Suoramyynti tiloilta jää harvojen puuhasteluksi. Jos siitä halutaan mittavampaa, myyntipaikkana on oltava tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli. Itse kaupanhoito on kuitenkin luovutettava yksityisen kauppiaan käsiin yrittäjäpohjalle. Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla. Vaikka suosittelemassani mallissa tuleekin väliin yksi porras, niitä on sentään vain yksi, kun normaalissa tuotekierrossa väliportaita on useampia.
0Äänestä
Tai mistä tiedät?
volmari kirjoitti:
Suoramyynti tiloilta jää harvojen puuhasteluksi. Jos siitä halutaan mittavampaa, myyntipaikkana on oltava tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli. Itse kaupanhoito on kuitenkin luovutettava yksityisen kauppiaan käsiin yrittäjäpohjalle. Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla. Vaikka suosittelemassani mallissa tuleekin väliin yksi porras, niitä on sentään vain yksi, kun normaalissa tuotekierrossa väliportaita on useampia.
Onko sulla suoramyyntitila? Tai ollut? Tai, tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli, jossa osakkaana.
"Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla."
0Äänestä
saa vähintään kuvan
Tai mistä tiedät? kirjoitti:
Onko sulla suoramyyntitila? Tai ollut? Tai, tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli, jossa osakkaana.
"Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla."
kapi on myyjänä pystyn kaupassa
0Äänestä
Meitä hemmotellaan l
saa vähintään kuvan kirjoitti:
kapi on myyjänä pystyn kaupassa
Tarvitaanko kaupassa niitä hyllymetrejä niin paljon saman tuotteen "miljoonille" variaatioille?
Onko sulla suoramyyntitila? Tai ollut? Tai, tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli, jossa osakkaana.
"Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla."
Hesarissa oli kymmenisen vuotta sitten juttu, jossa todettiin, että 1990-luvun alussa perustetut suoramyyntihallit, joiden myyntiä tuottajat itse pyörittivät, olivat suurelta osin lopettaneet toimintansa kannattamattomina. Tuotevalikoima jää suppeaksi ja jopa ollaan mustasukkaisina jarruttamassa tuottajaringin laajentumista. Pahimmassa tapauksessa myyntivuorossa oleminenkin koetaan ikäväksi velvollisuudeksi. Se on työntekoa ilman yrittäjähenkeä.
Sen sijaan sellaiset hallit, joissa myyntitoiminta oli vuokrattu provikkapalkkiota vastaan itsenäiselle yrittäjälle, menestyivät edelleen hyvin. Provikkapalkkio kannustaa myyjää markkinoimaan tuotteita tuottajaan katsomatta mahdollisimman hyvin, hankkimaan uusia tuottajia ja esimerkiksi käsitöiden valmistajia. Näin tuotevalikoimasta tulee monipuolinen ja se houkuttelee enemmän asiakkaitakin. Tästä tietysti hyötyvät hallin alkuperäiset perustajatkin.
0Äänestä
totta tämäkin
Lildl pärjää hyvin vaikka on jopa halvempi, kuin mitä "ruokakorivertailut" osoittavat.
K-ryhmä on moniportainen ja siten kallis jakelutie.
S-ryhmä on bonuskorttijuksausta, joka rahoittaa hinnoilla suuria ulkomaaninvestointeja.
0Äänestä
Kuluttajan etu
Lidlin tavoite onkin, että sen "ruokakorii" on aina halvin riippumatta, koostuuko se suomalaisita vai ulkomaisista tuotteista.
0Äänestä
Ruoka,
Suomessa on kyllä halpaa, verrattuna kustannus ja tulotasoon!
0Äänestä
Tosi halpaa monet
Miten edes voidaan myydä, esim. vehnä/ohrajauho 2 kg pussi alle euron. Samoin kauraryyni. Hienosokeri 89 snt/kg. Kananmunat eurosta>kahteen.
Jo noista saa jos minkäkinlaista kakkua/pullaa. Vähän hiivaa [vastaavaa..joukkoon.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76831-kauppojen-kate-melkoinen-nain-maksan-vain-puolet-kaupan-hinnasta
Suoramyynti tiloilta jää harvojen puuhasteluksi. Jos siitä halutaan mittavampaa, myyntipaikkana on oltava tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli. Itse kaupanhoito on kuitenkin luovutettava yksityisen kauppiaan käsiin yrittäjäpohjalle. Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla. Vaikka suosittelemassani mallissa tuleekin väliin yksi porras, niitä on sentään vain yksi, kun normaalissa tuotekierrossa väliportaita on useampia.
Onko sulla suoramyyntitila? Tai ollut?
Tai, tuottajien yhteisesti omistama kauppa tai halli, jossa osakkaana.
"Tuottajien esimerkiksi vuorotellen pyörittämä myyntitoiminta ei ole kestävällä pohjalla."
kapi on myyjänä pystyn kaupassa
Tarvitaanko kaupassa niitä hyllymetrejä niin paljon saman tuotteen "miljoonille" variaatioille?
Hesarissa oli kymmenisen vuotta sitten juttu, jossa todettiin, että 1990-luvun alussa perustetut suoramyyntihallit, joiden myyntiä tuottajat itse pyörittivät, olivat suurelta osin lopettaneet toimintansa kannattamattomina. Tuotevalikoima jää suppeaksi ja jopa ollaan mustasukkaisina jarruttamassa tuottajaringin laajentumista. Pahimmassa tapauksessa myyntivuorossa oleminenkin koetaan ikäväksi velvollisuudeksi. Se on työntekoa ilman yrittäjähenkeä.
Sen sijaan sellaiset hallit, joissa myyntitoiminta oli vuokrattu provikkapalkkiota vastaan itsenäiselle yrittäjälle, menestyivät edelleen hyvin. Provikkapalkkio kannustaa myyjää markkinoimaan tuotteita tuottajaan katsomatta mahdollisimman hyvin, hankkimaan uusia tuottajia ja esimerkiksi käsitöiden valmistajia. Näin tuotevalikoimasta tulee monipuolinen ja se houkuttelee enemmän asiakkaitakin. Tästä tietysti hyötyvät hallin alkuperäiset perustajatkin.
Lildl pärjää hyvin vaikka on jopa halvempi, kuin mitä "ruokakorivertailut" osoittavat.
K-ryhmä on moniportainen ja siten kallis jakelutie.
S-ryhmä on bonuskorttijuksausta, joka rahoittaa hinnoilla suuria ulkomaaninvestointeja.
Lidlin tavoite onkin, että sen "ruokakorii" on aina halvin riippumatta, koostuuko se suomalaisita vai ulkomaisista tuotteista.
Suomessa on kyllä halpaa, verrattuna kustannus ja tulotasoon!
Miten edes voidaan myydä, esim. vehnä/ohrajauho 2 kg pussi alle euron.
Samoin kauraryyni.
Hienosokeri 89 snt/kg.
Kananmunat eurosta>kahteen.
Jo noista saa jos minkäkinlaista kakkua/pullaa.
Vähän hiivaa [vastaavaa..joukkoon.