Suomalaiset europarlamentaarikot yhtyvät maamme ulkopolitiikan arvosteluun. Kokoomus moittii hallitusta syrjään vetäytymisestä yhteisen puolustuksen ja kriisinhallinnan rakentamisessa. Keskusta ja vasemmistoliitto taas arvostelevat liian innokkaasta sotilaallisesta yhteistyöstä EU:ssa ja etenkin NATO:n kanssa.
Turun Sanomien suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille tekemässä kyselyssä Keskustan ex-puheenjohtaja Paavo Väyrynen sanoo nimenomaan turvallisuuspolitiikan suistuneen suorastaan raiteiltaan. Hän paheksuu, että Suomi on ryhtynyt liittoutumaan ja vielä väärässä järjestyksessä.
- Suomi ottaisi kantaakseen liittoutumisen ikävät velvoitteet, mutta ei saisi siihen liittyviä hyötyjä. Tämä saattaisi jopa vaarantaa maamme turvallisuuden, Väyrynen sanoo.
Väyrynen arvostelee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ääneen lausumaa oppia, jonka mukaan Suomi tukee unionin yhtenäisyyttä. Lipposen ydinajattelu oli Väyrysen mielestä rehellisempää.
- Lipposen linja perustui paremmin tosiasioihin. Nyt toimitaan väärän perusolettamuksen pohjalta, ja ehkä siksi onkin jouduttu hakoteille, Väyrynen sanoo.
- Lipposella oli visio. Vanhasen visiota ei ainakaan ulkopuolinen huomaa, vihreiden Satu Hassi puolestaan toteaa.
Kokoomuksen ex-puheenjohtaja Ville Itälä on ryöpyttänyt ulkopolitiikkaa jo aiemminkin. Nyt hän arvostelee erityisesti Erkki Tuomiojan (sd.) linjauksia.
- Edellisen hallituksen ulkopolitiikka oli lipposlaista, nykyisen tuomiojalaista. Ei haluta olla aktiivisesti ytimissä mukana, vaan jättäydytään syrjään, jopa eristäydytään, Itälä moittii.
Kokoomuksen neljä europarlamentaarikkoa tuomitsevat erityisesti perustuslaillisen sopimuksen sisältämän turvatakuupykälän lievennysyritykset.
- Tällainen Suomen omatoiminen marginalisointi on yksi suurimpia virheitä, mitä Suomen sotien jälkeisessä ulkopolitiikassa on tehty, Piia-Noora Kauppi tiivistää.
Tuomioja saa moitteita myös keskustan Hannu Takkulalta.
- Tuomiojan näkemykset ovat saaneet aikaisempaa suuremman painoarvon. Tämä näkyy tiettyjen perinteisten vasemmistolaisen aatemaailman kysymysten aiempaa voimakkaampana painottumisena, Takkula sanoo.
Kovaa kyytiä hallitukselle antaa myös vasemmistoliiton Esko Seppänen. Hän moittii hallitusta siitä, että Suomi lipsuu liittoutumattomuuden linjasta kohti NATO:a.
- Median myötävaikutuksella hyökkäysjoukkojen kokoamisesta puhutaan puolustuksena. Ongelmana on Suomen sitominen tätä kautta muiden konflikteihin, Seppänen arvioi.
Näköjään Keskustan partiopoika saa kovaa arvostelua jo omiltaankin.
Miten kauan Suomen tarvitsee vielä kestää tätä Matti Vanhasta - todellista mannertenvälistä nahjusta?
Turun Sanomien suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille tekemässä kyselyssä Keskustan ex-puheenjohtaja Paavo Väyrynen sanoo nimenomaan turvallisuuspolitiikan suistuneen suorastaan raiteiltaan. Hän paheksuu, että Suomi on ryhtynyt liittoutumaan ja vielä väärässä järjestyksessä.
- Suomi ottaisi kantaakseen liittoutumisen ikävät velvoitteet, mutta ei saisi siihen liittyviä hyötyjä. Tämä saattaisi jopa vaarantaa maamme turvallisuuden, Väyrynen sanoo.
Väyrynen arvostelee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ääneen lausumaa oppia, jonka mukaan Suomi tukee unionin yhtenäisyyttä. Lipposen ydinajattelu oli Väyrysen mielestä rehellisempää.
- Lipposen linja perustui paremmin tosiasioihin. Nyt toimitaan väärän perusolettamuksen pohjalta, ja ehkä siksi onkin jouduttu hakoteille, Väyrynen sanoo.
- Lipposella oli visio. Vanhasen visiota ei ainakaan ulkopuolinen huomaa, vihreiden Satu Hassi puolestaan toteaa.
Kokoomuksen ex-puheenjohtaja Ville Itälä on ryöpyttänyt ulkopolitiikkaa jo aiemminkin. Nyt hän arvostelee erityisesti Erkki Tuomiojan (sd.) linjauksia.
- Edellisen hallituksen ulkopolitiikka oli lipposlaista, nykyisen tuomiojalaista. Ei haluta olla aktiivisesti ytimissä mukana, vaan jättäydytään syrjään, jopa eristäydytään, Itälä moittii.
Kokoomuksen neljä europarlamentaarikkoa tuomitsevat erityisesti perustuslaillisen sopimuksen sisältämän turvatakuupykälän lievennysyritykset.
- Tällainen Suomen omatoiminen marginalisointi on yksi suurimpia virheitä, mitä Suomen sotien jälkeisessä ulkopolitiikassa on tehty, Piia-Noora Kauppi tiivistää.
Tuomioja saa moitteita myös keskustan Hannu Takkulalta.
- Tuomiojan näkemykset ovat saaneet aikaisempaa suuremman painoarvon. Tämä näkyy tiettyjen perinteisten vasemmistolaisen aatemaailman kysymysten aiempaa voimakkaampana painottumisena, Takkula sanoo.
Kovaa kyytiä hallitukselle antaa myös vasemmistoliiton Esko Seppänen. Hän moittii hallitusta siitä, että Suomi lipsuu liittoutumattomuuden linjasta kohti NATO:a.
- Median myötävaikutuksella hyökkäysjoukkojen kokoamisesta puhutaan puolustuksena. Ongelmana on Suomen sitominen tätä kautta muiden konflikteihin, Seppänen arvioi.
Näköjään Keskustan partiopoika saa kovaa arvostelua jo omiltaankin.
Miten kauan Suomen tarvitsee vielä kestää tätä Matti Vanhasta - todellista mannertenvälistä nahjusta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Rauhoitu jo valehtelemisessa.
Luehan "Jo vain" kirjoitukseni tarkemmin. Alexander Stubbia ei edes mainita.
Sieltä löytyy ihan pesunkestäviä keskustalaisia.
Kansa tykkää rauhallisesti esiintyvästä ja asiallisesti käyttäytyvästä pääministeristä.
Koiriahan löytyy politiikasta ja kateelliset ovat aina kintereillä puremassa. Todellisuudessa Matti on hyvin hoitanut asiat. Mielipide-eroja voi olla, mutta turhaan kuset housuihisi.
Vanhasen suosio on rapautumassa myös Keskustan sisällä.
Puolueesta on eronnut paljon pitkäaikaisia jäseniä, jotka ovat erityisen tyytymättömiä Vanhasen ja Korkeaojan maatalousratkaisuihin.