Keskustelu ehtoollisesta ja jumalanpalveluksesta, jota on käyty julkisesti niin näillä palstoilla kuin monissa esikoisten saarnoissa viime vuosikymmeninä, kertoo karua kieltään siitä, että esikoisilta on melkoisen hukassa messun merkitys. Se ei sinänsä ole mikään ihme, onhan monet saarnaajat tehneet järjestelmällistä työtä tuhotakseen rakkautemme Kristuksen kirkkoa kohtaan. Samoin vanhemmat ja kummit ovat jättäneet hoitamatta velvollisuutensa pitää huolta lasten ja nuorten kristillisestä kasvatuksesta.
Yksi osa kristillistä kasvatusta on opettaa nuorisollemme kristilliset tavat mukaanluettuna mitä ne merkitsevät. Yksi tärkeimmistä kristillisistä tavoista on jumlanpalveluksessa käynti. Sen opetuksen tuntuvat esikoiset jättäneen väliin lähestulkoon kokonaan.
Yksi osa kristillistä kasvatusta on opettaa nuorisollemme kristilliset tavat mukaanluettuna mitä ne merkitsevät. Yksi tärkeimmistä kristillisistä tavoista on jumlanpalveluksessa käynti. Sen opetuksen tuntuvat esikoiset jättäneen väliin lähestulkoon kokonaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi käymme messussa?
Yksinkertaisesti siksi, että menemme sinne kohtaamaan Kristusta.
Kohtaamme Hänet siellä Sanassa, sakramenteissa, liturgiassa, musiikissa, kuvataiteessa ja jopa rakennustaiteessa.
Lainaanpa Juha Molarin STIssä 22.11.2000 pitämästä luennosta
"Anssi Simojoki tähdentää Lutherin teologiassa läsnäolevaa Kristusta: Kristus ei ole kaukana vaan lähellä, aivan läsnä, Raamattu on hänen sanansa. Taivas on hänessä läsnä maan päällä, ruumiillisesti totta pyhissä sakramenteissa:
Luterilainen ortodoksia ja barokki tarttui mahtavassa teologisessa työssä, liturgiassa, virsirunoudessa, musiikissa sekä muoto- ja värikylläisessä kirkkotaiteessa eri puolilta sanan ja sakramenttien läsnäolevan Kristuksen tyhjentymättömään salaisuuteen. Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, on Jumalan kuva ja meidän kuvamme. Siksi kirkko ei palvele kuvissa ja liturgiasa epäjumalia, luotuja, vaan itse läsnäolevaa Herraa, jonka kautta kaikki on luotu (John. 1:1-3; Hebr. 1:3). Näin Kristuksen jumaluus on ihmisuus ja hänen läsnäolonsa syrjäyttää täydellisesti ikonoklastisen hengellisyyden. Jumala ei ole kaukainen, kasvoton majesteetti (Paimenkirje, v. 1993, s.106).
On toki sanottava, ettei jumalanpalveluksen käsittäminen Jeesuksen ihmeelliseksi läsnäoloksi ole Lutherin oma luomus, vaan tämä korostus tavataan usein myös kirkkoisillä. Origenes (s. n. 185) ymmärsi, että Jeesus on mukana todellisesti jokaisessa jumalanpalveluksessa. Tämä kokoontuminen on muuri ja linna saatanallisia voimia vastaan. Samalla syntyy yhteys niihin, jotka ovat ennen meitä uskoneet, mutta poisnukkuneet."
Kannattaa muuten lukea koko luento: http://www.sti.fi/luennot/files/jm001122.html
ainakin jos yhtään kiinnostaa ymmärtää, mitä tapahtuu messussa ja miksi.
Toisaalta, jos et mene messuun kohtaamaan Kristusta, ei varmaan maksa vaivaa lukea.