTA EUROOPAN PERUSTUSLAIKSI
CONV 528/03
1. artikla
1. Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansojen ja valtioiden tahtoa rakentaa yhteistä tulevaisuuttaan, perustetaan unioni (jota kutsutaan.), jossa jäsenvaltioiden politiikat sovitetaan yhteen ja joka käyttää liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia.
7.artikla
1. Jokainen jäsenvaltion kansalainen on unionin kansalainen.
9.artikla
1. Perustuslaki ja lainsäädäntö, jonka unionin toimielimet hyväksyvät käyttäessään unionille perustuslaissa annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden.
10. artikla
1. Kun perustuslailla annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja hyväksyä oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltioilta edellytetään tätä varten unionin antamaa valtuutusta.
3. Unionilla on toimivalta sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikat.
4. Unionilla on toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, johon kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.
11. artikla
Unionilla on yksinomainen toimivalta varmistaa henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ja vahvistaa kilpailusäännöt sisämarkkinoilla sekä seuraavilla aloilla:
tulliliitto
yhteinen kauppapolitiikka
rahapolitiikka niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ottaneet käyttöön euron.
Pääministeri Vanhanen ja muut Suomen poliittiset johtajat tekivät viisaasti, kun eivät asettaneet asiaa kansanäänestykseen. Hehän esittävät, ettei tuleva sopimus muuta Suomen suhdetta EU:iin niin paljon, että Suomen perustuslaki kumoutuisikaan. Perustuslakimme kumoaminen olisikin aivan eri projekti eikä sitä noin vain voi tehdä. Sillehän on ihan omat säädökset olemassa.
Johtajillamme oli sen verran itsesuojeluvaistoa ja tervettä järkeä sekä ymmärrystä perustuslain luovuttamattomuudesta, etteivät voineet tuollaiseen kevyeen neuvoa-antavaan kansanäänestykseen edes ryhtyä, joka on mahdollista monissa muissa Euroopan maissa, joissa ei niin hienoa ja luovuttamatonta perustuslakia olekaan kuin Suomessa.
Jos jostakin pitää joskus äänestää, niin siitä, että luopuuko Suomi itsenäisyydestään ja suomalaiset perustuslaistaan ja ryhtyvät toisen valtion tässä tapauksessa EU:n kansalaisiksi, mutta sehän on aivan toinen juttu.
Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä
Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko EU:n perustuslakiluonnoksesta järjestää kansanäänestys vai voisiko eduskunta päättää siitä, ratifioiko Suomi luonnoksen.
Kansanäänestystä on puolustettu argumentilla, että koska kyse on vallan siirtämisestä ja koska valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, niin kansalta olisi kysyttävä lupa vallan siirtoon.
Toinen argumentti on ollut se, että toisin kuin Suomen perustuslaissa EU:n perustuslaissa ei sanota, että valta kuuluu kansalle. Kansanäänestystä on vaadittu, koska EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksyminen merkitsisi käännettä kohti epädemokraattista poliittista kulttuuria. On kysyttävä kansalaisilta, hyväksyvätkö he muutoksen, joka tekee heistä valtiossa alamaisia.
Molemmat ovat tärkeitä näkökohtia, vaikka kumpikaan argumentti ei mene aivan asian ytimeen.
Itsenäisen Suomen valtion perustuslain ytimen muodostaa periaate, jonka mukaan kansalle kuuluva perustuslaillinen VALTA ON LUOVUTTAMATON. Sekä vallan siirto että kansalaisten muuttaminen alamaisiksi ovat jyrkästi Suomen perustuslain vastaisia asioita. Niitä ei voi toteuttaa sen enempää yhden eduskunnan toimesta kuin kansanäänestyksen perusteella.
Jos ne haluttaisiin toteuttaa, ensin olisi kumottava Suomen perustuslain tärkeimmät yleisperiaatteet avoimesti ja perustuslaillista menettelyä noudattaen.
Vaikka itsenäisessä Suomessa perustuslaillinen valta on ollut luovuttamaton, valtaa voi delegoida ja delegoidaankin. Delegointia ei kuitenkaan tule ymmärtää vallan siirtämiseksi.Jos valta siirrettäisiin, kuinka on mahdollista ottaa se takaisin niin haluttaessa? Tosiasiassa valta voidaan peruuttaa ja se tuleekin peruuttaa, kun tarve vaatii. Kysymys ei ole kuitenkaan vallan siirrosta edestakaisin, vaan organisatorisesta toiminnasta, jossa valta säilyy koko ajan sillä, jolle se kuuluukin.
