Kaipaan auktoriteetteihin ja uskon kohteisiin liittyvää käsiteanalyysia. Kaikki kristityt uskovat 'Kristukseen', mutta mitä se tarkoittaa? Monet kristityt haluavat olla 'raamatullisia', mutta mitä se tarkoittaa? Vl-liikkeessä opetetaan, että 'seurakunnan äänelle' on oltava kuuliainen, mutta mitä se tarkoittaa?
- Lisäkysymyksiä 1: Mikä Jeesus Nasaretilaisesta on olennaista 'Kristuksellisuuden' kannalta? Mikä 'Kristuksessa' on olennaista pelastuksen kannalta? Voiko 'Kristuksesta' tulla kuollut abstraktio?
- Lisäkysymyksiä 2: Tarkoittaako 'raamatullinen' usko sitä, että uskoo kaiken, mitä Raamattu sanoo? Vai tarkoittaako se samaa kuin 'oikeaoppinen'?
- Lisäkysymyksiä 3: Mistä vl-seurakunnan ääni kuuluu? Onko se vl-enemmistön kanta, vl-puhujien kanta, SRK:n kanta, yleinen vl-mielipide vai mikä?
- Lisäkysymyksiä 4: Voiko 'Kristuksella', 'Raamatulla' tai 'Seurakunnalla' lyödä toista ihmistä päähän? Uskoisin, että voi, ja näin käy helposti silloin jos luullaan varmuudella tiedettävän mitä nuo käsitteet tarkoittavat ja mikä on niitten merkitys.
Kun esimerkiksi joku vl:ien arvostelija sanoo tällä palstalla "Riittää uskoa Jeesukseen Kristukseen, muuta ei tarvita", asia jää epäselväksi. Sillä nuo sanat "Jeesus Kristus" itsessään eivät (kai) ole se asia johon uskominen riittää; vaan ajatuksena on, että nuo sanat _viittaavat_ johonkin, mihin uskominen riittää. Siis hieman kärjistäen: "Kun uskot Jeesukseen, pelastut" ei mielestäni ole samanlainen lause kuin "Kun syöt porkkanaa, pysyt terveenä". Porkkana on konkreettinen asia, Jeesus ei. Syöminen on konkreettinen asia, uskominen ei. Miten Jeesus realisoituu?
Tai yhtä hyvin, kun joku vl sanoo "Kylläpäs meillä vl-seurakunnassa puhutaan Kristuksesta", asia jää epäselväksi. Nimittäin sanojen "Jeesus" ja "Kristus" käyttäminen ei välttämättä ole "Kristuksesta puhumista".
Olen kallistumassa sille kannalle, että "Jeesus Kristus" tarkoittaa suunnilleen sitä että "Herra (eli se, joka on mikä on), joka on luonut kaiken, pelastaa minut". Sen sijaan epäolennaista on, onko meille kerrottu tarina Jeesus Nasaretilaisesta tosi, ja jopa sekin, oliko näiden tarinoiden tarkoittama mies Kristus. Jos ne olisivat olennaisia, uskoisin enemmänkin kuolleeseen kuin elävään Jeesukseen. Joutuisin syvään epävarmuuteen, sillä entä jos uskoni kohde olisikin feikki? En usko, että pelastus on veikkausvoitto. Kertomusten totuudellisuus tai epätotuudellisuus ei muuta miksikään Kristuksen ideaa. Haluan _kohdata_ elämän ja Jumalan; en niinkään halua _tietää_ mikä on totuus tai oikea oppi tai _tietää_ mikä on hyvää ja pahaa. Olen syvissä vesissä, mutta aion uida eteenpäin; saapa nähdä mihin päädyn. Luultavasti se onkin lopulta ainoa mahdollisuuteni. Siksi en ihan heti hermostu, vaikka jotkut syyttäisivät minua tottelemattomuudesta seurakunnalle ja jotkut toiset syyttäisivät minua epäraamatullisuudesta ja jotkut kolmannet syyttäisivät vieläpä epäkristillisyydestä.
Muuten, oliko Aabrahamin usko mielestäsi 'raamatullinen' tai 'kristillinen'?
En tarvitse auktoriteetteja; tarvitsen rauhaa, vapautta ja iloa.
- Lisäkysymyksiä 1: Mikä Jeesus Nasaretilaisesta on olennaista 'Kristuksellisuuden' kannalta? Mikä 'Kristuksessa' on olennaista pelastuksen kannalta? Voiko 'Kristuksesta' tulla kuollut abstraktio?
- Lisäkysymyksiä 2: Tarkoittaako 'raamatullinen' usko sitä, että uskoo kaiken, mitä Raamattu sanoo? Vai tarkoittaako se samaa kuin 'oikeaoppinen'?
- Lisäkysymyksiä 3: Mistä vl-seurakunnan ääni kuuluu? Onko se vl-enemmistön kanta, vl-puhujien kanta, SRK:n kanta, yleinen vl-mielipide vai mikä?
