Sain diagnoosin f32.1 psykiatrilta ja lääkkeeksi mirtazapiinia. Lääkäri kirjoitti vapautta puoltavan lausunnon armeijaan. Onko sillä mahdollista saada vapautus vai kumoaako armeija lausunnon?
Diagnoosi f32.1 ja lääke
F321?
351780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Ei sinne sairaita väkisin oteta eikä edes haluta, ja jos lääkäri puoltaa vapautusta, se otetaan tosissaan, oli sitten fyysinen tai psyykkinen vaiva.
Mulla F32.2 , masennus lieventynyt bdi-arvoon 9 työkyvyttömyyseläkkeen, Venlafaxiinin ja Levozinin avulla.
Siirryin myös C-palvelusluokkaan ,intin kävin 1984-1985.
Minut ne koetti kutsua kertausharjoituksiin, vaikka siellä varusmiesaikana
jo laskettiin kelpoisuusluokka olikohan b2 een. Jotain höpinöitä oli, että ei tulla rauhanaikana kutsumaan kertausharjoituksiinkaan.
No sitten mut lykättiin n. nelikymmpisenä työkyvyttömyyseläkkeelle,
eiköhän siitä parin vuoden sisään tipahtanut postin tuoma
kertausharjoituskutsu, olin tosin jo siitä 4 vuotta aiemmin jättänyt
menemättä edelliseen kutsupaikkaan, päiväsakkoja tuli siitä maksuun.
Tähän viimeisimpään laitoin aika tulenpalavaa tekstiä menemään
toheloinneistaan, työkyvyttömyyseläkeläisten ei tarvitse enää
osallistua kertausharjoituksiin.
Kyse on on siis ihan normaalista asepalveluksesta?
b-todistukset kannattaa aina lähettää esikuntaan niin ei tule niitä kutsuja
Lähetin aluetoimistoon. Koska mahtaa tulla vastaus ja mikäköhän se on?
Laittavat sulle ilmoituksen kun asiasi tulee käsittelyyn.
Itse sain aikoinaan vapautuksen (tai siis C-paprut), kun näytin vaan diagnoosini sille armeijan lääkärille. Minulle alkoi tulla siinä 18 vuotiaana erilaisia somaattisia oireita ja mitään sairautta ei löytynyt, oli kuitenkin pakko mennä psyk. polille kun mutakaan vaihtoehtoa ei ollut.
Ei tosiaan ollut edes lääkärin lausuntoa mukana, näytin vain papereista, että tässä on n. 15-20 eri diagnoosia ja kysyin, että tarvitsenko erillisen lääkärin lausunnon. Lääkäri sanoi heti, että C.
Mut lykättiin tos aiemmin ja nyt lähetin lääkärintodistuksen, koskas mahtaa tulla vastausta?
Älä sitä murehdi. Itselleni tuli aikoinaan ilmoitus, että asiani käsitellään jossain silloin ja silloin. Jos haluaa, voi mennä paikalle ja tulla kuulluksi. En tiedä, miten nykyään. Olin niin hölmö, että menin. Ei siitä osallistumisesta mitään hyötyä ole, voi saada vaan kolhun itsetuntoon, jos kapiaiset katsovat kuin halpaa makkaraa. Päätöksen kuitenkin tekevät lausunnon pohjalta.
Muistan että seisoin kolmen armeijaäijän edessä muutaman minuutin. Heistä kaksi oli erittäin mukavan ja reilun oloisia, mutta kolmas, joka ei sanonut mitään, tarkasteli minua hyvin omituisesti, jotenkin ivan ja epäuskon sekaisesti. Ilmeisesti epäili, voiko ihminen, joka "reippaasti" tulee itse paikalle, olla niin masentunut kuin sanotaan. Mulle jäi ikuinen paska muisto ja kun lähdin sieltä sotilaspiiristä, olin suoraan sanoen tuskainen.
Laittavat sulle ilmoituksen kun asiasi tulee käsittelyyn.