Itsenäisen Suomen valtio sai alkunsa valtiosäännön säätämisen yhteydessä, kun muotoiltiin periaate: "Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Näin muodostettiin organisatorinen suhde, jossa molemmilla osapuolilla oli vastuuta ja velvollisuuksia.
Perustuslain muotoilu, jonka voi ilmaista myös muodolla "kansa, jota edustaa kansan valitsema", on kerrasaan nerokas. Se on melkein yhtä nerokas kuin Jumalan sana "tulkoon" Enää ei ole kahta osapuolta "kansa" ja "eduskunta", jotka kävisivät hallitsijan ja alamaisten välistä kamppailua määräysvallasta.Valtiosäännön säätämisen jälkeen on olemassa uusi organisatorinen suhde, joka on syntynyt muotoilussa "kansa, jota edustaa kansan valitsema" ja joka syntyessään muuttaa kaiken.
Kyseisen organisatorisen suhteen synty voidaan yksinkertaistaa seuraavasti:
Kansa on vallan alkuperäinen haltija. Kansa ajattelee, että tietyt toimet voitaisiin saada parhaiten hoidetuiksi, jos niistä huolehtisi eduskunta. Kansa päätti, että tehtäväkokonaisuus delegoitaisiin eduskunnalle. Sen jälkeen kansa delegoi sen eduskunnalle. Eduskunta ryhtyi hoitamaan tehtäväkokonaisuutta. Kansa saattoi keskittyä muihin asioihin.
Näin nähdään selvästi, että delegoinissa ei pohjimmiltaan ole kyse toimesta, jota voisi kuvata puhtaasti päätösvallan termein. Sen vuoksi ei myöskään pidä puhua huolettomasti päätösvallan siirtämisestä. Delegoinissa eduskunta sai tiettyjä asioita huolehtiaksee, koska vallan alkuperäinen haltija eli kansa näki, että näin olisi hyvä menetellä. Kansa käytti alkuperäistä valtaansa määräys- eli säädösvaltaansa.
Kansa ensinnäkin määräsi, että delegoinnista lähtien tuo tehtäväkokonaisuus oli eduskunnan vastuulla; toiseksi kansa sääti siitä, kuinka asia organisoidaan. Nyt eduskunta käyttää tietyissä asioissa kansan valtaa, mutta kansa on pidättänyt alkuperäisen vallan kokonaan itsellään: Kansa valitsee eduskunnan, joten kontrolli säilyy.
Näin tuli muotoilluksi tärkeä periaate, jokan mukaan VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE eli ON KANSALLA. Kansa ei ole antanut valtaansa pois, eikä delegoinnissa ole kyse vallan siirrosta.
Kansa suoritti yksipuolisen hallintotoimen. Se loi jotakin.
Kysymyksessä ei ollut sopimus, josta voitaisiin käydä kauppaa tai joka voitaisiin tulkita voimasuhteiden vaihtelujen mukaan. Kyse on tilanteesta, jossa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että suoritetaan yksipuolinen hallintotoimi ja sitten suoritettiin se.
Tästä johtuu se, että PERUSTUSLAILLINEN KANSANVALTA SUOMESSA ON LUOVUTTAMATON.
Suomen perustuslaissa valta ei "tule" kansalta niin kuin esim. Ruotsin perustuslaissa.
Suomen perustuslaissa valta kuuluu kansalle, eikä tätä periaatetta voi rikkoa rikkomatta perustuslakia vastaan.
Suomen kansa voi kyllä luopua vallasta ja siirtyä uudenlaiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa valta, vastuu ja velvollisuudet olisivat muualla. Jos kuitenkin vertaamme Suomen oloja monien muiden maiden oloihin, huomaamme, että itsehallinto on kansan kannalta parempi vaihtoehto.
Suomen perustuslain periaate, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta, on maailmanhistorian hienoimpia keksintöjä. Siitä ei tule luopua millään perusteella.
EU:n pitkä ja monimutkainen perustuslakiluonnos estää näkemästä metsää puilta; Suomessa ollaan päättämässä maan perustuslain tärkeimpien periaatteiden kumoamisesta ikään kuin huomaamatta.
Kysymys on niin suurista perustuslaillisista kysymyksistä, ettei niitä yksinkertaisesti voi ratkaista kansanäänestyksellä sen enempää kuin eduskunnan yksinkertaisella päätöksellä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.