Viime vuosina on tullut valtavasti tutkimustietoa ravinnon, vitamiinien, hivenaineiden yms. vaikutuksesta terveyteen kuten viimeksi mm. C-vitamiinin ja E-vitamiinin hyödyllisistä vaikutuksista verenkiertosairauksien torjunnassa ja parin paukun suojaavasta vaikutuksesta dementian torjunnassa.
On myös lääkäreitä, jotka ovat jo paneutuneet kiitettävästi ravinnon ja terveyden välisen yhteyden tutkimiseen ja tiedon jakamiseen.
(Mm.Antti Tanskanen Kuopiosta on ollut esillä monilla foorumeilla kertoessaan miten ravinnon avulla voidaan torjua masennusta.)
Silti suurin osa lääkäreistä yhä hokee samaa: "Siitä on selkeä yksimielisyys, että kevyt sekaruoka ja mahdollisimman vähä rasvan käyttö suojelee terveyttä." Tämä väite on todella vaarallinen, jos sen ottaa liian kirjaimellisesti. Jos henkilö liikkuu paljon ja noudattaa näitä ohjeita ja syö todella ravinto-opillisesti oikein, ohje voi toimiakin (pari paukkua voisi silti olla hyväksi!), mutta jos on kevytrakenteinen ihminen kuten minä, ei kovin ahkera liikkuja, hyvä hyötysuhteinen ravinnon suhteen, syö mielellään jonkun herkkupalan turhankin usein jne. tuo ohje on suorastaan vaarallinen. Vähä syöminen ei nimittäin takaa silloin tarpeellisia vitamiineja, hivenaineita jne. vaan niihin on syytä saada täydennystä apteekin hyllyltä. Lisäksi liian vähä rasvan käyttö, ja varsinkin jos sekin vähä on vääränlaista, on myös haitallista mm. masennuksen torjunnan kannalta (vrt.Antti Tanskasen tutkimukset).
Mielestäni lääkärien ei tulisi heitellä tuollaisia lausahduksia terveellisestä ravinnosta ilman sen kummempia selityksiä (kuten viimeksi oli Savon Sanomissa 26.1.), koska niin monet ihmiset luottavat aivan liikaa lääkärien viesteihin. Jos lääkärit jotain ravinnon vaikutuksista sanovat, niin olisi silloin syytä pohtia asiaa monipuolisemmin kuin kuka tahansa kadun mies tai nainen.
Asia on mielestäni todella tärkeä. Ei ole kiva sairastaa ja toisaalta ei ole myöskään kiva maksaa veroja, jos ne menevät sairauden hoitoon - ja aivan suotta. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan kansanterveysmenoja voisi helposti vähentää 30-40%, jos ihmiset alkaisivat kiinnittää huomiota omiin elintapoihinsa, varsinkin siihen miten liikkuvat ja mitä suuhunsa panevat.
Entä jos aloitettaisiin 'kansanliike' terveystietoisuuden ja -tiedon lisäämiseksi? Suomi on edelläkävijöitä mm. funktionaalisten elintarvikkeiden kehityksessä, miksi emme voisi olla edelläkävijöitä myös tiedon jakamisessa niistä? Turhia sairausmenoja vähentämällä voisimme saada veroja alemmaksi ja yrittää varmistaa Nokian ja muiden suuryritysten halun pysyä Suomessa.
On myös lääkäreitä, jotka ovat jo paneutuneet kiitettävästi ravinnon ja terveyden välisen yhteyden tutkimiseen ja tiedon jakamiseen.
(Mm.Antti Tanskanen Kuopiosta on ollut esillä monilla foorumeilla kertoessaan miten ravinnon avulla voidaan torjua masennusta.)