Itse lihoin mirtazapiinin ansiosta 30kg. En todellakaan suosittele sitä lääkettä kenellekään. Antaa ensin unen, mutta on järkyttävät ensioireet (minulla epätodellista oloa, huimausta tms. monta päivää) ja sen jälkeen niin kamala ruokahalu ettei pysty lopettamaan syömistä. Sen jälkeen menin täysin zombiksi - en pystynyt itkemään enkä nauramaan. Ihan kamala lääke.
Älä aloita mirtaa, pääset alakuloisesta olosta paljon helpommallakin... Valita vaikka lääkärille....
Lääkkeistä ei liho jos syö alle kulutuksen.
Liikunta lisää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Mirtatsapiinin ruokahalua lisäävä vaikutus pitää ottaa etukäteen huomioon. Se todella syötättää, varsinkin hoidon alussa, ja lääkkeen oton jälkeen. Niinpä lääke pitää ottaa illalla ja mennä nukkumaan.
Kannattaa pitää kotoa kaikki herkut ja lihottavat ruoat poissa. Itse söin valtavia määriä hedelmiä, rouskutin porkkanoita ym., koska tiesin, ettei kyse ole nälästä, vaan ruokahalusta, lähes himosta.
Enää sitä ei pahemmin ilmene. Olen jättänyt turhat hiilarit ja alkoholin pois ja laihtunut kymmenisen kiloa.
Meitä on moneksi. Minä pidän mirtatsapiinista, koska se parantaa unta eikä sivuvaikutuksia ole tuota syömisjuttua lukuun ottamatta, ja sen osaan hallita.
Vaikuttaa ainevaihduntaan eli entiselläkin syömisellä alat lihoa. Et voi mitään.
Seliseli, läski.
Pitäisit pääsi kiinni kun et mistään mitään ymmärrä. Psyko-lääkkeet muuttavat metabolia huomattavasti. Hidastavat aineenvaihduntaa, sotkevat kylläisyys signaalit ja muuttavat kehon suosimaan rasvan polttamista. minävaan voi itse vaikka kokeilla, jätä hiilihydraatit kokonaan pois niin pamahdat täyteen ketoosiin parissa päivässä. Ilman lääkkeitä olevalle samaan tilaan pääsy vaati vähintään 2viikon induktio-vaiheen.
Ja koska keho suosii neuroleptejä syödessä rasvojen polttoa, kaikki syödyt hiilihydraatit varastoidaan varastoläskiksi normaalin 55% sijaan. Ei siis kannata syödä mitään hiilihydraattipitoista, kuten hedelmiä tai varsinkaan viljoja. Alussa voi olla hankalaa, kun aivot polttavat mielummin glukoosia kuin ketoneja. Mutta kun aivot adaptoituvat ketonejen polttoon kaikki helpottuu. Itse asiassa järki juoksee jopa paremmin kuin glukoosilla.
Masennuslääkkeet eivät ole neuroleptejä.
Masennuslääkkeistä minua on "lihottanut" aikoinaan vain amitriptyliini (trisyklinen vanha lääke), jota käytin isoja annoksia. Siitä tuli talvella makeanhimoa, jonka tyydyttäminen oli kuitenkin jotenkin hyvin palkitsevaa. Oli siis NAM NAM-fiilis, joka ei ollut luonteeltaan masentunut. Kiloja alkoi kertyä.
Toisaalta hoidon jatkuttua minut yllätti kevättalvella valon lisäännyttyä puuhakkuus. Kävelin paljon ja kaikkialle, päätin rempata ja maalata asuntoni ja kävelin viisi kilometriä rautakauppaan ja takaisin maaliämpäreitä kantaen ym. ym. Niinpä kilot alkoivat karista. Kesällä aloin lenkkeillä.
