KAKSOSNAISET, kertokaapas omia kokemuksianne leijonamiehen kanssa asumisesta! miten vaikutti parisuhteeseen? millainen mies oli ennen muuttoa, millaiseksi muuttui sen jälkeen? kommentteja, kiitos. itse asunus leijonan kanssa jo vuoden ja alan olla epätoivoinen. ahdistaa ja haluan uusia tuulia vaikka rakastankin sitä itserakasta ja -keskeistä paskiaista täysillä.
leijonan kanssa asuminen
Lady G
71124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen asunut Leijona miehen kans 2-v. ja täytyy sanoa et mitta alkaa täyttyä,siinä suhteessa kun sitä täytys palvoo 24h vuorokaudessa ja rahan käyttö sillä on ihan nolla pistää kaiken heti menemään kun saa jostakin sekä asiat on aina huonosti et ainaista valitusta piisaa.Itse käyn 3-v.töissä ja tuntuu ettei se tajua et joskus meikäläisen tarttis nukkuakin.En tierä onko muilla vastaavia kokemuksia.
Mun yhdel kaveril on leijonamies ja huomionkipeä on.Koko ajan pitäs nyhrätä kylki kyljes parempi yhdistelmä oinas mies kaksonen nainen kokemusta on:-)
Minä asunut puoli vuotta leijonamiehen kanssa, ja yhtä tuskaa on ollut. Seurustelun alkuvaiheessa kaikki oli täydellistä ja ihanaa. Kaikki muuttui heti kun muutettiin yhteen ja koettiin arki yhdessä. Miehestä tullut kamalan itsepäinen, ja itsekäs p****. Ei osallistu kotitöihin.
Kaikki riidat ovat MINUN syytäni, ja hän on itse täydellisyys..
Silti, rakastan häntä kamalasti. :)
Mutta harkitse!
Hei vaan kaikki! Itselläni on hyviä kokemuksia leijonamiehen kanssa elämisestä! Ollaan seurusteltu kolme vuotta ja hän on se rauhallinen ja tasapainoinen puolisko meidän suhteessa. Itse olen villinpi luonne ja hän tasoittaa minua ihan hyvällä tavalla. Minä olen raha-asioissa törsäilijä mutta mieheni on taloudellinen:) Meillä tämä onneksi toimii että tsemppiä vaan teille kaikille muille! Naisena pitää olla vahva, ettei vaan "alistu" miesten tossun alle!! :)
Olen kaksosnainen itse ja kaksi kuukautta riitti kihloissa oloa Leijonan kanssa... Niin itserakasta tyyppiä en oo aiemmin tavannut. Liian omistushaluinen... seurustelimme vuoden, mutta kaikki kääntyi kun menimme kihloihin. Erohan siitä tuli. Mitään et voinut tehdä ilman että piti olla kolminkertainen meriselvitys! Ikinä en enää Leijonan kans aio kimppaan. Onneks ei asuttu yhes...
Me ei asuta ko viikonloput yhessä ku leijonamieheni käy muualla opiskelemassa. Eli me ei asuta virallisesti yhessä,mutta aina ko se tänne tulee,nii perjantaista maanantaiaamuun ollaan yhessä... Me asutaan siellä,missä leijona haluaa.. Mulla on oma kämppä,mut me ei olla sielä. Olen ehottanu sitä,mut se ei toimi. Se menee niin,että mennään sinne vasta illala ja lähetään aamulla... Se ei viihy missään muuala ko omien seinien sisällä. Ärsyttää,ko se olen aina mie joka saa raahata tavaroita kahen paikan väliä. Mutta se on kuitenki minun rakas,vaikka se onki joskus ittepäinen nulikka... Ehkä kompromissit joskus on mahollista....
Tulisuutta ei elämästä tule puuttumaan, kun nämä kaksi "merkkiä" menevät yhteen. Kokemusta on itselläni 10 vuoden ajalta, joten liian helposti ei kannata antaa periksi:)Nyt kun on pahimmat särmät hiottu ja yhdessä koettu SUURIA tunteita, elämä ilman toisiamme tuntuisi kovin tyhjältä.
Kysymyshän on siinä millaista elämää meistä itsekukin haluaa elää. Tasaista elämää haluavan ei ehkä kannata yhdistää näitä kahta "merkkiä", matkasta on vaarassa tulla melko lennokas :)
Me ollaan yhdessä todella hyvä tiimi, jos vain muistamme antaa toisillemme omaa tilaa. Kotitöitä on kivempi tehdä kimpassa kuin yksin, alussa sain kyllä kesytellä jellonaa aikalailla arkiaskareihin, mutta se kannatti:)
Kumpikin ollaan kovia menemään ja ystävien luona on kiva kyläillä. Vaan koti ja perhe kaikkein tärkeintä :)Meille ystävät ovat tervetulleita kotiimme ja matkaseuraksi matkoille. Yllätyksiä saattaa tosin ilmaantua, koska käyttäydymme kumpikin niin spontaanisti ja nopeasti. Mielipiteet tulee ilmaistua oli yleisöä tai ei, alussa yritimme niellä niitä, mutta räjähdyshän siitä seurasi lopulta! Ei ole hyvä kasata kovin suurta "panoskasaa", siinä on aikamoinen räjähdysvaara. "Pikkupamaukset" silloin tällöin ei ketään "tapa":)
Taisteluitta älä antaudu:)
Toivotan sinulle ja jellonallesi satumaisen jännittävää elämää:)