Silti suurin osa lääkäreistä yhä hokee samaa: "Siitä on selkeä yksimielisyys, että kevyt sekaruoka ja mahdollisimman vähä rasvan käyttö suojelee terveyttä." Tämä väite on todella vaarallinen, jos sen ottaa liian kirjaimellisesti. Jos henkilö liikkuu paljon ja noudattaa näitä ohjeita ja syö todella ravinto-opillisesti oikein, ohje voi toimiakin (pari paukkua voisi silti olla hyväksi!), mutta jos on kevytrakenteinen ihminen kuten minä, ei kovin ahkera liikkuja, hyvä hyötysuhteinen ravinnon suhteen, syö mielellään jonkun herkkupalan turhankin usein jne. tuo ohje on suorastaan vaarallinen. Vähä syöminen ei nimittäin takaa silloin tarpeellisia vitamiineja, hivenaineita jne. vaan niihin on syytä saada täydennystä apteekin hyllyltä. Lisäksi liian vähä rasvan käyttö, ja varsinkin jos sekin vähä on vääränlaista, on myös haitallista mm. masennuksen torjunnan kannalta (vrt.Antti Tanskasen tutkimukset).
Mielestäni lääkärien ei tulisi heitellä tuollaisia lausahduksia terveellisestä ravinnosta ilman sen kummempia selityksiä (kuten viimeksi oli Savon Sanomissa 26.1.), koska niin monet ihmiset luottavat aivan liikaa lääkärien viesteihin. Jos lääkärit jotain ravinnon vaikutuksista sanovat, niin olisi silloin syytä pohtia asiaa monipuolisemmin kuin kuka tahansa kadun mies tai nainen.
Asia on mielestäni todella tärkeä. Ei ole kiva sairastaa ja toisaalta ei ole myöskään kiva maksaa veroja, jos ne menevät sairauden hoitoon - ja aivan suotta. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan kansanterveysmenoja voisi helposti vähentää 30-40%, jos ihmiset alkaisivat kiinnittää huomiota omiin elintapoihinsa, varsinkin siihen miten liikkuvat ja mitä suuhunsa panevat.
Entä jos aloitettaisiin 'kansanliike' terveystietoisuuden ja -tiedon lisäämiseksi? Suomi on edelläkävijöitä mm. funktionaalisten elintarvikkeiden kehityksessä, miksi emme voisi olla edelläkävijöitä myös tiedon jakamisessa niistä? Turhia sairausmenoja vähentämällä voisimme saada veroja alemmaksi ja yrittää varmistaa Nokian ja muiden suuryritysten halun pysyä Suomessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos saan kukkarooni (kaiketi verokevynnyksinä) sen 30-40% valtionterveysmehoista / asukas. (En ole edes ahne!)
Toisinpäinkin toimii, että esim. saan rahaa mennessäni työpaikan ilmaiselle punttisalille, kun uhraan omaa aikaani.
Miksi repisin persettä sohvasta, kun kukaan ei siitä maksa? Jos työnantaja ei maksa influenssa rokotustani, niin kärsiköön ja kärsikööt valtio, kun sairastan, minä menetän vähiten! En aio eläkeikäiseksi kuitenkaan elää, kun kuulemma ei tulevaisuudessa eläkkeen maksajia ole.
Nimimerkille Puntti nousee.
Muutit todella perusteellisesti näkökulmani. Onko sinulle raha vielä kaiken mittari? Oletko koskaan esim. käynyt katsomassa dementoitunutta vanhusta? Minä kävin juuri äsken katsomassa anoppiani, jonka hoito ilmeisesti on varsin kallista. Olennaista ei kuitenkaan ole vain kustannus, vaan myös hyvinvointi - se miten voisi elää mahdollisimman vanhaksi terveenä.
Tälläistä elämän tilannetta seuratessa tulee väistämättä mieleen, olisiko anoppini itse voinut tehdä mitään, mikä olisi ehkäissyt tai hidastanut Alzheimerin taudin tuloa, ja näin myös tullut veronmaksajien kukkarolle edullisemmaksi. Nykylääketiede tuntee paljonkin keinoja, mutta siinä vaiheessa kun anoppini teki omia ratkaisujaan -joiden hän oletti olevan parhaita mahdollisia - ei ollut juuri tietoa siitä miten dementoitumista voisi ainakin hidastaa. Kukaan ei puhunut esim. hormonihoitojen hyvistä vaikutuksista vaan pääasiassa vain rikseistä.
Olennaista keskustelun aloittamiselleni oli se, että vieläkään suurin osa lääkäreistä ei ole kovin kiinnostuneita jakamaan neuvoja. Itse asiassa sehän merkitsisi sitä, että heidän tulonsa putoaisivat, jos kansa eläisi entistä terveempänä.