Minulla taasen keho huusi jatkuvasti, että on nälkiintymässä. Söin niin, että tuntui että ruoka ei sovi kurkusta alas ja silti oli niin järkyttävä nälkä, että oli pakko syödä lisää. Jos en saanut jatkuvasti ruokaa minusta tuli erittäin aggressiivinen ja vihainen, itkin jatkuvasti ja olin ihan sekaisin.
Ja tosiaan lääke sai minut niin tokkuraiseksi ja huimasi niin paljon etten todellakaan pystynyt nousemaan sohvalta ja lähtemään lenkille tms. Makasin siis sohvanpohjalla ja söin, söin, söin. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta.
Jouduin useasti lähtemään keskellä yötä mäkkäriin/abc:lle tms. syömään kun olin saamassa todellisen hermoromahduksen nälän takia (tavarat lenteli seinille, itkin ja huusin lattialla).
Ja oikeasti, minä olin aiemmin sitä mieltä myös ettei lääkkeet lihota. Nyt ymmärrän, että niin sanoo ne joilla ei oikeasti ole kokemusta aiheesta.
Lopetin sitten lääkkeen kun mieheni sanoi että se on lopetettava tai meidän liitto loppuu. Olo parani miltei heti ja laihduin ilman minkäänlaista elämänmuutosta, dieettiä tms. 15kg/6kk (ensimmäiset 3kk paino pysyi samana ja sitten lähti putoamaan).
En koskisi tuohon lääkkeeseen pitkällä tikullakaan.
Masennuslääkkeitä ovat itse asiassa ihan mitkä vaan aineet, joita halutaan kutsua masennuslääkkeiksi.
Yleensä termillä "masennuslääke" viitataan joko SSRI/SNRI...-aineryhmiin tai niin kutsuttuihin trisyklisiin aineisiin.
Tulevaisuuden trendi on pyrkiä kauppaamaan neurolepteja yhä enemmän masennukseen, joten tulemme lähitulevaisuudessa mahdollisesti kuulemaan kokonaan uudesta aineiden luokittelujärjestelmästä. Käytännössä mitä vaan lääketeollisuuden myynnin ja psykiatrian edun ajamiseksi.
Olisipa minullakin kristallipallo..
Sinänsähän se on se ja sama, miten lääkkeitä luokitellaan, jos lääkkeistä on ihmisille apua. Tietenkin neurolepteistä voi olla vaikeasti masentuneille (tuskaisille) apua, esim. peratsiinia on käytetty trisyklisten kanssa kombona (Pertriptyl). Mutta jos ei pidä vakavaa masennusta mielisairautena, vaan menee johonkin populaarihömppään mukaan, tietenkin voi tyrkyttää mitä skeidaa vaan ihmisille "joil nyt vaa on vähän niinku vetämätön fiilis". Sellainen on törkeätä masennuspotilaiden pilkkaa. Saatetaan lässyttää ruokaohjeita, tyrkyttää luontaistuotteita tai vaan sanoa, että riittävä uni on tärkeätä! Sama kuin sanoisi jalattomalle, että juokse reipas lenkki.
(Masennuslääkkeitä on kyllä muitakin kuin trisykliset ja SSRI/SNRI:t).
Mikä on psykiatrian etu? Eroaako se muiden lääketieteen haarojen edusta?
"Mikä on psykiatrian etu? Eroaako se muiden lääketieteen haarojen edusta?"
Heh. Osuvia kysymyksiä esitit. Saattaahan se aavistuksen erota.
Psykiatria ei ole lääketieteen haara ollenkaan. Psykiatrialla ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Alan etu on pitää asia piilossa kansalta.
Ymmärrän sen, että kun liikkuu paljon ja syö terveellisesti niin pysyy kunnossa (jonka pitäisi olla sanomattakin selvää). Mitkään lääkkeet eivät aineenvaihduntaa niin paljolti sekoita, ettäkö siitä läskistyisi. Etenkään jos ei syö mäkkiruokia. Olisihan se tietysti kiva jos olisi lihava niin selitellä, että lääkkeet lihottivat niin ei itse tarvitse ottaa vastuuta mistään.