- Lisäkysymyksiä 4: Voiko 'Kristuksella', 'Raamatulla' tai 'Seurakunnalla' lyödä toista ihmistä päähän? Uskoisin, että voi, ja näin käy helposti silloin jos luullaan varmuudella tiedettävän mitä nuo käsitteet tarkoittavat ja mikä on niitten merkitys.
Kun esimerkiksi joku vl:ien arvostelija sanoo tällä palstalla "Riittää uskoa Jeesukseen Kristukseen, muuta ei tarvita", asia jää epäselväksi. Sillä nuo sanat "Jeesus Kristus" itsessään eivät (kai) ole se asia johon uskominen riittää; vaan ajatuksena on, että nuo sanat _viittaavat_ johonkin, mihin uskominen riittää. Siis hieman kärjistäen: "Kun uskot Jeesukseen, pelastut" ei mielestäni ole samanlainen lause kuin "Kun syöt porkkanaa, pysyt terveenä". Porkkana on konkreettinen asia, Jeesus ei. Syöminen on konkreettinen asia, uskominen ei. Miten Jeesus realisoituu?
Tai yhtä hyvin, kun joku vl sanoo "Kylläpäs meillä vl-seurakunnassa puhutaan Kristuksesta", asia jää epäselväksi. Nimittäin sanojen "Jeesus" ja "Kristus" käyttäminen ei välttämättä ole "Kristuksesta puhumista".
Olen kallistumassa sille kannalle, että "Jeesus Kristus" tarkoittaa suunnilleen sitä että "Herra (eli se, joka on mikä on), joka on luonut kaiken, pelastaa minut". Sen sijaan epäolennaista on, onko meille kerrottu tarina Jeesus Nasaretilaisesta tosi, ja jopa sekin, oliko näiden tarinoiden tarkoittama mies Kristus. Jos ne olisivat olennaisia, uskoisin enemmänkin kuolleeseen kuin elävään Jeesukseen. Joutuisin syvään epävarmuuteen, sillä entä jos uskoni kohde olisikin feikki? En usko, että pelastus on veikkausvoitto. Kertomusten totuudellisuus tai epätotuudellisuus ei muuta miksikään Kristuksen ideaa. Haluan _kohdata_ elämän ja Jumalan; en niinkään halua _tietää_ mikä on totuus tai oikea oppi tai _tietää_ mikä on hyvää ja pahaa. Olen syvissä vesissä, mutta aion uida eteenpäin; saapa nähdä mihin päädyn. Luultavasti se onkin lopulta ainoa mahdollisuuteni. Siksi en ihan heti hermostu, vaikka jotkut syyttäisivät minua tottelemattomuudesta seurakunnalle ja jotkut toiset syyttäisivät minua epäraamatullisuudesta ja jotkut kolmannet syyttäisivät vieläpä epäkristillisyydestä.
Muuten, oliko Aabrahamin usko mielestäsi 'raamatullinen' tai 'kristillinen'?
En tarvitse auktoriteetteja; tarvitsen rauhaa, vapautta ja iloa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Haluan _kohdata_ elämän ja Jumalan; en niinkään halua _tietää_ mikä on totuus tai oikea oppi tai _tietää_ mikä on hyvää ja pahaa. Olen syvissä vesissä, mutta aion uida eteenpäin; saapa nähdä mihin päädyn. Luultavasti se onkin lopulta ainoa mahdollisuuteni. Siksi en ihan heti hermostu, vaikka jotkut syyttäisivät minua tottelemattomuudesta seurakunnalle ja jotkut toiset syyttäisivät minua epäraamatullisuudesta ja jotkut kolmannet syyttäisivät vieläpä epäkristillisyydestä."
Juuri näin ajattelen itsekin. Sisin ratkaisee, ei se mitä muut ihmiset sinussa ja toiminnassasi näkevät.
Joten myös semmoinen voi pelastua joka käytti permanenttiä jo 70-luvulla. =)
Me syvissä vesissä uijat haluamme vapautta. Meillä on myös rohkeutta ja uteliaisuutta selvittää elämän peruskysymyksiä ihan pohjalta saakka. Jos meitä estetään, niin tukehdumme, emme jaksa elää. Vain sitä kautta saamme rauhan ja ilon, kun saamme vapaasti toteuttaa tuota Luojamme, Jumalamme meille antamaa ominaisuutta. Jos emme tekisi niin, silloin leiviskämme olisi sama haudata meren pohjattomaan hautaan. Mutta emme halua, emme voi tehdä niin. Sukellamme syvyyksiin ja haemme elämän voimaamme sieltä.
Pinnalle tultuamme pikakiitäjä ohi mennessään huuhtelee löytämiämme aarteita ja syvällinen näky, joka lohduttaa meitä, uhkaa häipyä sen mukana. Mutta me jatkamme matkaamme.... ;)