Kiinnostava pointti on Puntti nousee vastauksessa myös se, miksi hän ei ole kiinnostunut elämään eläkeläiseksi. Ajatteletko turvautua eutaniasiaan, vai elätkö niin epäterveellisesti, ettei sinulla ole mitään mahdollisuuksia elää vanhaksi?
Minä olen nyt osa-aikaeläkkeellä ja siksi minulla on nyt aikaa myös kirjoitella tähän keskusteluun. Teen töitä ja opiskelen ja olen kiinnostunut monista asioista, ennen kaikkea siitä, miten vaikea on tehdä muutoksia, vaikka tietää itse, että suurella todennäköisyydellä muutos olisi positiivinen. Näin on myös terveyden suhteen. Terveelliset elämäntavat eivät todellakaan ole ikäviä silloin kun ne ovat oma valinta ja voi käyttää omaa järkeään + tutkimustietoa. Tässä suhteessa lääkärit ja muu terveydenhoito voisi tehdä paljon. Sen sijaan että puhutaan nk. terveellisen ruuan merkityksestä, pitäisi paljon tarkemmin kertoa ihmisille, mitä se terveellinen sekaruoka on ja ketkä voisivat tarvita lisää vitamiineja, hivenaineita jne, puhumattakaan hormonikorvaushoidoista, jotka naisille voivat tuoda monia hyviä vuosia lisää nauttia elämästä terveinä ja hyvinvoivina. Onneksi poikkeuksia on -muutenhan minullakaan ei olisi tietoja. Mm. Antti Tanskanen on tehnyt tutkimusta masennuksen estämisestä ruokavalion avulla. Viime Eeva-lehdessä on hyvä kirjoitus, jossa Paula Heinosen (tekniikan tohtori + ravitsemusterapeutti) kertoo ruuan terveysvaikutuksista. Internetin kautta saa myös tietoa vaikka kuinka paljon, jos sitä vaivautuu hakemaan. Useimmat eivät sitä tee ja siksi niitä kansanterveysmenoja on niin vaikea pudottaa.
Nimimerkki Puntti nousee on varmaan vielä niin nuori, ettei hän voi kuvitella miltä tuntuu olla esim. kuusikymppinen. Omakin hämmästykseni on ollut suuri, kun en ole iän karttumista huomannut muusta kuin peilistä ja muiden asenteista. Toisaalta ei sinne punttisalille meno niin välttämätöntä ole. Kunnon kävelylenkit riittävät ihan hyvin muun arkiliikunnan lisänä pitämään fyysisen kunnon hyvänä. Oletko muuten huomannut, miten kävelylenkki on samalla ilmainen luovuuden 'koulutustilaisuus'. Hyviä ideoita on helppo saada kävellessä sellaisella vauhdilla, joka kuitenkin vielä on tehokasta liikuntaa. Toinen ihan ilmainen keino, jota itse käytän, on 'selällään retkottaminen' eli lepäily sohvalla tai vielä mielummin Alexander-tekniikan mukaisessa nk. supiiniasennossa lattialla. Jos olet kiinnostunut, voin kertoa, miten se toimii.
Toivon, että sinäkin Puntti nousee-nimimerkki tulet vielä näkemään miten ihanaa elämä voi olla eläkeläisenä (terveenä sellaisena). Jos minä jotain haluaisin työnantajan tekevän, niin se olisi terveysvalistus, mm. tietoa uusista funktionaalisista elintarvikkeista, ja erityisesti noin 20 minuutin lepotauko lounaan jälkeen, mielellään pitkällään, mutta mukava tuolikin käy siihen, kuten tri Helli Toivasen tekemässä rentoutustutkimuksessa.
Olisi kiva, jos Puntti nousee vastaisi, ja miettisi asioita vähän tarkemmin. Mutta se ehkä ei käy, koska vasta tässä iässä alkaa olla kiivennyt niin korkealle vuoren rinnettä, että alkaa nähdä asioita suuremmassa mittakaavassa. Olet vielä vuoren juurella olevissa pusikoissa. Tervetuloa vähän kerrassaan tänne korkeammalle. Täältä on upeat näköalat, vaikka ilma tuleekin jo ohuemmaksi, eikä jaksa ihan niin hyvin ponnistella ainakaan fyysisesti kuin nuorempana.