Että lenkille siitä, läski.
Ahaa, psykiatria on siis salaliitto.
Ei valtion ja psykiatrian liitto nyt niin kauhean salainen ole...
Ei kai sitten. Valtiohan haluaa juuri psykiatrisia potilaita, ja psykiatria pitää huolen siitä, että he eivät parane. Näin valtio saa haluamansa ja pääsee maksamaan nuorille ihmisille eläkkeitä. Veronmaksajat suorastaan vaativat tätä. "Lisää hulluutta, jotta pääsemme näistä helvetin rahoistamme!" huutaa kansa. Kuuletko tämän huudon, kun olet äkännyt valtion ja psykiatrian liitonkin..
Mulla nyt 4 päivää kun oon ottanu joka ilta lääkettä. Yöllä saan tosi hyvin unta mut seuraavana päivänä todella outo olo. Sitä ei osaa edes selittää, jotenkin en ole ollenkaan läsnä ja todella vainoharhainen. Tekisi mieli jatkaa lääkettä koska auttaa unettomuuteen mutta jos nämä oireet eivät lopu? Vai onko oireita vain siksi kun on näin alussa tätä "kuuria"?
Aloitusoireita, kyllä se siitä tasaantuu.
Veisin mirtatsapiinin lääkejätekierrätykseen ja hakisin oikeaa apua psyykkiseen pahoinvointiini.
Mikä vaivaa ihmisiä, kun eivät armeijaan halua??? Se oli sikasiistiä mennä sinne. Palvelus meni hyvin, vaikka häröili siellä sen verran, että ei varmana tule kertaus kutsuja kotiin eikä ole tullutkaan ja tästä on jo yli 10 vuotta aikaa. Ei voida mieheksi kutsua sellaista joka ei ole armeijaa käynyt ja tullut sieltä A miehenä pois. Se on sitten ihan sama mitä armeijan jälkeen tapahtuu ja armeijan jälkeen meninkin töihin ja muuta mukavaa. Kunnes sitten noin 30 vuotiaana sairastuin ja nyt eläkkeellä alle 40 vuotiaana. Ihmettelen näitä tosiaan jotka ei halua armeijaa käydä millään, mitä lusmuja !?
Sinähän se lusmu olet, kun nautit eläkettä 40 -vuotiaana... Samaan lusmusairauteen vedoten joku jättää armeijan käymättä! Minä kävin armeijan ja teen edelleen töitä, sekä kasvatan yksinhuoltajana lapsiani vaimoni menehdyttyä. Armeija ei ole mikään mittari millään saralla! Sinä lusmu mies siellä voisit miettiä, mitä kaikkea elämässä on, jolla sitä miehuutta mitataan. Armeija on yksi kärpäsen paska, joka on nyt vaan jäänyt pakollisena käytäntönä vanhanaikaiseen Suomeen.
Joillakin ihmisillä ei vain ole muita "saavutuksia" tai "krediittejä" mainita kuin armeija, joilla rehvastella. Säälittävää.
pitää roudata Siperiaan. Ei muuta.
"Mikä vaivaa ihmisiä, kun eivät armeijaan halua??? Se oli sikasiistiä mennä sinne."
Mietipä uudelleen. Mieti tarkkaan. Mieti jotain, mikä sinun mielestäsi on inhottavaa ja vastenmielistä - sekin on jonkun toisen mielestä sikasiistiä. Olemme erilaisia.
Jos lääke hidastaa aineenvaihduntaa (tekevätkö jotkut lääkeaineet todistetusti sellaista??), ratkaisu on se, että nopeuttaa aineenvaihduntaa liikunalla ja sen lisäksi syö vähemmän.
Niinhän se on kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssakin. Kilpirauhasen vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa todistetusti. Jos alkaa käydä päivittäin 2 X 30 minuutin hikilenkillä, aineenvaihdunta vilkastuu normaalitasolle. Lisäksi voi syödä vähemmän kaloreita.