Muuten, vielä anopistani. Hän on ihminen, joka aikoinaan käytti aivojaan, ja sen vuoksi onnistui sairaudesta huolimatta viivästyttämään dementian tuloa. Ja olisi onnistunut varmasti päivittäisistä rutiineista kiinni pitäen pari kolme vuotta ellei joku huume hörhö nuorimies olisi motannut häntä kumoon varastaakseen käsilaukun (ja vaivaiset 500 mk). Yhteiskunnalle tuo mottaus tuli maksamaan mahtavan summan. Elämä on aika monimutkaista, mutta miksi emme tekisi itse sitä minkä voimme omaksi ja muiden parhaaksi. Mielestäni myös terveydenhoitohenkilökunta ja erityisesti lääkärit (+ asioista kertovat toimittajat) voisivat tehdä paljonkin sairausmeneojen pienentämiseksi. Ennalta ehkäisevä terveydenhoito sekä omatoiminen että muiden on se mihin meidän pitäisi mielestäni panostaa.
Joten makaile vain sohvalla ihan rauhassa ellei se tule liian yksipuoliseksi ajanvietteeksi - ja mieti luovia idoita omaksi ja muiden hyödyksi. Aivot kuulemma toimivat 7 kertaa tehokkaammin makuulla edellyttäen kai että on tottunut käyttämään aivojaan.
Sinustakin olisi varmaan mukavaa saada verot alas ja Nokia ym. suuryritykset viihtymään Suomessa. Jos olemme virkeitä eläkeläisiä, jotka opiskelemme niin kauan kuin aivoissa on toimintaa jäljellä, ei meidän hoitaminen tule kalliiksi. Päinvastoin me ehkä voimme hoitaa muita. Oma äitinikin hoiti yritystä 75-vuotiaaksi asti ja lisäksi lastani päivähoidosssa muutaman vuoden.
Toivon, että ajattelet asioita vähän syvällisemmin ennen kuin vastaat tähän. Luulin aloittavani hyvän ja rakentavan keskustelun, mutta jos se menee sille tasolle kuin Puntti nousee vastauksessa, on parasta lopettaa tämä keskustelu alkuunsa.
Vielä haluan antaa yhden käytännön esimerkin, miten päästään 30-40%:n säästöihin - ja samalla parannetaan elämän laatua. Tunnen henkilön, jolla noin vuosi sitten todettiin korkea verenpaine ja korkea kolesterolitaso. Onneksi tällä henkilöllä oli jo tietoa, miten asioihin voi itse vaikuttaa. Samana iltana hän aloitti tiukan ruokavalion (miehille se on helpompaa kuin naisille), alkoi säännöllisesti käyttää Evolusta verenpaineen alentamiseksi ja Becel Aktivia kolesterolitason alentamiseksi (Benecol olisi ollut toinen vaihtoehto). Lisäksi hän otti tavaksi tehdä todella pitkiä kävelylenkkejä (aikaisemminkin oli kyllä kävellyt kohtuullisesti) ja käydä uimassa huonolla säällä. Parin kuukauden kuluttua lääkärintarkastuksessa kaikki arvot olivat kuin nuorella miehellä. Omituista oli se, että lääkäri oli kuulemma vaikuttanut pettyneeltä. Ei tullut hyvää potilasta! Nyt vuoden kuluttua tilanne on erinomainen. Enpä usko hänen elämänlaatunsa tästä terveyden kohennuksesta kärsineen, vaan päinvastoin elämä on varsin hyvää - ilman mitään tarvetta lähteä punttisalille omalla tai työnajantajan ajalla.
Minusta on ihanaa elää vanhaksi, jos terveys pysyy kohtuullisen hyvänä (mihin uskon itse voivani aika paljon vaikuttaa), ja toivottavasti myös viisaaksi. Onko viisaus edes mahdollista nuorena, kun näkee maailmasta vain kovin kapean kaistaleen?